on pikkasen ylihypetettyä
http://www.iltasanomat.fi/asuminen/art-1288494604407.html
"Moni on sairastunut uusissa rakennuksissa.
Yksi kemikaaliyliherkkyydestä kärsivistä on liminkalainen Tommi Luukkonen. Hän pääsi kesällä muuttamaan puolen vuoden teltta-asumisen jälkeen hirsimökkiin. Se on rakennettu perinteisin menetelmin ilman kemikaaleja. Mies kehuu olonsa kohenevan viikko viikolta."
Soitin jo kauan sitten Allergia ja astmaliittoon kysyäkseni valvooko ja tilastoiko kukaan Suomen hometalojen määrää? Nämä homeelle altistuneet saattavat ajan kanssa herkityä myös uusien talojen rakennusmateriaaleihin. Huoneilma ei voi olla terve jos siitä sairastuu. Teltta-asuminen voi odottaa muaki. Hirsitaloa en tullut ajatelleeksi.
Ja kuka väitti, että suomalaiset osaavat rakentaa ja korjata taloja?
Oikeaa suomalaista työmoraalia. Ja sitten kun urakat kilpailutetaan ja työmaalle otetaan kielitaidotonta väkeä. Ihmeellisintä on sekin että kaikki seinävilloista lähtien jätetään suojaamatta nipuissaan pihalle rakentamisen ajaksi. Ja sitten lyödään ne märkinä seinään kiinni.
Suomalainen rakennustaito
36
148
Vastaukset
- aioIa
Minä olen lapsesta saakka ollut hirsitalojen perään. Puut ovat minulle tärkeä elementti.
Aikanaan Kreikassa suomalaiset korjasivat jonkin rakennuksen, ei mitään murhetta ennen korjaustöitä. Vuosi suomalaisten tekemien korjaustöiden jälkeen alkoi homeongelmat.
Kun rakentaa oikein, ei ole murhetta. Porvoossa, Loviisassa ja ties mistä löytyy parisataa vuotta vanhoja puurakenteisia taloja. Eikä niissä ole mitään ongelmia. Ongelmat tulee siinä vaiheessa kun aloitetaan huonot työt. Tämäkin talo on hirsirunkoinen, jossain vaiheessa nuo välkyt keksi ulkolaudottaa ilman ilmarakoja. Miten karmeat lahot mahtaa löytyä jos laudoitus otetaan pois. Ainakin yhdessä kohtaa meni neliön verran korjaamiseksi, kun lahoa poistivat. Terassioven alta löytyi myös lahoa. Itse korjasin kun korjaaja ei viitsinyt tehdä mitään.
Ja joskus -70 luvulla tekivät pllotaloja, joihin ei ilma päässyt kiertämään kuin ikkunoita ja ovia avaamalla.Välimeren maissa on paljon hometaloja myös. Tosin siellä ihmiset tajuavat sen tuuletuksen päälle, jota me suomalaiset arastellaan, koska meidän sääolosuhteet tekee tuuletuksesta kallista joinakin vuodenaikoina.
Suomalainen ikkunat ja ovet visusti kiinni tapa on kuulema välimeren maissa kieroon katsottu tapa.voopotin kirjoitti:
Välimeren maissa on paljon hometaloja myös. Tosin siellä ihmiset tajuavat sen tuuletuksen päälle, jota me suomalaiset arastellaan, koska meidän sääolosuhteet tekee tuuletuksesta kallista joinakin vuodenaikoina.
Suomalainen ikkunat ja ovet visusti kiinni tapa on kuulema välimeren maissa kieroon katsottu tapa.Kaikki vaihtoehdot täällä on kalliita, ikkunoiden ja ovein kautta tuuletus, ilmaluukulla tuuletus, koneellinen tuuletus, ilmapumppu lämmitys. Sekin laite pitäisi huoltaa/huollattaa vähintään joka toinen vuosi.
Sähköistetyllä ilmankierrolla saa osan lämmöstä alteen tai lämmitettyä tuloilmaa ku laittaa ristiin.
Samankaltainen systeemi mitä autojen syyläreissä on.
Tuskin löytyy maata, mistä ei löydy homeongelmia.runontaja kirjoitti:
Kaikki vaihtoehdot täällä on kalliita, ikkunoiden ja ovein kautta tuuletus, ilmaluukulla tuuletus, koneellinen tuuletus, ilmapumppu lämmitys. Sekin laite pitäisi huoltaa/huollattaa vähintään joka toinen vuosi.
Sähköistetyllä ilmankierrolla saa osan lämmöstä alteen tai lämmitettyä tuloilmaa ku laittaa ristiin.
Samankaltainen systeemi mitä autojen syyläreissä on.
Tuskin löytyy maata, mistä ei löydy homeongelmia.No totta. Kuten joku joskus sanoi, suomi on hyvä maa muuten elää, muttei ole tarkoitettu asumiseen. :)
Noh niinpä, tuskin löytyy maata missä homeelta vältyttäs.voopotin kirjoitti:
No totta. Kuten joku joskus sanoi, suomi on hyvä maa muuten elää, muttei ole tarkoitettu asumiseen. :)
Noh niinpä, tuskin löytyy maata missä homeelta vältyttäs.Ikävintä on kuitenkin nuo homeiset koulut, aikanaan korjasivat Kirkkonummen koulukeskuksen, missä opiskelin kaksi vuotta. Eivät ehtineet saada korjausta valmiiksi kun löytyi korjatusta kohdasta hometta.
Sama juttu kansakoululla mitä kävin 1960 luvulla, ainakin luokkaosa puretaan koska korjaus tulisi uutta kalliimmaksi.
Jossain haastattelussa suurin syy home ja kosteusvaurioihin on asuntoihin tuodut vesijohdot ja etenkin saunat.runontaja kirjoitti:
Ikävintä on kuitenkin nuo homeiset koulut, aikanaan korjasivat Kirkkonummen koulukeskuksen, missä opiskelin kaksi vuotta. Eivät ehtineet saada korjausta valmiiksi kun löytyi korjatusta kohdasta hometta.
Sama juttu kansakoululla mitä kävin 1960 luvulla, ainakin luokkaosa puretaan koska korjaus tulisi uutta kalliimmaksi.
Jossain haastattelussa suurin syy home ja kosteusvaurioihin on asuntoihin tuodut vesijohdot ja etenkin saunat.Joo koulut ja päiväkodit. Näitä suomessa riittää. Siinä on äkkiä terveys mennyt jo lapsena. Taitaa kiire ja rahanpuute olla pahimmat syypäät siihin, että hosutaan rakennukset valmiiksi. Siinä sitten oikaistaan ja unohdellaan muutamia tärkeitä seikkoja.
Kuitenkin tieto pitäs olla lisääntynyt rakennuspuolellakin käsittääkseni kiitettävästi. Vaan jostain syystä ne vanhat hirsitalot, jotka aikoinaan kirveellä veistettiin ja tehtiin kuin iisakin kirkkoa elää ja voi hyvin vielä tänäänkin. Oliko sittenkin entisajan rakentajilla tieto ja taito, jota käyttämällä saatais edelleen hyviä tuloksia. :)
Olen tuota ihmetellyt monesti ihan ääneenkin, kun rakennusvaiheessa olevat rakenteet jätetään paljaiksi ja sääolosuhteiden armoille. Sitten läimitään sen märän rungon tai levyjen päälle vuori. Tai sokkelit lainehtii talvella lumesta ja syksyllä vedestä, eikö ne halkea kun pakkaset pamahtaa päälle?
Hienoo nähdä uusia rivareita vaikkapa valmistuvan, kun oviaukot ja ikkuna aukot ei ole mitenkään peitettyinä, sinne pääsee kulkukissat ja sääolosuhteet vapaasti sisään asti. Kiiruussa unohtuu joskus eristää kunnolla, näitäkin kohteita on nähty. talven viimat jäädyttää nurkat.- Kyllä rakentajat sen
tietää. Ongelma on suunnittelu- ja työnjohtopuolella.
Hanurista semmonen meininki. :( Jos jotakin rakennetaan, siihin pitäs olla riittävästi aikaa ja tehdä hosumatta huolellisesti.
Mimmonen pommi mahtaa olla ns. valesokkeli? Oisko mahdotonta tehdä uusiin kohteisiin rossipohjaa? Kunnon tuulettuva alapohja. Tietääkö joku näistä?voopotin kirjoitti:
Hanurista semmonen meininki. :( Jos jotakin rakennetaan, siihin pitäs olla riittävästi aikaa ja tehdä hosumatta huolellisesti.
Mimmonen pommi mahtaa olla ns. valesokkeli? Oisko mahdotonta tehdä uusiin kohteisiin rossipohjaa? Kunnon tuulettuva alapohja. Tietääkö joku näistä?Ne vanhat rakennukset, joissa pinkopahvi ja pinkopahvin ja laudoituksen välissä kulkee ilmavirta pitää suhteellisen hyvin kuivana. Mikäli katto ei vuoda.
Käsittääkseni Iivar-Runoilija tietää alapohjista.
Naapuriin laittoivat lisäsiipeen rossipohjan, mikä tietysti erilainen mitä silloin joskus.runontaja kirjoitti:
Ne vanhat rakennukset, joissa pinkopahvi ja pinkopahvin ja laudoituksen välissä kulkee ilmavirta pitää suhteellisen hyvin kuivana. Mikäli katto ei vuoda.
Käsittääkseni Iivar-Runoilija tietää alapohjista.
Naapuriin laittoivat lisäsiipeen rossipohjan, mikä tietysti erilainen mitä silloin joskus.Mietin joskus, että eikö nykyäänkin voisi rakennuksiin laittaa tuon rossipohjan. Sehän on vuosien saatossa hyväksi havaittu. Radonin kanssakaan ei taida olla ongelmia kuten näissä muissa tiivimmissä malleissa. :)
Tuosta valesokkelista sanotaan, että tehtiin vielä 80-luvulla, vaan kyllä löytyy vielä 90-lukulaisiakin taloja joissa sitä on käytetty. Mitä olen siitä kuullut, se on todella riskialtis ratkaisu kosteusongelmien suhteen.
Nää on mielenkiintoisia juttuja.
Onko naapureilla ollut ongelmia ratkaisunsa myötä rossipohjan kanssa?voopotin kirjoitti:
Mietin joskus, että eikö nykyäänkin voisi rakennuksiin laittaa tuon rossipohjan. Sehän on vuosien saatossa hyväksi havaittu. Radonin kanssakaan ei taida olla ongelmia kuten näissä muissa tiivimmissä malleissa. :)
Tuosta valesokkelista sanotaan, että tehtiin vielä 80-luvulla, vaan kyllä löytyy vielä 90-lukulaisiakin taloja joissa sitä on käytetty. Mitä olen siitä kuullut, se on todella riskialtis ratkaisu kosteusongelmien suhteen.
Nää on mielenkiintoisia juttuja.
Onko naapureilla ollut ongelmia ratkaisunsa myötä rossipohjan kanssa?Taino tiiviimmät kuuluis olla sitaateissa oikeastaan. Maaperästähän se kiinni taitaa eniten olla ja miten hyvin se rakennukseen sisään pääsee. En tiedä, mutta mutulla oisko joku pohjaratkaisu radonin kannalta parempi kuin toinen?
voopotin kirjoitti:
Mietin joskus, että eikö nykyäänkin voisi rakennuksiin laittaa tuon rossipohjan. Sehän on vuosien saatossa hyväksi havaittu. Radonin kanssakaan ei taida olla ongelmia kuten näissä muissa tiivimmissä malleissa. :)
Tuosta valesokkelista sanotaan, että tehtiin vielä 80-luvulla, vaan kyllä löytyy vielä 90-lukulaisiakin taloja joissa sitä on käytetty. Mitä olen siitä kuullut, se on todella riskialtis ratkaisu kosteusongelmien suhteen.
Nää on mielenkiintoisia juttuja.
Onko naapureilla ollut ongelmia ratkaisunsa myötä rossipohjan kanssa?Ei tietääkseni, olisiko siitä seitsemän vuotta kun rakensivat lisäosan, varsinainen talo on joskus 1930 luvulla rakennettu. Rossipohja siitä oli pettänyt kun purut löytyi maasta. Nyt nekin korjattu.
runontaja kirjoitti:
Ei tietääkseni, olisiko siitä seitsemän vuotta kun rakensivat lisäosan, varsinainen talo on joskus 1930 luvulla rakennettu. Rossipohja siitä oli pettänyt kun purut löytyi maasta. Nyt nekin korjattu.
Ok. Luulen, että se pohjamalli toimii parhaiten. :)
voopotin kirjoitti:
Ok. Luulen, että se pohjamalli toimii parhaiten. :)
Siinä on sellainen ongelma, että nykyään kovinkaan monet ihmiset ei osaa enää "käyttää" rossipohjaa. Se on umpihomeessa, jos joku talon edellisistä omistajista on pitänyt tuuletusluukut kiinni läpi vuoden.... Itsekään en tiedä mihin aikaan vuodesta ne luukut pitää avata ja sulkea. No tietysti ne voi pitää auki ympäri vuoden, mutta se näkyy sitten lämmityskuluissa.
Ai niin....uudemmissa rossipohjissa taisi olla liian vähän / pienet tuuletusräppänät. Ohjeistusta muistaakseni muutettiin muutamia vuosia sitten takaisin vanhan mallin suuntaan. Oikein toteutettuna ja käytettynä ihan hyvä, aivan kuten maavarainen laattakin.- Wanhat Mestarit:.!1+
voopotin kirjoitti:
Taino tiiviimmät kuuluis olla sitaateissa oikeastaan. Maaperästähän se kiinni taitaa eniten olla ja miten hyvin se rakennukseen sisään pääsee. En tiedä, mutta mutulla oisko joku pohjaratkaisu radonin kannalta parempi kuin toinen?
.
Wanhat mestarit sai suoraan maapohjassa olevat puulattiatkin toimiviksi, hirsimökillä ikää 120 vuotta eikä lahoa pohjassa missään
Jossakin vaiheessa rakennustietämys vaan katkesi tässä maassa
. Richartti kirjoitti:
Siinä on sellainen ongelma, että nykyään kovinkaan monet ihmiset ei osaa enää "käyttää" rossipohjaa. Se on umpihomeessa, jos joku talon edellisistä omistajista on pitänyt tuuletusluukut kiinni läpi vuoden.... Itsekään en tiedä mihin aikaan vuodesta ne luukut pitää avata ja sulkea. No tietysti ne voi pitää auki ympäri vuoden, mutta se näkyy sitten lämmityskuluissa.
Ai niin....uudemmissa rossipohjissa taisi olla liian vähän / pienet tuuletusräppänät. Ohjeistusta muistaakseni muutettiin muutamia vuosia sitten takaisin vanhan mallin suuntaan. Oikein toteutettuna ja käytettynä ihan hyvä, aivan kuten maavarainen laattakin....jos on tiivis eli eristetty trossipohja ja sokkeli niin luukut pidetään auki koko ajan...eli tuulettuu aina. Noissa vanhoissa taloissa luukut lyötiin kiinni kun järvi jäätyi, silloin vuorokaudesta suurin aika on pakkasen puolella. Se miksi luukut suljettiin oli se että lattia olisi ollut lämpimämpi.
, ja sinänsä vanhoista kivimuuratuista sokkeleista tuulee aina sen verran läpi että hometta ei kertynyt. Eli tuuletus toimi ihan jopa vanhingossa. Nykyisissä trossipohjissa on jo niin hyvät eristeet ristikoolauksen ansiosta että lattia ei juurikaan kylmene sen enempää kun mitä sen kuuluukin kylmetä pakkasella.... =)
- remppareiska40
Olen erikoistunut korjausrakentamiseen. Eli remontoin niitä hometaloja joita ihmiset on rakennellut viimeiset 30 vuotta. Mun yks naisystävä osti kerran talon joka oli homeessa. Ei teettänyt tarvittavia tarkastuksia ja koskeusmittauksia. Nyt se sitten taistelee oikeudessa entisen omistajan kanssa kovauksista. naisen ei kannattaisi antaa ostaa taloa omin voimin vaan aina tarttis olla asiantuntija mukana
- ei takaa mitään
Toi ei takaa vielä mitään. Kaikkia "homepmmeja" ei voi löytää varmuudella!
- kin
ei takaa mitään kirjoitti:
Toi ei takaa vielä mitään. Kaikkia "homepmmeja" ei voi löytää varmuudella!
On olemassa pommikoiria.
- Kuivaa ei ole
kin kirjoitti:
On olemassa pommikoiria.
Joka asunnossa/talossa on kosteutta. Kuivaa ei ole olemassakaan!
...joo... no kirjoitetaanpa hiemna pitempi proosa, jos vaikka joku jaksaisi jopa lukea.
Niin.... asuin itse homeisessa rivitalossa noin vuoden, altistuin siis homeelle, altistus näkyi veren vasta-ainessakin ja se juuri aiheutti sen että hajuaistini muuttui eläimelliseksi.....
No... suomessa osataan kyllä rakentaa, se on eu-direktiivit jotka määrittävät talon energiataloudellisuuden, ja siksi lämmöneristetään yli aiempien normien.
Suunnittejoissa on ehkä se syy millainen talo loppukädessä on. Passiivitalot pitäisi eristää vain ja ainoastaan foamilla, joka ei ime vettä eli ei vety.
Ylipaksut villaeristysrakenteet ovat hieman arvelluttavia, kosteuden haihtuminen on hidasta....
Suurin virhe rakentamisessa on sulkea villaeristettyseinä vesihöyryä läpäisemättömällä pinnoitteella sekä sisä että ulkopuolelta. Kastepiste syntyy aina ja iankaikkisesti johonkin kohtaan rakennetta, siis - 0C kohdan lämpimälle puolelle ja varsinkin talvella kun lämpötilaerot ovat suuria, ulkona -30 C ja sisällä 22 C
Tällöin 200mm eristyksessä se on keskimäärin keskellä, riippuen ulkovaipan ja sisävaipan tiiviydestä.
Väitän että rakenne voi kuivaa talvella nollakeleillä jopa sisälle päin, jos sisäpinnoitteen alla on ilmansulkukartonki. Talvellahan sisäilmakin on kuivempaa, ja varsinkin jos siellä on tiilitakka tai uuni sekä piippu niin se imee hyvinkin paljon kosteutta itseensä ja polkee sen näin ollen pihalle. Yleensähän kovilla pakkasilla huoneilma pyrkii karkamaan jopa alle 25 kosteuprosentin.
Hirsitaloille annettiin hieman tasoitusta u-arvoissa seinärakenteen osalta koska hirsi, eli siis puu elää aina ja se vuotaa hieman salvoksistaan joka on rakenteen heikoin kohta. Nykystandarsin mukaan 180 mm lamellihirsi täyttää arvot jos panostetaan hieman enemmän ylä-ja alapohjan eristeen paksuuteen, sekä oviin ja ikkunoihin. Juuri noista nurkista hirsitalo "huokailee " eniten.... ennen vanhaan nurkkien tiiviyttä testattiin myös kynttilällä, liekki alkaa lepattamaan siinä kohden missä vuoto on.
Vanhan hirsitalon lisäeristys on taiteenlaji johon ei ilman tietämystä kannata ryhtyä. Otan grandekatastrofi esimerkin. Hirsi maalataan ulkoapäin lateksilla, ja sisälle lyödään lisäeristys 120 mm lasivillaa ja sen päälle höyrynsulkumuovi ja jokin pinnoite ja lateksi maali. Pommi on valmis. Tik tak...... tässä vaiheessa voi vain toivoa että hirsien salvokset ja varaukset eivät ole liian tiiviitä.
Pystyrunko taloon voi käsittääkseni laittaa höyrynsulkumuovia sisäpinnoitteen alle kun vain muistaa että jättä rakenteen ulospäin hengittäväksi, eli muoviton tuuletusrakoon asti. Ja sinänsä, lateksia voi lyödä ulkovuorilautaan, koska tuuletusraon ansioista rakenne kuivaa, ja lauta on toiselta puolelta näin ollen maalamaton. Sinänsä höylättylauta on aina herkempi kuin raakalauta lateksilla maalatessa, höylätyn pinta on tasainen ja näin lateksi muodostaa muovimaisen kalvon pintaan, taasen raakasahatussa pinta on karhea ja sinne jää pakostakin pienenpieniä reikiä josta kosteus kulkee myös pois päin, ja lauta kuivuu.
Tehkää testi. Ottakaa 1 metrin pätkä lankkua, maalatkaa sen ympäriinsä lateksilla, ja toinen tärpättiohenteisella, eli kuultavalla puunsuojalla. Jättäkää lankku jonnekin ulos 2 vuodeksi. Huomaatte eron.... =)- Rapparit ry
Oleks sää appari raksalla????
- Lateksit lapsille:.
.
Lateksit kuuluu lapsille ja naisten naamoihin
Wanhan liiton miähet käyttää vain ja ainoastaan öljymaalia sisälläkin
. - Yök!
Lateksit lapsille:. kirjoitti:
.
Lateksit kuuluu lapsille ja naisten naamoihin
Wanhan liiton miähet käyttää vain ja ainoastaan öljymaalia sisälläkin
.Tärpättimaalia sisätiloissako? Mahtaa haista
- Wanhan liiton miähet
Yök! kirjoitti:
Tärpättimaalia sisätiloissako? Mahtaa haista
.
Wanhan liiton miähet kestää mitä vaan
Nämä nykypallerot on tehty paperista
. Jaksoin lukea. :)
Mulle tuli mieleen tuosta, että mulla kun oli se ok-talo aikaisemmin, niin vuorilaudoituksen alla oli raaka hirsi. Terve sellainen ja tervaksen tuoksuinen. Eristyksiin oli käytetty hirsien välissä sammalta ja jouhen näköistä (oliko jouhta) lankamaista materiaalia. Onkohan se mahdollisesti jotain jouhta? Sisäpinnoissa vanhanajan pinkopahvit. Ulkovuori punamultamaalilla maalattu eli hengittävä maalipinta.
Mä en ole hirsitaloissa nähnyt sulkumuovia seinäpinnoilla, mutta tervapaperia sitäkin useammin.
Tosiaan uuteen siipeen tuli valittua silloin raakalaudoitus, vaikka se karskimman näköinen onkin. Se kun sitten tuli maalattua ihan öljymaalilla. Näytti pystyyn läimityt raakalaudatkin elävän sen verran, että aina jostain saumasta ilma kiersi.
:)
Jostakin syystä oli talon yhdeltä seinältä alimmainen hirsi hapettunut yhdestä kulmastansa ja vaati poistoa ja korvausta uudella. Hirveen matalaksi jätetty kivijalka ko. talossa. Lumi ja vesi näytti seisovan sillä kulmalla. Mikälie se todellinen syy on sitten hirren mädäntymiseen silloin, kun torppa oli vuosia orpona seissyt. Mutta kova oli urakka kaiken kaikkiaan koko päivitys talon kimpussa. :)
Tuosta homeesta mulle tulikin nuo valesokkelit mieleen aikaisemmin. Eikö sielläkin ole puuosat aika vaarassa ottaa vettä itseensä, jos salaojitus ei ole ihan kunnossa? Ja vesi seisoo sokkelin ympärillä?- Nasdaq
voopotin kirjoitti:
Jaksoin lukea. :)
Mulle tuli mieleen tuosta, että mulla kun oli se ok-talo aikaisemmin, niin vuorilaudoituksen alla oli raaka hirsi. Terve sellainen ja tervaksen tuoksuinen. Eristyksiin oli käytetty hirsien välissä sammalta ja jouhen näköistä (oliko jouhta) lankamaista materiaalia. Onkohan se mahdollisesti jotain jouhta? Sisäpinnoissa vanhanajan pinkopahvit. Ulkovuori punamultamaalilla maalattu eli hengittävä maalipinta.
Mä en ole hirsitaloissa nähnyt sulkumuovia seinäpinnoilla, mutta tervapaperia sitäkin useammin.
Tosiaan uuteen siipeen tuli valittua silloin raakalaudoitus, vaikka se karskimman näköinen onkin. Se kun sitten tuli maalattua ihan öljymaalilla. Näytti pystyyn läimityt raakalaudatkin elävän sen verran, että aina jostain saumasta ilma kiersi.
:)
Jostakin syystä oli talon yhdeltä seinältä alimmainen hirsi hapettunut yhdestä kulmastansa ja vaati poistoa ja korvausta uudella. Hirveen matalaksi jätetty kivijalka ko. talossa. Lumi ja vesi näytti seisovan sillä kulmalla. Mikälie se todellinen syy on sitten hirren mädäntymiseen silloin, kun torppa oli vuosia orpona seissyt. Mutta kova oli urakka kaiken kaikkiaan koko päivitys talon kimpussa. :)
Tuosta homeesta mulle tulikin nuo valesokkelit mieleen aikaisemmin. Eikö sielläkin ole puuosat aika vaarassa ottaa vettä itseensä, jos salaojitus ei ole ihan kunnossa? Ja vesi seisoo sokkelin ympärillä?Mä olen nähnyt yhden hirsisaunan, joka oli vuorattu hirsipaneelilla ja alle oli venytelty höyrysulku. No kun sitä ulkoa päin vähän koputteli, niin ääni oli samanlainen kuin omassa päässä, kun sitä koputtelee. Tervapaperi taas on terve ilmiö, sillä se hengittää, eikä siitä mene elukat läpi, koska ne vihaavat tervaa. Tervapaperi oli ja on yhä erinomainen palomuuri nettikäytössä. Hirsiesi välissä oleva "jouhi" on luultavasti pellavakuitua. samaa saa nykyään muutaman metrin rullissa jostain finskeistä (en muista mistä tilasin). Jätesäkillisellä vuoraa aika pitkään mun kokosta boksia. Ja kun säkki on tyhjä sen voi täyttää tyhjillä oluttölkeilllä.
Alimmat hirret yleensä menevät n. sadassa vuodessa, jos ovat mennäkseen. Yleensä ne menevät pohjoisen puolelta ja varjoista. Matala kengitys, tiheä horsma ja runsas lumikuorma hoitaa homman kotiin. On buduäärin kannalta aivan sama onko se asuttu vai ei. Lämmitys ei tuo alimpien hirsien elinkaarelle metriäkään lisäaikaa.
Jou
- Kyöstix
Ite olen altistun homeelle ja sen kanssa on elettävä loppuikänsä.
Ja eipä ole tullut saatua mitään korvauksia, kun en ole työpaikalla altistunut homeelle. Voin sanoa, että homeongelmallisia asuntoja/taloja löytyy Suomesta pilvin pimein.- Kyöstix
Tasakatto oli jonkun "dorkan keksintö".....toimiva tasakatto????
Kyöstix kirjoitti:
Tasakatto oli jonkun "dorkan keksintö".....toimiva tasakatto????
Siellä on kiva kans lumen ja veden seistä. :)
- Kyöstix
voopotin kirjoitti:
Siellä on kiva kans lumen ja veden seistä. :)
Ja kun alkaa tuleen vesi sisälle:(
Vaatii hiukkasen lumitöitten tekemistä talvella....1970-luvulla oikein trendimalli katoissa :) - Kyöstix
Kyöstix kirjoitti:
Ja kun alkaa tuleen vesi sisälle:(
Vaatii hiukkasen lumitöitten tekemistä talvella....1970-luvulla oikein trendimalli katoissa :)Huopakatto on myös oikea lumenkerääjä :)
- Kyöstix
Kyöstix kirjoitti:
Huopakatto on myös oikea lumenkerääjä :)
Nykyajan rakentajien ammattitaitoon kyllä oma uskoni horjuu: nopeesti tekevät valmiiksi rahankiilto silmissä: sutta ja sekundaa sekunnissa :)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
IL - Kansanedustaja tehnyt ITSEMURHAN eduskuntatalossa!!
"IL:n tiedot: Kansanedustaja tehnyt itsemurhan Eduskuntatalossa Iltalehden tietojen mukaan kansanedustaja on tehnyt its4129096Eemeli Peltonen teki itsemurhan eduskuntatalossa
Kevyet mullat sitten vaan. Ei mulla muuta.1883692- 202163
- 861357
- 271125
Sylikkäin.
Sylikkäin, suudellen. Milloin haluaisit näin nainen tehdä ? Vain häntä ajatellen 😘. Tietenkin jos häntä asia kiinnosta661112- 751100
Eemeli Peltosen viimeinen postaus Facebookissa!
"Olen ollut kevätistuntokauden viimeisillä viikoilla paljon poissa eduskuntatyöstä. Sain toukokuussa hyvää hoitoa HUSiss791095- 1061046
- 551043