Meillä on ollut kaneja vuosikausia. kaksi viimeistä kania kuolivat vanhuuteen viime talvena ja olemme siitä asti miettineet ranskanlupan ottamista.
Ranskiksen löysimme pitkän kaivelemisen jälkeen ja saimme kanin kotiin n. kuukausi sitten. Kani on nyt siis 3 kk. ja uros.
Kania oltiin kuulemma käsitelty "mahdollisimman paljon" ja sen piti olla kiltti. Kun menimme kania hakemaan kasvattajan luota, siinä ei ehtinyt pupua paljoa käsitellä ja puremista ei ehtinyt huomata. Pupuilla näytti olevan todella hyvät oltavat, kun olohuoneeseen oli rakennettu iso häkki ja eteinen vielä rajattu aitauksella pupuille ja puput loikkivat siinä irti. Silmään pisti vähän se että sen perheen pari-kolmevuotias tyttö otti pupun syliin ja heitti sen lattialle kummempia miettimättä. mutta ei tajuttu sitä kummemmin miettiä.
Heti kotona selvisi että pupu puree. (sai tutustua uuteen häkkiin rauhassa eikä ahdisteltu tai mitään että se olisi siitä hermostunut) Sylissä ollessa saattoi näykkäistä aivan yllättäen.
Pupua hoidetaan hyvin. Se saa 2 kertaa päivässä ruokaa, heinää ja vettä on aina tarjolla ja se saa olla irti sisällä ja ulkohäkissä. Sillä on häkki rauhallisessa paikassa, jossa lasten riehuminen ei sitä pääse häiritsemään ja sen syödessä kukaan ei saa mennä häiritsemään sitä.
Pureminen on nyt vähentynyt reilusti, mutta sitä tapahtuu silti vielä.
Pupu saattaa yhtäkkiä sylissä ollessaan hyökätä; "murista" ja raapia tai purra.
Inhottavaa lapsiperheessä.
Pupua ei tulla lopettamaan tai antamaan pois tämän takia, mutta pupu otettiin kuitenkin hoidettavaksi, eikä olisi kiva jos se joutuisi tämän ongelman takia vain nököttämään häkissä(kun tuntuu että eikö se halua olla sylissä vai mikä sitä häiritsee kun sen pitää purra ja riehua?).
Pupu on hyökkäävä usein myös ruokittaessa, mutta siitä ei ole mitään haittaa kun se on selvästi vain reviirin suojelua.
Kania ei ole "räpsitty naamalle" tai muuta sen purtua.
Tuntuu varsinkin että sillä olisi jotain hampaankolossa lapsia kohtaan, kun eniten puruja on kohdistunut lapsiin. Se ei voi kuitenkaan johtua siitä että meidän lapset sitä kohtelisivat huonosti, kun ovat 8,7 ja 5 vuotiaat ja hoitaneet kaneja ja muita erilaisia eläimiä ihan pienestä asti. Ovat ihan varmasti varmempia ja taitavampia hoitajia kuin jotkut aikuiset. Ja kani ei kuitenkaan ole kertaakaan ollut lasten sylissä niin ettei aikuinen olisi ollut vieressä vahtimassa.
Voiko tuota puremista ja hyökkäilyä saada mitenkään kytkettyä pois kanista? Vai jääkö se joskus aikanaan pois jos on jäädäkseen? Reviirin(eli häkin ja ruokien) suojelu ei haittaa, mutta sylissä pureminen alkaa häiritä.
Ranskiksen löysimme pitkän kaivelemisen jälkeen ja saimme kanin kotiin n. kuukausi sitten. Kani on nyt siis 3 kk. ja uros.
Kania oltiin kuulemma käsitelty "mahdollisimman paljon" ja sen piti olla kiltti. Kun menimme kania hakemaan kasvattajan luota, siinä ei ehtinyt pupua paljoa käsitellä ja puremista ei ehtinyt huomata. Pupuilla näytti olevan todella hyvät oltavat, kun olohuoneeseen oli rakennettu iso häkki ja eteinen vielä rajattu aitauksella pupuille ja puput loikkivat siinä irti. Silmään pisti vähän se että sen perheen pari-kolmevuotias tyttö otti pupun syliin ja heitti sen lattialle kummempia miettimättä. mutta ei tajuttu sitä kummemmin miettiä.
Heti kotona selvisi että pupu puree. (sai tutustua uuteen häkkiin rauhassa eikä ahdisteltu tai mitään että se olisi siitä hermostunut) Sylissä ollessa saattoi näykkäistä aivan yllättäen.
Pupua hoidetaan hyvin. Se saa 2 kertaa päivässä ruokaa, heinää ja vettä on aina tarjolla ja se saa olla irti sisällä ja ulkohäkissä. Sillä on häkki rauhallisessa paikassa, jossa lasten riehuminen ei sitä pääse häiritsemään ja sen syödessä kukaan ei saa mennä häiritsemään sitä.
Pureminen on nyt vähentynyt reilusti, mutta sitä tapahtuu silti vielä.
Pupu saattaa yhtäkkiä sylissä ollessaan hyökätä; "murista" ja raapia tai purra.
Inhottavaa lapsiperheessä.
Pupua ei tulla lopettamaan tai antamaan pois tämän takia, mutta pupu otettiin kuitenkin hoidettavaksi, eikä olisi kiva jos se joutuisi tämän ongelman takia vain nököttämään häkissä(kun tuntuu että eikö se halua olla sylissä vai mikä sitä häiritsee kun sen pitää purra ja riehua?).
Pupu on hyökkäävä usein myös ruokittaessa, mutta siitä ei ole mitään haittaa kun se on selvästi vain reviirin suojelua.
Kania ei ole "räpsitty naamalle" tai muuta sen purtua.
Tuntuu varsinkin että sillä olisi jotain hampaankolossa lapsia kohtaan, kun eniten puruja on kohdistunut lapsiin. Se ei voi kuitenkaan johtua siitä että meidän lapset sitä kohtelisivat huonosti, kun ovat 8,7 ja 5 vuotiaat ja hoitaneet kaneja ja muita erilaisia eläimiä ihan pienestä asti. Ovat ihan varmasti varmempia ja taitavampia hoitajia kuin jotkut aikuiset. Ja kani ei kuitenkaan ole kertaakaan ollut lasten sylissä niin ettei aikuinen olisi ollut vieressä vahtimassa.
Voiko tuota puremista ja hyökkäilyä saada mitenkään kytkettyä pois kanista? Vai jääkö se joskus aikanaan pois jos on jäädäkseen? Reviirin(eli häkin ja ruokien) suojelu ei haittaa, mutta sylissä pureminen alkaa häiritä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Meillä kääpiöluppa uros puri ja hyökkäili aluksi. Veimme pupun kastroitavaksi 2-3 kuukauden kuluttua pupusta tuli tosi kiltti ja antaa tehdä hoitotoimenpiteitä. On nyt vähän ujokin poika.
Poika kaneilla on reviirin puolustus vietti ja alkavat merkkailemaan ympäriinsä jos pupua ei kastroida. Mielestäni poikakani on paras kastroida jos haluaa siitä ystävällisen ja siistin sisäkanin.
Kiitos tiedosta!! pitääpä alkaa suunnitella sitä kastrointia ja varata aika eläinlääkäriin.
Kastroinnin voi tehdä 6 kuukauden ikäisenä kanille. Maksaa 80-100 euroa. Hinta vaihtelee eri eläinlääkäreillä.
ehkä kani ei pidä lapsista jos entisessä perheessä lapsi tiputteli kania? kyllä munkii kani välillä kaivaa ja näykkii jos on sylissä mutta siksi kun haluuaa pois. muuten on tosi kiltti ja seurallinen, eikä ole kastroloitu. kaneilla on usein n.2-3 kk ikäisenä uhmaikä ihan niin kuin koirilla ja ihmisillä on. kertomasi perusteella kanillanne on hyvä perhe jossa se saa tarpeeksi huomiota, joten en usko että sen käytös johtuu teistä.