Kuka jaksaa lukea noita kauniitten ihmisten tiimeistä kertovia jännitys juttuja kun samaa tulee telkkarista uusintoina joka ilta monelta kanavalta.
Mikä siinä on kun ruotsalainen, norjalainen, tanskalainen tai islantilainen laittaa dekkarin tapahtumat pikkukaupunkiin tai johonkin tuppukylään niin siitä tulee kansainvälinen menestys.
Suomalainen laittaa dekkarin tapahtumat johonkin suurkaupunkiin tai kansainväliseen ympäristöön ja se on sellaista että sitä ei toinen suomalainen voi häpeämättä lukea.
Mikä siinä on kun ruotsalainen, norjalainen, tanskalainen tai islantilainen laittaa dekkarin tapahtumat pikkukaupunkiin tai johonkin tuppukylään niin siitä tulee kansainvälinen menestys.
Suomalainen laittaa dekkarin tapahtumat johonkin suurkaupunkiin tai kansainväliseen ympäristöön ja se on sellaista että sitä ei toinen suomalainen voi häpeämättä lukea.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Sitten on vielä nämä väkivaltajutut suomalaisissa dekkareissa.
Sadistista väkivaltaa kuvataan ilman, että ymmärretään ollenkaan väkivallan kohteen tuskaa. Hänkin on elävä olento ja ansaitsisi parempaa vaikka usein onkin huora tai sellainen joka on otettu kirjaan alunperinkin kidutettavaksi ja tapettavaksi ihan ilman muuta merkitystä.
Joskus alkaa oikein naurattamaan kun kirjailija kuvaa verta ja suolenpätkiä ja yrittää saada kauhua aikaiseksi lukijassa, mutta kuvaus on niin ulkokohtaista että lukija tajuaa heti, että kirjailija siin vaan yrittää epätoivoisesti shokeerata kun ei parempaan pysty.
Usein myös kirjailija lässyttää samoja asioita monen ihmisen näkökulmasta satoja sivuja ja sitten tulee se paljon odotettu loppuhuipennus, jossa vähän ammutaan.
En ole kyllä lukenut yhtäkään kuvailemaasi kotimaista dekkaria.
Jos tähtää kansainvälisille markkinoille, ei ainakaan kannata sijoittaa tapahtumia ympäristöön, jota ulkopuolisen on vaikea hahmottaa. Pikkukaupunki toimii ehkä siksi, että vaikka kirjassa muutamista kaduista ja rakennuksista puhuttaisiinkin, lukija voi mielessään kuvitella miljöön, koska se on niin suppea. Tosi on, että suomalaisdekkaristien tarkat ja jopa alleviivavat Helsinki-, Tampere- ja Turku-kuvaukset lähiöineen ärsyttävät suomalaistakin lukijaa, jos ei kaupunkia henkilökohtaisesti juurikaan tunne.