Onko ketään joka olis ollu Lumiahon liikenteellä ajamas silloin 60-70 luvulla ?
vanha miäs
pekkka
25662
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Tuohon aikaan (60-luvulla) ajelin hiekkalaatikolla ja leikki jatkui 70-luvun alkupuolelle.Seuraavalla vuosikymmenellä morjestelin jo Lumiahon autoille. Airaksen autoille en ehtinyt kun ohi aina ajoivat, vaikka itsellä sata lasissa.Ja kuka vielä väittää, etteikö sanonta; "vanhaan hyvään aikaan", pidä paikkaansa.
Vanhin veljeni ajoi keltaisilla 504 Peugoteilla Lumimiehen hullulinjoja. Tietokonehauhoja ajoi Vaasa-Seinäjoki-Tampere-Hämeenlinna-Helsinki. Lähtö klo 18 Vaasasta ja aamulla Aleksis Kivenkadulla. Sieltä puretut nauhat mukaan ja takaisin kuudeksi Vaasaan ja auto toiselle uutta reissua varten.
Ei siinä paljon katsottu työaikoja ja palkkaa oli sama, kuin baarimyyjällä. Jokin päiväraha tuli ja kahvikuponkeja Unionin huoltiksille.
Välillä sai ajaa Joensuu-Kuopio-Varkaus-Mikkeli-Lahti-Helsinki, jos asui Joensuussa toveriasunnossa omakotitalon vintissä.
Vielä oli sellainen reitti, että Tornio-Oulu-Jyväskylä-Pori-Turku-Helsinki. Siinä yleensä otettiin lopputili ja tai tapettiin ittensä.
Maan Auto sai vuodessa takaisin Liisausautonsa 220- 240 tuhatta ajettuina. Myöhästynyt reissu sakotti kuskilta -20% viikkopalkasta. Siksi ajettiin limitillä ja siinä veljenikin menetti henkensä Hämeenlinna-Helsinki välillä maaliskuun liukkailla.
Niin kyllä Lumiahon suvun miljoonat -samoin kun Nyholmin, Pynnösen ... jne .. jne... tahkottiin nuorten miesten tyhmyydellä, valvotuilla silmillä ja nukkumattomilla öillä. Ei sitä silloin osattu vaatia työaikoja.
Minäkin ajoin Rainelle vuosikymmenen ilman todellisia ylityökorvauksia. Tuli joskus muka 13. kuukauden jouluraha (puolenkuun palkka!) ja Keihäsen seiväsmatkoille viikon loma Kanarialle.
Meitä 1960-luvulla aloittaneita ukkoja on vähän. Kyllä kalma on korjannut monet suoraan ratista alle kuuskymppisenä viinaan, onnettomuuteen tai sydikseen.
Ja kaikki nuo firmat on ensin kupattu tyhjiksi ja sitten miljoonaveloilla konkkaan, niin suvuille on ollut kannattavaa.
Mitä surkeammat kusikipalkat, sen paremin nostaa omistajat pääomatuloa!
Olen minäkin ollut nuori , joskus. Mutta en silloinkaan 60-70 luvulla kun Gulfilla öljyrekkaa kuljetin , kuvia kumarrellut toisin kuin valitettavan moni nöyrä poika joka kuten edellä mainittu , useat heistä tappoivat työllä itsensä.
Minua , kuten myös toista autoa ajanutta " Rautalanka Marttia" pidettiin kummajaisina kun uskallettiin isännille lyödä kampoihin. Joskus ei pelkkä kampoihin lyöntikään riittänyt , vaan piti ihan antaa maistaa kantasormustani , jonka ansiosta sain " diamondi" arvonimen.
Lopputilejä eikä raastupareissuja siihen aikaan jaeltu kun miehet oli miehiä ja isännät nielivät hampaansa ilman katkeruutta. Tosin sain kyllä itsekin pitää huolen että noudatin tarkkaan sääntöjä. Vieläkö on joku joka muistaa Gulfin ajoilta ?
Sorry meillä on jo kapitalistiriistäjä se kertoo ihan omia satujaan jo ei me toista pelleä tarvita!
Joo oot näköjään niitä 60luvun radikaaleja.Todellisia rekkamiehiä oli sodankäyneet miehet.Jarruttomilla vanajoilla vedettiin yötä päivää rekan rungot notkuen kelirikkoteillä Rovaniemeltä Hesaan linjaa.Sitten tuli ay liikkeet ja työaika lainsäädännöt.Nämä sotareisun nähneet miehet tämä Suomen rakensi näille nykyajan velliperseille.
luetko paljon Korkkareita ja Valittuja Paloja?
Oliko Kuisman kuskit tuttuja silloin ?
Isäni ajoi keltaisia postiautoja 33 vuotta! Oli omaisuudellaan vastuussa auton kunnosta ja sen aiheuttamasta onnettomuudesta, kun ei ne olleet vakuutettuja. Moni Lapin postiautokuski meni hirteen, kun kolari tuli ja omaisuus meni!
Oli sellainen maanantaiden aamuvuorokin, että lähtö oli klo 05.15 Rovaniemeltä ensin lastaamaan posti ja sitten klo 6 Kemijärvi-Sodankylä-Kittilä ja sieltä yöajona takaisin tammikuun tuiskuilla. Auto piti olla tankattuna ja pestynä toiselle valmiina klo 5! Se oli 24 tunnin työpäivä ja välillä kinoksissa pitempikin. Ei siinä hölissyt valtiotyönantaja 9 tunnin päisistä ja lepoajoista.
Kuka tietää 1970-luvun Sodankylä-Kittilä välinkin, niin arvaa, että siinä ei 20-30 km kovempaa välillä menty ja piti paiskoa vielä postitkin paikalleen.
Ettei vaan ollut tuossa hieman Lapin lisää. Osittain pitää paikkansa sillä kyllähän sitä Gulfinkin lipun alla purjehtineet isännät yrittivät tyrkyttää ympärivuorokautista pyhätöntä viikkoa että välillä piti , paitsi päin naamaa haistattaa , myös timanttista sormusta heillä toisinaan maistattaa että herkesivät sellaista hupattamasta.
Moni isäntä lopetti , ei itseänsä , mutta kuljetusyrityksensä kun kaverit ruvettiin puolessavälissä maatamme jättämään autot tien oheen ja soitettiin että tule itse ajamaan loppumatka ja takaisin. Se opetti kummasti jäljelle jääviäkin isäntiä ihmisten tavoille , mitkä valitettavasti kuulemani mukaan ovat nykypäivänä vähän unohtumaan päin.
niin luetko Korkkareita vain Suosikkeja? Ootko ollut äidin helmaa kauempana Vantaalta?
Kummankos tyttäret ne miljoonineen lähtikään Floridaan Lumiahon ja Nyholmin? Ei kai Pohjanmaalle jäänyt rehellisiä liikennöitsijöitä kuin Sarpo. Näm konkurssi -Lillukat ja ruåttinkieliset rannikkomiehethän tekee rahaa pelkillä konkursseilla.
Ne postiautokuskit olivat vastuussa 100% autosta, mutta harva tietää, että myös omaisuudellaan piti vastata myös lastista! Saattoi olla avohakkuutyömaiden tukkikämpille postiauton mukana muutama talon hinta palkkarahoja, kalliita laiteosia voimalaitoksiin ja kauppatavaraa K-kauppiaille pitkin reittiä.
Savukoskella vuonna 1961 postiautokuski ja apurahastaja menettivät avolähetyksensä -kuinka ryöstäjät tiesivätkin niiden olevan juuri siinä autossa???. Rovaniemen alioikeus tuomitsi posti- ja lennätinlaitoksen vaatimuksesta miehet yhteisvastuullisesti korvaukseen. Vaasan hovi vahvisti asian. Tuomion purkua pyydettiin Kekkoseltakin, joka lähetti kirjeen ”Olen juristi, mutta en niin hyvä, että tämän voittaisin. Laki on laki!” Kuski sytytti talonsa ja ampui ittensä. Lähes alaikäinen rahastajapoika velvoitettiin kymmenten miljoonien maksumieheksi.
Muistan tapauksen olin noin kymmenen. Paikka vain taisi olla Porttipahkan työmaan ja nykyisen nelostien silloinen väliaikaistie Kurittukosken työmaalle. Autoon nousi miehet ja haulikoilla pakottivat postiauton mettätielle. Varastivat autonkin, joka löytyi sitten Kolarista. olivat menneet rahoineen Ruåttiin.
no kuka talipää sitten noita postiautoja suostui ajamaan jos koko omaisuudellaan oli siitä vastuussa ja tietäen että lasti on erittäin arvokas???
Samanlaiset rekkajullit, jotka nyt ajaa läpitunteja 9,80€ varsinais-suomalaisille sorakeisareille.
Ei sitä 60-luvulla maattu sossu ja työkkärirahoilla kotona!
Nää nykyiset jullit olisivat kaataneet sen postiauton jo Rovaniemellä.
Seinäjoelta lähdettiin uuden karhealla puolikkaan Jyry-Sisuilla ookaamaan jäätyneillä sikakuormilla Italiaan. Piti päästä Finnhansan Kolmoseen, kun siitä sai oikeilla liittimillä kylmälaitteeseen laivasähköä. Euroopassa sitten ajettiin mitä autosta lähti, että olisi niissä hulluissa aikatauluissa pysytty. Kartat ostettiin sieltä, jotta osattiin ajaa edes oikeaan suuntaan. Alppien yli oli laskettu Seinäjoella 50 km/t keskinopeus. Kuormalla noustiin välillä kakkonen päällä ja ryömittiin 10 km/t puoli päivää liukkailla! Kielitaitoa oli mulla ja apumiehellä "Hai amn finn veet you vhare ist Italy?"
Ensimmäisen kuorman Milanoon vein 1969 ja Alpo Saarijärvi istui apumieskuskina. Milanossa oltiin silloin, kun tuo Amstrongin ukko hyppäsi kuuhun. Isäntä antoi muistaakseni polttoaineeseen ja huoltoihin ja hotelliin rahaa mukaan 1100 markkaa! Diisseli oli siellä yhtä kallista, mutta hotelli-motellit 10-15 mk yö ja siihen sai aamiaisenkin.
Takaisin tuotiin kerran Fiiatin varaosia. Isäntä oli saanut päähänsä, että maahantuojalle tulee halvemmaksi sellainen. Odottelimme pari päivää ja saimme ruveta kantamaan 5000 kiloa osia autoon, jossa niitä ei pystynyt mitenkään kiinnittämään. Jotenkin niitä pahvilaatikoiden ja lautojen kanssa solmimme köysillä kiinni lihakoukkuihin. Helsingissä oli sitten kylmänkori täynnä rikkimennyttä seinää. Tavara oli hakannut minne sattuu ja paljon oli pilallakin. Ei tuotu sitten enää muuta kuin hedelmälaatikoita ja niihin oli jo silloin italialaiset verkot kiinnitykseen.
Yhden reissun ajoin suomalaista lähes ilmaista voita (valtio maksoi kaikille rahaa, jotta voita tuli) Napolin lähelle. Seinäjoen Valiolta (Maitokeskus silloin) lähdettiin ja pakkasta oli 35 astetta. Ei tarvinnut, kuin lastauksen jälkeen pitää ovet auki, niin sai merkitä seurantavihkoon, että sisälämpö 33 C. Kuuselan Reinolla ja mulla oli turkikset päällä. Baijerissa oli sitten 12-14 laaksoissa lämmintä maaliskuussa. Kuusela otti aurinkoa lastauksen aikana aluskalsareillaan ja se italiaanoja hämmästytti. Oli oikein ruskettunut takaisin tullessa. Makasimme nimittäin lisää yhden päivän lastauksesta toipumiseen (jouduimme kantamaan ne 45 kiloiset voiköntit toiseen kerrokseen!) jonkun puron reunamalla ja aurinko porotti.
Se oli mahdottoman hyvä korkeakoulu kielitaidottomalle pohjalaispojalle. Piti tulla toimeen saksaksi, iltaliaksi ja ruåttiksi, vaikka ei ollut tuntiakaan Alavuden kansakoulussa oppia saanut.
Samalla minä opin kansainvälisille tavoille ja rupesin ymmärtämään muutakin, kuin sitä seinäjokelaista rupista elämää. Neljän vuoden kulutta kerran isännälle mainitsin, että näistä ulkomaan reissuista pitää saada päivärahoina suurin osa palkkaa. Se ei ymmärtänyt.
Minä ja pari muuta lähdimme Helsinkiin Pynnöselle ja lihakuskisi otettiin traktorin päältä tyypit. Ne sai ensimmäisillä matkoillaan suuremmat kulut ja kolhut autoihinsa, kuin isäntä katteet.
Oli se niin kovaa hommaa, että 39 vuotiaana sain sydiksen. Siirryin valtiolle vahtimestariksi josta pääsin eläkkeelle jo 55 vuotiaana. Eläkeukon päiviä on siis vietetty kohta 15 vuotta.
Tämä nyt on täyttä lässytystä
Jaa mun juttuni on siirretty tuonne toiseenkin paikkaan. Hyvä jos kelpasi. Se joka väittää juttuja lässytykseksi lienee äitinsä helmoissa pyörivä pulska poika jostakin Helsingin lähiöstä. Ikää tullut jo 30 ja risat? Kyvyt eivät vain riitä bce-korttiinkaan, muuta kuvien katselulla voi aina osoittaa viisauttaan.
Mukavia lukea näitä vanhanliiton juttuja huomata se iänikuinen tosiasia että aika kultaa muistot. : ) Ennen kaikki oli paremmin,kuskit oli kovempia,palkat parempia ja koskaan ei ollut liikaa ajoja. Niin,itse kun olen 80-luvulla aloittanut ratin pyörittämisen niin sinäkin aikana on asiat muuttuneet paljon. Ja jos otetaan ne vanhojen aikojen ihailulasit pois päästä niin ei ne ainakaan huonompaan suuntaan ole menneet. No kiirettä on enemmän ja työ-ja ajoaikalait ovat tiukempia mutta eikai kukaan oikeasti voi olla sitä mieltä että silmät ristissä ajaminen ympäripyöreitä päiviä olisi pidemmän päälle kenellekään hyväksi?! No palkkansa polkeneet wannabe-rahtarit puukenkineen varmaan rikollisen pitkiä työpäiviä tehneenä ja piirtureilla kikkailleina ovat työnantajilleen kultakimpaleita mutta noin muuten ja ylipäätään niin rekkahommissakin on menossa "järkeistämisen vaihe" halusi sitä kaikki tai ei. Jos kaikki saataisiin nk. puhaltamaan yhteen hiileen niin työajat ja työnmäärät samoin palkat saataisiin paremmalle mallille ja pidemmän päälle voisi olla tulossa jopa enemmän työpaikkoja kun ne kaikki ajot mulle tässä ja heti!-kaverit saataisiin pois alalta tai ainakin lopettamaan sen ahneuden ja omaan napaan tuijottamisen!
Juu kirjoitelkaapa vaan lisää vanhan ajan fanitus-kirjoituksia lisää mutta miettikääpä ihan rehellisesti itsekkin että oliko ne ajat sittenkään niin hyviä??!! Minä ainakin vietän yöni mieluummin muijan vieressä puhtailla lakanoilla enkä rautamalmikasan hytissä viikkokausia jossain Aakkos-baarin pihalla. Vapaa-aikaa ja harrastuksiakin löytyy. Sellaisia ei vain vielä 15 vuotta sitten juurikaan itsellä ollut ja väitän että "kultaisilla 60 -ja 70-luvuilla" vielä vähemmän!
tiedän yhen kaverin ,joka ajo pynnösen rekkaa 46 vuotta.