hyvä d-vitamiini

Aloin antaa kun vauva oli 10 vk vanha, kun siirryttiin korvikkeeseen. Helppo sujauttaa maidon joukkoon. Meillä käytössä rela d maitohappikset, kun halusin antaa maitohappobakteereita vastustuskykyä antamaan, kun rintamaitoa ei enää saanut. Annoin ensin päivällä, mutta tuli vatsavaivoja. Sitten aloin muutella aikoja, eli tippa per ruokailu. Huomasin että meillä paras aika antaa on yö. Väsyneenä juo koko maidon ja nukahtaa samantein, eikä ole tullut vaivoja. Edelleen menee yömaidon mukana, kaikki 5 tippaa, vaikka eipä sillä enää väliä milloin antaa, kun ei ole vaivannut ja kiinteitäkin saa, jäänyt tavaksi laittaa pulloon maidon sekaan illalla valmiiksi. Kokeile eri aikoja ja koita antaa erissä. Eikä se vauva mene rikki vaikka olisikin ilman niitä tippoja jonkin aikaa. Meillä tosiaan alettiin hiljalleen antaa 10vk:na. Niin ja vauva nyt 4kk.

Bioteekin Teho d-tipat on yleensä vauvoillakin hyvin siedetty.

Meillä on toiminut Gefiluksen maitohappobakteeri-D3 tipat :)

Nyt käytetty 6 päivää bioteekin teho d-tippoja, ja vauva tyytyväinen :)

jekovik-tipat, ne on vesipohjaset eikä öljy joten ei laita vatsaa ainakaan meillä sekasin :)

Bioteekin TEHO D-tipat ja niitä 2 tippaa päivässä.

Tämän vuoden kesäkuussa alkaneessa Suomalaisessa tutkimuksessa annetaan 500:lle vauvalle 2-vuotiaaksi asti 30µg D3-vitamiinia päivässä. Eli hyvä, että asiaa tutkitaan täälläkin.
http://www.hus.fi/default.asp?Path=1%3B28%3B2530%3B9899%3B9900%3B23600%3B44137

D-vitamiinin saantisuositus on ollut Suomessa 100-125 µg/vrk 1940-1964 -luvulle asti.

In Finland, from the mid-1950s until 1964, the recommended intake of vitamin D for infants was 4000–5000 IU/d (100–125 µg/d). In 1964 it was reduced to 2000 IU/d (50 µg/d), and in 1975 it was further reduced to 1000 IU/d (25 µg/d). In 1992, on the basis of the US RDA, the dose was reduced again to 400 IU/d (10 µg/d). Under this controlled supplementation regimen, even at the highest intakes, neither idiopathic infantile hypercalcemia nor any other health problem was ever described. However, what was described in a retrospective study was a dramatic decrease in type 1 diabetes later in life in infants who received high-dose daily vitamin D supplementation.
http://www.ajcn.org/cgi/content/full/79/5/717?ck=nck


50µg/vrk D-vitamiiniannokset lapsilla vähensivät ykköstyypin diabeteksen riskiä 88 % suomalaisen syntymäkohorttitutkimuksen mukaan 2001.
http://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736%2801%2906580-1/abstract

Suomessa on n. 40 000 I-tyypin diabeetikkoa. I-tyypin diabetes lisääntyy 4% vuosivauhtia eli keskimäärin 2 lasta päivässä sairastuu I-tyypin diabetekseen.

http://personal.inet.fi/koti/remeli/diabetes.htm

Vaihtoedot ovat D-tipat, Minisun Drops, Bioteekin TEHO D-tipat, Disney tipat, Gefilus Tipat D3 tai DeviSol Drops

Sitten on sitä huonoa D2-vitamiinia (Jekovit), jota ei enään suositella.

Ja heti kun vauva syö kiinteitä, niin öljykapseli on paras valinta. Se menee mahaan liukkaasti ilman mitään lisäaineita.

D3-vitamiinia on Suomessa 7,5µg, 10µg, 20µg, 25µg, 30µg, 38µg, 50µg ja 125µg vahvuuksina kuivatabletteina, imeskelytabletteina tai öljykapseleina sekä imeväisille on tippoja. Joita myydään ruokakaupoissa, apteekeissa sekä luontaistuotekaupoissa (tuotteet ja hinnat vaihtelee paikoittain ja paikkakunnittain). Apteekeissa on suppein ja kallein valikoima, joten D-vitamiinit kannattaa ostaa muualta. Öljykapseleissa EI ole lisä- eikä makeutusaineita, joten lienevät parhaimpia valmisteita.

Itse tilaan iHerbistä, joten on edullista. VUoden satsi maksaa n. 10€ per henkilö.

Tämä kannattaa lukea:
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2090

Imeväisille D3-tippoja: D-tipat, Minisun Drops, Bioteekin TEHO D-tipat, Disney tipat, Gefilus Tipat D3, Rela Drops D3, Biophilus Drops D3 tai DeviSol Drops

meillä myös d-vitamiini taistelu käynnissä, vauvalla ikää kuukausi. Voikohan joku kertoa että miksi sitä pitää väkisin vauvalle antaa jos siitä saadaan sellainen rumba aikaiseksi että kaikilla on epämukava olo. Vauva itkee, ei saa nukutuksi ja on muutenkin selkeästi äreämpi kun ilman tippoja. Siitä sitten tietty vanhemmatkin on hermoraunioita kun kukaan ei nuku ja selkeästi vauvalla vatsaa vääntää kun naama punaisena kiemurtelee..

Pari tuttua on lapselleen aloittanut alun itkujen jälkeen vitamiinit uudestaan 4 kk ikäisenä ja ihan hyvin nuo lapset näyttää silti voivan.

Tuntuu vaan että kun asiasta jotain sanoo ja kyseenalaistaa aloittamisen ajankohdan, saa vastaukseksi vaan että no kun se nyt vaan tulee antaa.. Tämä vastaus kun ei nyt minulle riitä. Olen sitten huono äiti yms. mutta en ainakaan itse halua nähdä lapseni kärvistelevän turhaan kivuista.

Kokeile Bioteekin TEHO D-tippoja, joissa 1 tipassa on 10µg D-vitamiinia. Ei taatisti tule mitään vaivoja.


Tärkeä D-vitamiini, Lääkäri Antti Heikkilä
http://www.katsomo.fi/?progId=140659

Miksi pillereitä kannattaa syödä pimeällä eli kaikki mitä sinun pitää tietää D-vitamiinista
http://honkanen.wordpress.com/2012/10/04/d-vitamiini-ihmelaaketta-purkista/

D-vitamiinilisän käyttö on perusteltua
http://hevoskuuri.fi/terveys-ja-ravinto/444-d-vitamiinilisaen-kaeyttoe-on-perusteltua

MultiTabsin D-tipat käytössä.
Ilman oltiin pari kuukautta kun ei vain pikkuisen vatta kestänyt, suoraa huutoa kun niitä antoi, ja se vaan jatkui jatkui vaikka kaikki tipat varmaan läpi käytiin. Lopetettiin tipat hetkeksi ja muuttui vauva täysin. Sinne meni vattakivut. 5kk iässä alotettiin taas kun kiinteitäkin oli mennyt jo hyvän tovin ja huomattiin että vatta oli "kovettunut". Nyt ei oo D-tipoista mitään haittaa, ja ei ollut haittaa siitä 1½-2kk D-tippojen tauostakaan. Ei sitä halua toista itkettää jos kerran pistää vattan sekaisin ja ilmavaivatkin oli ihan hirmuisia :(

meille myös sanoi että ehei se mitään aiheuta, se vaan yhdistetään siihen ns. honey moonin loppumiseen , missä vauva saattaa alkaa kitisemään astetta enemmän.

Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2012;128(19):2030

J Clin Endocrinol Metab

in press

High-dose vitamin D intervention in infants - Effects on vitamin D status, calcium homeostasis, and bone strength

1Elisa Holmlund-Suila, 1Heli Viljakainen, 2Timo Hytinantti, 3Christel Lamberg-Allardt, 1Sture Andersson, 1,4Outi Mäkitie

J Clin Endocrinol Metab, julkaistu verkossa 29.8.

Nykysuosituksia suuremmalla D-vitamiinilisällä voidaan turvata entistä paremmin vastasyntyneiden riittävä D-vitamiinin saanti. Jopa 40 µg:n D-vitamiiniannokset ovat vastasyntyneille turvallisia.

Suomessa on aiemmin suositeltu vastasyntyneille jopa 100 µg:n D-vitamiiniannoksia. Suositeltua annosta on sittemmin pienennetty, minkä perusteena on osittain ollut pelko suuriin annoksiin mahdollisesti liittyvistä haittavaikutuksista. Nykyään D-vitamiinia suositellaan annettavaksi kaikille imeväisille 10 µg vuorokaudessa. Useat asiantuntijat pitävät riittävänä seerumin kalsidiolipitoisuutena arvon 80 nmol/l ylittävää pitoisuutta. Tuore tutkimusnäyttö viittaa siihen, että nykysuositusten mukainen annostus johtaa liian pieneen seerumin kalsidiolipitoisuuteen eikä turvaa riittävää D-vitamiinin saantia.

Tutkimme terveistä vastasyntyneistä koostuvassa aineistossa eri D-vitamiiniannosten vaikutusta seerumin kalsidiolipitoisuuteen, kalsiumaineenvaihduntaan ja luustoon.
Tutkimuksessa satunnaistettiin sokkoutetusti 113 vastasyntynyttä saamaan D3-vitamiinia kahden viikon iästä kolmen kuukauden ikään saakka joko 10, 30 tai 40 µg vuorokaudessa. Tavoitteena oli saavuttaa kolmen kuukauden iässä arvon 80 nmol/l ylittävä seerumin kalsidiolipitoisuus ilman haittavaikutuksia.

D-vitamiinipitoisuuden lähtöarvot määritettiin syntymän jälkeen napaverinäytteestä, eikä pitoisuuksissa havaittu eroja ryhmien välillä. Napaverinäytteessä kalsidiolipitoisuus oli keskimäärin ainoastaan 53 nmol/l, vaikka valtaosa äideistä oli käyttänyt raskauden aikana säännöllisesti D-vitamiinilisää.

Kolmen kuukauden iässä lasten seerumin kalsidiolipitoisuus oli annoksen mukaan keskimäärin 88, 124 ja 153 nmol/l. Kalsidiolin tavoitepitoisuus seerumissa saavutettiin kaikilla lapsilla, joiden vuorokausiannos oli 30 tai 40 µg ja joiden hoitomyöntyvyys oli hyvä (yli 80 %). D-vitamiinipitoisuudella tai D-vitamiiniannoksella ei havaittu yhteyttä plasman kalsiumpitoisuuteen, seerumin parathormonipitoisuuteen tai virtsan kalsium-kreatiniinisuhteeseen. Seerumin kalsiumpitoisuus oli kaikilla lapsilla normaali.
Kolmen kuukauden iässä lasten sääriluun ominaisuuksia tutkittiin perifeerisellä kvantitatiivisella tietokonetomografialla (pQCT). Suurten D-vitamiiniannosten havaittiin vaikuttavan suotuisasti luun kasvuun ja lujuuteen.

Tutkituilla, nykysuositusta suuremmilla D-vitamiiniannoksilla saavutetaan suurempi seerumin kalsidiolipitoisuus ja taataan elimistön riittävä D-vitamiinin saanti. Jopa 40 µg:n vuorokausiannos osoittautui turvalliseksi. Suuremmilla D-vitamiiniannoksilla saattaa olla positiivisia vaikutuksia luuston kehitykseen. Lisätutkimuksia tarvitaan kuitenkin selvittämään suurempien D-vitamiiniannosten pitkäaikaisvaikutuksia.

1HYKS Lastenklinikka, Helsinki; 2Kätilöopiston sairaala, Helsinki; 3Helsingin yliopiston elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos (ravitsemustiede), kalsiumtutkimusryhmä; 4Folkhälsanin tutkimuskeskus, Helsinki

Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2012;128(19):2030