Perheeseemme otettiin 4-vuotias kissa muutamia päiviä sitten. Nyt kummastusta on alkanut
herättää kissan toistuva oksentelu, jota on jatkunut siitä saakka kun kissa tuli taloomme; kissa on myös säikky ja arastelee kosketusta. Ruoka kyllä häviää lautaselta, mutta oksentaa kuitenkin joka päivä ja yleensä öisin. Olemme arvelleet, että kysessä on varmasti koti-ikävä, mutta kuinkahan kauan kissan "psyykkinen oireilu" voi jatkua ja missä vaiheessa oksentelusta pitää huolestua? Kyseisellä kissalla on kuulemma aina ollut herkkä vatsa ja toisaalta kissa myös todettiin hiljattain eläinlääkärillä kaikilta osin terveeksi. Löytyykö kokemuksia siitä, kuinka nopeasti tämän ikäinen kissa sopeutuu uuteen kotiin?
herättää kissan toistuva oksentelu, jota on jatkunut siitä saakka kun kissa tuli taloomme; kissa on myös säikky ja arastelee kosketusta. Ruoka kyllä häviää lautaselta, mutta oksentaa kuitenkin joka päivä ja yleensä öisin. Olemme arvelleet, että kysessä on varmasti koti-ikävä, mutta kuinkahan kauan kissan "psyykkinen oireilu" voi jatkua ja missä vaiheessa oksentelusta pitää huolestua? Kyseisellä kissalla on kuulemma aina ollut herkkä vatsa ja toisaalta kissa myös todettiin hiljattain eläinlääkärillä kaikilta osin terveeksi. Löytyykö kokemuksia siitä, kuinka nopeasti tämän ikäinen kissa sopeutuu uuteen kotiin?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Oksentelu ei kylläkään ole mikään kotiikävän merkki.. Oletko varma ettei kissalla ole matoja? Anna sille varmuuden vuoksi matokuuri jos et tiedä koska se sellaisen viimeksi ole saannut.
Kissa voi myöskin olla allerginen jollekin ruokaaineelle. Meidän toinen kissa on esim. allerginen kalalle.
Ehkä kissalla on karvapalloja - harjaa kissan turkkia säännöllisesti (vaikka olisikon lyhytkarvainen kissa). Tällä tavalla irronneet karvat eivät päädy kissan vatsaan.
Oletko varma ettei kissa ole syönnyt mitään myrkyllisiä kasveja ym. (tavallisista huonekasveista moni on myrkyllinen)?
Sopeutuminen uuteen kotiin kestää vanhemmalle kissalle kauan. Anna sen rauhassa totuutella uuteen kotiinsa. Onnea!
Kiitos Erika viestistä!
Oksennuksessa ei ole ollut karvapalloja, mutta ilmeisesti karvapallo voi olla niin tiivis tai toisaalta syvällä suolistossa, että ei tule oksentamalla pois. Kissa on kuitenkin ulostanut normaalisti, mikä sulkee ehkä tämän vaihtoehdon pois (?).
Matokuurin kissa on myös saanut hiljattain, joten tuokin vaihtoehto vähän epäilyttää.. huonekasveista en osaa sanoa. Allergisuus onkin ehkä kaikkein todennäköisintä, koska myös monen ruoan suhteen kissa on poikkeuksellisen nirso.
Noin muuten kissan olemus on terve; silmät, turkki ja hampaat hyvässä kunnossa. Käyttäytyminen sen sijaan on tosiaan ollut pelokasta ja kisu säikkyy pienintäkin kolahdusta. Ei ole raasu edes kehrännyt vielä kertakaan uudessa kodissa.
Kuinkahan kauan sopeutuminen suunnilleen vie? Meillä on aikaisemminkin ollut kissoja, mutta aikuista kissaa emme ole koskaan aiemmin ottaneet joten tällaisesta ei ole kokemusta.
En usko että kukaan pystyy sanomaan mitään tarkkaa aikaa miten kauan kestää ennen ku kissa tottuu uuteen kotiinsa. Se on ihan kissakohtainen juttu. Arvelisin että kyse on kuitenkin kuukausista (ku kyseessä on aikuinen kissa). Malttia siis tarvitaan! :)
Jos kissa on hyvin arka sitä ei pidä väkisin ottaa syliin vaan pitää mielummin odottaa että se itse tulee syliin. Voi vaikka istua lattialla jalat levällään (ettei sen tarvitse kiivetä syliin jos ei uskalla) herkkupala kädessä (jos se ei uskalla tulla luokse - nii laittaa herkkupalan vähän kauemmaksi - ettei sen tarvitse tulla "syliin asti" - älä katso kissaa silmiin ettei se tunne itsensä uhatuksi). Kyllä se kissa sitten tulee rapsuteltavasti ku itse siihen on valmis.
Kaikki kissat ei edes kehrää kovaäänisesti. Meidän toisen kissan kehräyksen kuulee vaan jos pistää korvan kiinni sen vatsaan.
Koetettiin pitää kissalle päivän vesipaasto -oksentelu loppui siihen. :D Ilmeisesti nälkä antoi kissalle myös rohkeutta lähestyä uusia omistajiaan koska tuli rohkeasti pyytämään/naukumaan ruokaa myöhemmin ja illansuussa jo leikkikin vähän. Hassuja maneereja kuitenkin vielä löytyy, eli vaikka on nälissään ja ruoka on lautasella, ei uskalla syödä ruokaa ihan heti vaan lähestyy lautasta kierrellen ja kaarrellen ja nuuhkii pitkään ennen kuin uskaltautuu syömään.
...kissamme oksenteli parina ekana päivänä kun oli meille tullut. Meidän kisu oli silloin vielä aika pieni, vasta puolivuotias, mutta kuitenkin ehtinyt jo kotiutua edelliseen kotiinsa. Oli tosi pelokas ja arka (on nykyisinkin vielä vähän arka vieraita ihmisiä kohtaan). Pahoinvointia aiheutti sille kyllä varmasti myös se, että se oli syönyt jotain makkarankuorta tms. ennen meille tuloaan, koska ulosteiden mukana tuli muovinkappaleita.
Uskoisin kuitenkin että teidänkin kissan pahoinvointi menee ohi kunhan vähän tottuu ympäristöönsä. Kai sitä kissakin voi jännittää mahallaan niin kuin ihmisetkin?
Liittyyköhän kissan koti-ikävä enemmän paikanvaihdokseen vai ympärillä olevien ihmisten vaihtumiseen? Millaisia käsityksiä teillä kissanomistajat on asiasta?
Meidän kisulin koti-ikävä ainakin on enemmän kiinni ihmisistä. Se on ollut meillä lomilla mukana ja muuallakin vieraissa paikoissa, mutta niin kauan ei ole pahemmin hätää kun me ollaan myös siellä. Jos paikalla on myös muita ihmisiä, se arastelee kunnes tottuu.
Sitten taas kun meille tulee vieraita, se on alkuun hiukan hätääntynyt vaikka paikka onkin sama tuttu. Varmaan pahin tilanne kissan kannalta onkin että sekä paikka että ihmiset vaihtuu.
Kissalla on stressi, sillä kaikki on sille uutta. Olisikohan teillä ollut mahdollisuus ottaa mukaan jokin riepu, joka tuoksuu entiseltä kodilta tai omistajalta?
Kissojen käyttäytyminen riippuu paljon. Edesmennyt kissamme totuttautui heti kotiimme ja kehräsi erittäin tyytyväisenä ja puski.
Nykyinen kissamme nuuski paikat läpi ja alkoi leikkiä innokkaasti.
Meille tuli aikoinaan ELL arvion mukaan 6v kissa eläinhoitolasta. 4 eka päivää nukkui vain sitten varovasti alkoi tutustumaan ympäristöönsä. Aika pian se alkoi nukkua sellään vatsan paljastaen joten siten luotti. Mutta meni kauan ennen kuin se alkoi viihtyä sylissä pidempään kuin 10s.
Antakaa uuden kissan rauhassa itse tutustua ympäristöön, ja älkää vielä kovasti ottako syliin ellei itse halua.