Rannikoiden asukit rennompia?

Ite olen asunut niin, ja syntynyt länsirannikolla, ja asunut myös pitkään sen itärannikon puolellakin (Tukholmassa),

Mut, olen kuulut sellaisen version asiasta, että tuo valitus asuinpaikasta olisi vaan valittajan korvien välissä, ei niinkään itse paikasta.

Minun kotini lähellä ei ollut järveä. Joki oli, mutta kun kerroin kyselijöille sen leveyden, niin nauroivat...
Muistan, että katiskoita pitivät joen rannalle, mutta eipä siitä juuri saalista kertynyt.

näläkämaa kirjoitti:

Minun kotini lähellä ei ollut järveä. Joki oli, mutta kun kerroin kyselijöille sen leveyden, niin nauroivat...
Muistan, että katiskoita pitivät joen rannalle, mutta eipä siitä juuri saalista kertynyt.

Lue lisää

Ai..mitäs nauramista siinä nyt oli, ..vai oliko se joki noin puroa vastaava liru..? :)

Ei miunka syntymäkotini äärellä ollut kuin lammeksi luonnehdittava "vesistö", mutta kiva siinä oli käydä penskana ongella ja uimassakin, muutamien kilometrien päässä oisi ollut jo iso järvikin, muttei isässämme ollut oikein kalamiehen verta, sedällä oli kuulemma verkkojakin, vaan oli hänellä iso perekin, varmasti särvintä tarvittiin, vaikkei tuota liikaa oisi ollut jos meijjänki oisivat kalaa pyytäneet..

Pirre* kirjoitti:

Ai..mitäs nauramista siinä nyt oli, ..vai oliko se joki noin puroa vastaava liru..? :)

Ei miunka syntymäkotini äärellä ollut kuin lammeksi luonnehdittava "vesistö", mutta kiva siinä oli käydä penskana ongella ja uimassakin, muutamien kilometrien päässä oisi ollut jo iso järvikin, muttei isässämme ollut oikein kalamiehen verta, sedällä oli kuulemma verkkojakin, vaan oli hänellä iso perekin, varmasti särvintä tarvittiin, vaikkei tuota liikaa oisi ollut jos meijjänki oisivat kalaa pyytäneet..

Lue lisää

Olin Paimiossa joskus ja siellä on ihan hirveän iso joki. Minun jokeni oli siihen verrattuna puropahanen.

Ai, saamattomuutta se jo on jos ei avantoa järveen saa ..:/

kääntää asiat nurin päin. Ruotsi oli vihan maa, josta sotajoukot hyökkäsivät Suomeen kollmella sodalla vv. 1155 - 1323.

Sotajoukot hullujen kuninkaidensa johdolla alistivat ja köyhdyttivät Suomen, miehet pakotettiin sotiin, verotus oli raskasta, kansa köyhtyi, sairaudet tulivat.

Ruotsin hullu kuningas otti Suomen maat itselleen ja lahjoitti ne sitten '' läänityksinä'' suosikeilleen, ja suomalaiset joutuivat heidän torppareikseen ja palvelijoikseen. Aatelisarvo vielä heille hullun kuninkaan toimesta annettiin, että rahvaasta erottuisivat.

Näin syntyi ''bättre folk'', parempi väki, joka on Suomea sitten hajottanut sisäisesti.

Lisäksi kansanterveys heikonnettiin: Strengbergin tupakkatehdas Pietarsaaressa, Fazerin karamellitehdas, Hartwallin limsatehdas...niillä nuo hurrit rikastuivat... ja muilla vastaavilla.

Aleksandovits siinä kirjoitti:

kääntää asiat nurin päin. Ruotsi oli vihan maa, josta sotajoukot hyökkäsivät Suomeen kollmella sodalla vv. 1155 - 1323.

Sotajoukot hullujen kuninkaidensa johdolla alistivat ja köyhdyttivät Suomen, miehet pakotettiin sotiin, verotus oli raskasta, kansa köyhtyi, sairaudet tulivat.

Ruotsin hullu kuningas otti Suomen maat itselleen ja lahjoitti ne sitten '' läänityksinä'' suosikeilleen, ja suomalaiset joutuivat heidän torppareikseen ja palvelijoikseen. Aatelisarvo vielä heille hullun kuninkaan toimesta annettiin, että rahvaasta erottuisivat.

Näin syntyi ''bättre folk'', parempi väki, joka on Suomea sitten hajottanut sisäisesti.

Lisäksi kansanterveys heikonnettiin: Strengbergin tupakkatehdas Pietarsaaressa, Fazerin karamellitehdas, Hartwallin limsatehdas...niillä nuo hurrit rikastuivat... ja muilla vastaavilla.

Lue lisää

Hellitä jo tuo vihanlietsontasi. Ei 100-luvun alussa mitään Suomea vielä ollut. Keskenään kahinoivia heimoja, jotka hyökkäilivät milloin toisiaan, milloin venäläisiä tai ruotsalaisia vastaan.

Vihapuhe... kirjoitti:

Hellitä jo tuo vihanlietsontasi. Ei 100-luvun alussa mitään Suomea vielä ollut. Keskenään kahinoivia heimoja, jotka hyökkäilivät milloin toisiaan, milloin venäläisiä tai ruotsalaisia vastaan.

Lue lisää

Suomalaiset asuivat Suomenniemellä jo 10 000 vuotta sitten, palvelivat Ukko ylijumalaa, Tapio metsänjumalalta pyysivät saalista, samoin Ahti merenjumalalta. Rauhanomaisesti siirtyilivät lappalaiset porojensa laiduntamisen suuntaan, uskonto oli rauhanomainen, kalevalaisia lauluja lauloivat isoisät pirteissään puhdetöitään tehdessään ja äidit kehrätessään.

Suomenniemi ! kirjoitti:

Suomalaiset asuivat Suomenniemellä jo 10 000 vuotta sitten, palvelivat Ukko ylijumalaa, Tapio metsänjumalalta pyysivät saalista, samoin Ahti merenjumalalta. Rauhanomaisesti siirtyilivät lappalaiset porojensa laiduntamisen suuntaan, uskonto oli rauhanomainen, kalevalaisia lauluja lauloivat isoisät pirteissään puhdetöitään tehdessään ja äidit kehrätessään.

Lue lisää

oli suomalaisille vaikea, sillä Ruotsin sotajoukot hyökkäsivät Suomeen kolmella "uskon"-sodalla eli "ristiretkellä" vv. 1155 - 1323,
tosiasiassa Ruotsi yritti päästä suurvallaksi. Suomi laskettiin sen vallan alle..

Sotajoukot hullujen kuninkaidensa johdolla alistivat ja köyhdyttivät Suomen, miehet pakotettiin sotiin, verotus oli raskasta, kansa köyhtyi, sairaudet tulivat.

Ruotsin hullu kuningas otti Suomen maat itselleen ja lahjoitti ne sitten '' läänityksinä'' suosikeilleen, ja suomalaiset joutuivat heidän torppareikseen ja palvelijoikseen. Aatelisarvo vielä heille hullun kuninkaan toimesta annettiin, että rahvaasta erottuisivat.

Näin syntyi ''bättre folk'', parempi väki, joka on Suomea sitten hajottanut sisäisesti.

Lisäksi kansanterveys heikonnettiin: Strengbergin tupakkatehdas Pietarsaaressa, Fazerin karamellitehdas, Hartwallin limsatehdas...niillä nuo hurrit rikastuivat... ja muilla vastaavilla.

Onkohan niin, että lapsia hukkuu enemmän meren rannalla vai onko päinvastoin; rannoilla asuvat osaavat uida.

näläkämaa kirjoitti:

Onkohan niin, että lapsia hukkuu enemmän meren rannalla vai onko päinvastoin; rannoilla asuvat osaavat uida.

Päinvastoin, meren rannalla asuvat osaavat uida jo lapsesta saakka. Itse muistelen kaiholla leikkejä meren rannalla lapsena, meitä oli suuri porukka, ikinä ei kenellekään sattunut mitään. Sisämaan ihmisillä eivät tiedä mitään merestä ja sen voimasta.

Rento länsirannikko kirjoitti:

Päinvastoin, meren rannalla asuvat osaavat uida jo lapsesta saakka. Itse muistelen kaiholla leikkejä meren rannalla lapsena, meitä oli suuri porukka, ikinä ei kenellekään sattunut mitään. Sisämaan ihmisillä eivät tiedä mitään merestä ja sen voimasta.

Lue lisää

Serkkuni, sisämaan asukki, kaukana vesistöistä kasvanut, ei ikinä oppinut uimaan.
Kävi vaikka kuinkakin monissa uimaopetuksissa.
Itselleni oli aina yhtä iso ihme.
Rentona vedessähän pysyy pinnalla melkein itsestään.
Ainakin, kun rasvapitoisuus on suuri.

näläkämaa kirjoitti:

Onkohan niin, että lapsia hukkuu enemmän meren rannalla vai onko päinvastoin; rannoilla asuvat osaavat uida.

Yleensä lapsia ei saa pysymään vedestä poissa, olipa sisämaa tai merenranta.
Näin voisi olettaa, että yhtä suuri määrä lapsia oppii uimaan kummassakin.
Meren rannalla asuvat ehkä oppivat tajuamaan jotain merivirroistakin.

En usko että kyse on maantieteellisestä erosta.

babegoya kirjoitti:

Yleensä lapsia ei saa pysymään vedestä poissa, olipa sisämaa tai merenranta.
Näin voisi olettaa, että yhtä suuri määrä lapsia oppii uimaan kummassakin.
Meren rannalla asuvat ehkä oppivat tajuamaan jotain merivirroistakin.

En usko että kyse on maantieteellisestä erosta.

Lue lisää

"babegoya"

Ja aloituksen hengen mukaisesti mennään?
Merellä syödään lapsiakin.
Joten paremmin sielä voidaan.
H.

Rento länsirannikko kirjoitti:

Päinvastoin, meren rannalla asuvat osaavat uida jo lapsesta saakka. Itse muistelen kaiholla leikkejä meren rannalla lapsena, meitä oli suuri porukka, ikinä ei kenellekään sattunut mitään. Sisämaan ihmisillä eivät tiedä mitään merestä ja sen voimasta.

Lue lisää

Kuulin taannoin yhden saaristossa asuvan kommentin tohon uimisasiaan: eihän me nyt paljain p:sein pellossamme möyritä( siis meressä)

hunksz kirjoitti:

"babegoya"

Ja aloituksen hengen mukaisesti mennään?
Merellä syödään lapsiakin.
Joten paremmin sielä voidaan.
H.

Lapsia syödään maallakin, karitsan paisti maistuu kaikille, possupaistikin.

Lisäksi olet epätarkka.
Missä siellä ?

Päällä se on, ei hukassa.

No ilmanks tänne vastasinkin.
Enhän toki muualle kun järkeviin :)

tulisilla kirjoitti:

No ilmanks tänne vastasinkin.
Enhän toki muualle kun järkeviin :)

Niinpä tietenkin... mie taidan olla vähän väärässä seurassa.... :)
t. karviainen

Eilen juuri satuin lukemaan "Kainuun jättiläisistä".
Tosi kookkaita 2,5 metrisiä miehiä, joista yksi oli Väinö Myllyrinne, jonka äiti oli Paltamosta.
Eräs heistä työskenteli jo 1700-luvulla monissa eurooppalaisissa sirkuksissa.
Taas erään toisen velipuolet olivat kuuluja Oulujärven merirosvoja.

http://www.tervantie.fi/index.php?id=20&pre=5

Kainuussa. kirjoitti:

Eilen juuri satuin lukemaan "Kainuun jättiläisistä".
Tosi kookkaita 2,5 metrisiä miehiä, joista yksi oli Väinö Myllyrinne, jonka äiti oli Paltamosta.
Eräs heistä työskenteli jo 1700-luvulla monissa eurooppalaisissa sirkuksissa.
Taas erään toisen velipuolet olivat kuuluja Oulujärven merirosvoja.

http://www.tervantie.fi/index.php?id=20&pre=5

Lue lisää

Pitkä Taneli asusteli jätettyään sirkuselämän Haarlemissa. Eli Petzen syntymäkaupungissa Hollannissa. Harlemin kaupungintalon käytävällä on iso maalaus, joka esittää Tanelia, Paltamosta kotoisin olevaa pitkää miestä. Asumme Hollannissa Heemsteden kylässä joka on kivenheiton päässä Haarlemista.

korpikirjailija kirjoitti:

Pitkä Taneli asusteli jätettyään sirkuselämän Haarlemissa. Eli Petzen syntymäkaupungissa Hollannissa. Harlemin kaupungintalon käytävällä on iso maalaus, joka esittää Tanelia, Paltamosta kotoisin olevaa pitkää miestä. Asumme Hollannissa Heemsteden kylässä joka on kivenheiton päässä Haarlemista.

Lue lisää

Olipa mielenkiintoinen sattumus.
Mielenkiintoinen on ollut Tanelin elämäkin, kun siitä lueskelin enemmän netissä ja katselin mainitsemaasi maalaustakin.
Harvinaislaatuisen elämän hän eli aikanaan.
Tässä yksi muistelus:

http://fi.wikisource.org/wiki/Satanen_muistelmia_Pohjanmaalta:_35._Pohjanmaan_jättiläinen

Kainuussa. kirjoitti:

Olipa mielenkiintoinen sattumus.
Mielenkiintoinen on ollut Tanelin elämäkin, kun siitä lueskelin enemmän netissä ja katselin mainitsemaasi maalaustakin.
Harvinaislaatuisen elämän hän eli aikanaan.
Tässä yksi muistelus:

http://fi.wikisource.org/wiki/Satanen_muistelmia_Pohjanmaalta:_35._Pohjanmaan_jättiläinen

Lue lisää

Olenpa seisonut tuon Tanelin talon edessä. Talo sijaitsee keskellä Haarlemin kaupunkia ns. Hoffjessa eli rivitalossa joka on neliön muotoinen ja sisäpihalla on asukkaiden yhteinen iso puutarha.

Sattumaako sekin, että eräänä toukokuun iltana vuonna 2006 istahdin Tanelin Pubiin Kajaanissa. Siellä istui myös Petze hollantilaisen ja englantilaisen ystävänsä kanssa. Hän haki minua tanssimaan.

Pitkästä Tanelista alkoi yhteinen tarinamme.

En silloin tiennyt, että Taneli oli myös Haarlemissa kuuluisuus. Seuraavana keväänä vieraillessani Haarlemin kaupungintalolla näin Tanelin kuvan ja palapeli oli koossa ; )

korpikirjailija kirjoitti:

Olenpa seisonut tuon Tanelin talon edessä. Talo sijaitsee keskellä Haarlemin kaupunkia ns. Hoffjessa eli rivitalossa joka on neliön muotoinen ja sisäpihalla on asukkaiden yhteinen iso puutarha.

Sattumaako sekin, että eräänä toukokuun iltana vuonna 2006 istahdin Tanelin Pubiin Kajaanissa. Siellä istui myös Petze hollantilaisen ja englantilaisen ystävänsä kanssa. Hän haki minua tanssimaan.

Pitkästä Tanelista alkoi yhteinen tarinamme.

En silloin tiennyt, että Taneli oli myös Haarlemissa kuuluisuus. Seuraavana keväänä vieraillessani Haarlemin kaupungintalolla näin Tanelin kuvan ja palapeli oli koossa ; )

Lue lisää

Huh, olipa ihan kohtalonomaisia tapahtumia, johdatusta.
Tanelilla on teille ihan oma lisäerikoisuutensa.
Itse vielä lisään, että oma isoisäni oli Paltamosta.

Kainuussa. kirjoitti:

Huh, olipa ihan kohtalonomaisia tapahtumia, johdatusta.
Tanelilla on teille ihan oma lisäerikoisuutensa.
Itse vielä lisään, että oma isoisäni oli Paltamosta.

Äitini myös Vaarankylältä; )) sattumaako jos vaikka oltaisiin sukua toisillemme, mutta nyt unimaan yötä ; )

korpikirjailija kirjoitti:

Äitini myös Vaarankylältä; )) sattumaako jos vaikka oltaisiin sukua toisillemme, mutta nyt unimaan yötä ; )

Kukapa tietää! ;)) Hyvät Yöt!

korpikirjailija kirjoitti:

Äitini myös Vaarankylältä; )) sattumaako jos vaikka oltaisiin sukua toisillemme, mutta nyt unimaan yötä ; )

Vieläpä illan nihkaan huomaan, kuinka upeita aarteita ovat Kainuun korvet sisällään pitäneet.
Tosin, olisi saanut jäädä pyynti vähemmäksi.
Aikoinaan mökillä laiturilla kalastin, ja ainoa saamiseni oli simpukka.
Äkkiä päästin sen alhaiseen valtakuntaansa elämään, vaikkapa sen 170 vuotta, eli maamme vanhimmaksi olennoksi.

http://www.reijoheikkinen.fi/raakku/raakku.htm

Kainuussa. kirjoitti:

Vieläpä illan nihkaan huomaan, kuinka upeita aarteita ovat Kainuun korvet sisällään pitäneet.
Tosin, olisi saanut jäädä pyynti vähemmäksi.
Aikoinaan mökillä laiturilla kalastin, ja ainoa saamiseni oli simpukka.
Äkkiä päästin sen alhaiseen valtakuntaansa elämään, vaikkapa sen 170 vuotta, eli maamme vanhimmaksi olennoksi.

http://www.reijoheikkinen.fi/raakku/raakku.htm

Lue lisää

Helmiä löytyy vain korvesta ; ))

Kainuussa. kirjoitti:

Vieläpä illan nihkaan huomaan, kuinka upeita aarteita ovat Kainuun korvet sisällään pitäneet.
Tosin, olisi saanut jäädä pyynti vähemmäksi.
Aikoinaan mökillä laiturilla kalastin, ja ainoa saamiseni oli simpukka.
Äkkiä päästin sen alhaiseen valtakuntaansa elämään, vaikkapa sen 170 vuotta, eli maamme vanhimmaksi olennoksi.

http://www.reijoheikkinen.fi/raakku/raakku.htm

Lue lisää

Ei taida enää noita jokihelmiä löytyä, sillä joet ovat voimalaitoksien valtaamat sähköntuotoksiin.

Joo, tosi on. Pohjois-Karjalassa olen saanut paikallista parikin kertaa, rannikolla en ollenkaan...

korpikirjailija kirjoitti:

Olenpa seisonut tuon Tanelin talon edessä. Talo sijaitsee keskellä Haarlemin kaupunkia ns. Hoffjessa eli rivitalossa joka on neliön muotoinen ja sisäpihalla on asukkaiden yhteinen iso puutarha.

Sattumaako sekin, että eräänä toukokuun iltana vuonna 2006 istahdin Tanelin Pubiin Kajaanissa. Siellä istui myös Petze hollantilaisen ja englantilaisen ystävänsä kanssa. Hän haki minua tanssimaan.

Pitkästä Tanelista alkoi yhteinen tarinamme.

En silloin tiennyt, että Taneli oli myös Haarlemissa kuuluisuus. Seuraavana keväänä vieraillessani Haarlemin kaupungintalolla näin Tanelin kuvan ja palapeli oli koossa ; )

Lue lisää

Kajaanissa on räkälä nimeltä Pitkä Taneli. Eteisessä Tanelista tehty näköisnukke, ihan oikeassa pituudessa. Pitkä on.

"Leiriniekka"

Keskityhän kuitenkin aloituksen aiheeseen, elämisen turvallisempaan olemukseen, turvatummilla satonäkymillä.
Siellä kun ei Pettuleipä-Peikko koskaan pomppinut, suomättähältä mättähälle.

H.

hunksz kirjoitti:

"Leiriniekka"

Keskityhän kuitenkin aloituksen aiheeseen, elämisen turvallisempaan olemukseen, turvatummilla satonäkymillä.
Siellä kun ei Pettuleipä-Peikko koskaan pomppinut, suomättähältä mättähälle.

H.

Lue lisää

Hunksz@

Katsaus menneeseen ja kirjallisuuteen.

Ilmari Kiannon tuotanto kertoi korpikansan taistelusta nälkää ja tervaherroja vastaan, mutta tuskin esim. Ryysyrannan Jooseppi oli luonteeltaan rannikon tuntumassa saaristossa asunutta Myrkyluodon Maijallaa tiukempi. Vai olisiko Maija ollut rennompi kuin Jooseppi.

Ei pelitä tuo sana RENTO. Kun olin lapsi meillä oli hyvä lypsylehmä nimeltään Rento.

Rentous on miellestäni käsite, joka ei sovi rannikkolla asuvien kuvaajaksi.

"Rennot" tyypit löytyvät Pohjois- Karjalasta jos rentoja etsitään.

Osuvampi sana aloituksessa olisi ollut...Onko rannikon asukit onnekkaampia tai terveempiä kuin sisämaan asukit.

korppis kirjoitti:

Hunksz@

Katsaus menneeseen ja kirjallisuuteen.

Ilmari Kiannon tuotanto kertoi korpikansan taistelusta nälkää ja tervaherroja vastaan, mutta tuskin esim. Ryysyrannan Jooseppi oli luonteeltaan rannikon tuntumassa saaristossa asunutta Myrkyluodon Maijallaa tiukempi. Vai olisiko Maija ollut rennompi kuin Jooseppi.

Ei pelitä tuo sana RENTO. Kun olin lapsi meillä oli hyvä lypsylehmä nimeltään Rento.

Rentous on miellestäni käsite, joka ei sovi rannikkolla asuvien kuvaajaksi.

"Rennot" tyypit löytyvät Pohjois- Karjalasta jos rentoja etsitään.

Osuvampi sana aloituksessa olisi ollut...Onko rannikon asukit onnekkaampia tai terveempiä kuin sisämaan asukit.

Lue lisää

Jatkan vielä sisämaan asujamiston osalta juttua. Tämän keskusteluketjun aloittaja mainitsee, että järvelle olisi matkaa sata kilometriä. Sitä tilannetta ei liene aiheellista yleistää ainakaan Järvi-Suomessa. Ja onhan niitä pienempiä järviä Pohjanmaallakin.

Sitten nimimerkin "Hunksz" peräämään asioitten taloudelliseen puoleen ja sen tarkasteluun. Sitä varten on aiheellista luoda silmäys historiaan. Muinaisina aikoina suomalaisheimoiset "Pohjoisen" asukkaat sisämaassakin olivat vaurasta väkeä erityisesti metsästämisen ja turkiskaupan ansiosta. Kurjuutta esiintyi luonnonolojen vaihtelun ja suhdanteitten takia enemmänkin maanviljelysseuduilla etelämpänä.

Pohjois-Karjalan tunnen minäkin kohtalaisen hyvin. Kun v.1721 Pietari Suuren toimien johdosta Venäjä onnistui laajentamaan reviiriään uuden pääkaupungin länsi-, luoteis- ja pohjoispuolella, niin uusi Venäjän ja Ruotsin välinen raja vaikutti myös mm. nykyisen Pohjois-Karjalan alueeseen. Pohjois-Karjalassa oli tuotettu kaskiruista ja tervaa kannattavina elinkeinoina ja vienti ulkomaille veti Viipurin kautta. Viipuri oli Suomen suurin tervanvientisatama. Pietari Suuren raja katkaisi tämän taloustoiminnan kuin veitsellä tai suorastaan miekalla leikaten. Tilanne muistutti hämmästyttävällä tavalla viime sotien jälkeistä aikaa. Olihan Talvisotaan saakka junamatkaa tehty Joensuusta pääkaupunkiin Helsinkiin Sortavalan ja Viipurin kautta, sillä muuta rautatieyhteyttä ei ollut olemassa. Uusi raja katkaisi yhteyden Viipuriin vastaavalla tavalla kuin 1700-luvulla.

Leiriniekka kirjoitti:

Jatkan vielä sisämaan asujamiston osalta juttua. Tämän keskusteluketjun aloittaja mainitsee, että järvelle olisi matkaa sata kilometriä. Sitä tilannetta ei liene aiheellista yleistää ainakaan Järvi-Suomessa. Ja onhan niitä pienempiä järviä Pohjanmaallakin.

Sitten nimimerkin "Hunksz" peräämään asioitten taloudelliseen puoleen ja sen tarkasteluun. Sitä varten on aiheellista luoda silmäys historiaan. Muinaisina aikoina suomalaisheimoiset "Pohjoisen" asukkaat sisämaassakin olivat vaurasta väkeä erityisesti metsästämisen ja turkiskaupan ansiosta. Kurjuutta esiintyi luonnonolojen vaihtelun ja suhdanteitten takia enemmänkin maanviljelysseuduilla etelämpänä.

Pohjois-Karjalan tunnen minäkin kohtalaisen hyvin. Kun v.1721 Pietari Suuren toimien johdosta Venäjä onnistui laajentamaan reviiriään uuden pääkaupungin länsi-, luoteis- ja pohjoispuolella, niin uusi Venäjän ja Ruotsin välinen raja vaikutti myös mm. nykyisen Pohjois-Karjalan alueeseen. Pohjois-Karjalassa oli tuotettu kaskiruista ja tervaa kannattavina elinkeinoina ja vienti ulkomaille veti Viipurin kautta. Viipuri oli Suomen suurin tervanvientisatama. Pietari Suuren raja katkaisi tämän taloustoiminnan kuin veitsellä tai suorastaan miekalla leikaten. Tilanne muistutti hämmästyttävällä tavalla viime sotien jälkeistä aikaa. Olihan Talvisotaan saakka junamatkaa tehty Joensuusta pääkaupunkiin Helsinkiin Sortavalan ja Viipurin kautta, sillä muuta rautatieyhteyttä ei ollut olemassa. Uusi raja katkaisi yhteyden Viipuriin vastaavalla tavalla kuin 1700-luvulla.

Lue lisää

On ihmetelty, miksei viikingit tyehneet ryöstöretkiä
Suomeen. Kyllä tekivätkin, mutta täällä ei ollut muu-
ta kuin paleltuneita perunoita ja nauriita.

silloin rikkaita. kirjoitti:

On ihmetelty, miksei viikingit tyehneet ryöstöretkiä
Suomeen. Kyllä tekivätkin, mutta täällä ei ollut muu-
ta kuin paleltuneita perunoita ja nauriita.

"silloin rikkaita"

Minä vähän luulen, että Viikingit totesivat että Terva-säkeillä ei kauloja katkaista.
Tyynysodaksi taisi mennä.
Ja jos Sima-olutta hakivat, taisi Terva-tynnyrin tapinaukaisu ja ensimmäinen hörppy olla heille liikaa.

Kyllä heidän oli lähdettävä merten taakse hakevaan sopivampia ja laadukkaampia lihankäsittely laitteita.

Leiriniekka kirjoitti hyvin ja asiantuntevasti, ehkäpä saamme kohta lisätietoa.

H.

Leiriniekka kirjoitti:

Jatkan vielä sisämaan asujamiston osalta juttua. Tämän keskusteluketjun aloittaja mainitsee, että järvelle olisi matkaa sata kilometriä. Sitä tilannetta ei liene aiheellista yleistää ainakaan Järvi-Suomessa. Ja onhan niitä pienempiä järviä Pohjanmaallakin.

Sitten nimimerkin "Hunksz" peräämään asioitten taloudelliseen puoleen ja sen tarkasteluun. Sitä varten on aiheellista luoda silmäys historiaan. Muinaisina aikoina suomalaisheimoiset "Pohjoisen" asukkaat sisämaassakin olivat vaurasta väkeä erityisesti metsästämisen ja turkiskaupan ansiosta. Kurjuutta esiintyi luonnonolojen vaihtelun ja suhdanteitten takia enemmänkin maanviljelysseuduilla etelämpänä.

Pohjois-Karjalan tunnen minäkin kohtalaisen hyvin. Kun v.1721 Pietari Suuren toimien johdosta Venäjä onnistui laajentamaan reviiriään uuden pääkaupungin länsi-, luoteis- ja pohjoispuolella, niin uusi Venäjän ja Ruotsin välinen raja vaikutti myös mm. nykyisen Pohjois-Karjalan alueeseen. Pohjois-Karjalassa oli tuotettu kaskiruista ja tervaa kannattavina elinkeinoina ja vienti ulkomaille veti Viipurin kautta. Viipuri oli Suomen suurin tervanvientisatama. Pietari Suuren raja katkaisi tämän taloustoiminnan kuin veitsellä tai suorastaan miekalla leikaten. Tilanne muistutti hämmästyttävällä tavalla viime sotien jälkeistä aikaa. Olihan Talvisotaan saakka junamatkaa tehty Joensuusta pääkaupunkiin Helsinkiin Sortavalan ja Viipurin kautta, sillä muuta rautatieyhteyttä ei ollut olemassa. Uusi raja katkaisi yhteyden Viipuriin vastaavalla tavalla kuin 1700-luvulla.

Lue lisää

Jepjep.

Noinhan se on. Viipuri oli aikanaan suomen toiseksi suurin kaupunki. Ihme kylä, tärkeä solmukohta. Kuulunut Ruotsille, Venäjälle, Punaiselle suomelle, Valkoiselle suomelle, Neuvostoliittoon ja on taas vaihteeksi Venäjällä. Muistini mukaan jossain vaiheessa Saksalaiset oli siellä pisneshommissa päällimmäisinä :D

Vaanettä, kun se ei enää kuulu meille, se siitä. Iso menetys se oli, samaten kuin Petsamokin. Kummankin kaupungin menettäminen oli melkosen iso isku suomen kansantaloudelle. Ja aloitukseen viitaten, iso isku suomen suomen geeniperimälle. Länsirannikolla mennyt aina hyvin, sisämaassa kehnommin. Ei asiat näy siitä miksikään muuttuneen.

Noin yleisimmin. Olihan noita menestyviä kaupunkeja muutenkin. Turku pääkaupunki ja tärkein merenkulkukaupunki. Oulu oli tervaporvarikaupunki ja joku Kajaani tärkeä yhteyskaupunki Venäjälle. Rovaniemi oli lapin pääkaununki jne. Helsinki oli kirkonkylä, eikä Espoosta tai Vantaasta kukaan tiennyt yhtään mitään.

Nykymeno on vähän hämmentävää. Reilut viis miljoonaa suomalaista asuu maassa, äänessä lähinnä kourallinen tsadilaisia.

=DW=

... kirjoitti:

Jepjep.

Noinhan se on. Viipuri oli aikanaan suomen toiseksi suurin kaupunki. Ihme kylä, tärkeä solmukohta. Kuulunut Ruotsille, Venäjälle, Punaiselle suomelle, Valkoiselle suomelle, Neuvostoliittoon ja on taas vaihteeksi Venäjällä. Muistini mukaan jossain vaiheessa Saksalaiset oli siellä pisneshommissa päällimmäisinä :D

Vaanettä, kun se ei enää kuulu meille, se siitä. Iso menetys se oli, samaten kuin Petsamokin. Kummankin kaupungin menettäminen oli melkosen iso isku suomen kansantaloudelle. Ja aloitukseen viitaten, iso isku suomen suomen geeniperimälle. Länsirannikolla mennyt aina hyvin, sisämaassa kehnommin. Ei asiat näy siitä miksikään muuttuneen.

Noin yleisimmin. Olihan noita menestyviä kaupunkeja muutenkin. Turku pääkaupunki ja tärkein merenkulkukaupunki. Oulu oli tervaporvarikaupunki ja joku Kajaani tärkeä yhteyskaupunki Venäjälle. Rovaniemi oli lapin pääkaununki jne. Helsinki oli kirkonkylä, eikä Espoosta tai Vantaasta kukaan tiennyt yhtään mitään.

Nykymeno on vähän hämmentävää. Reilut viis miljoonaa suomalaista asuu maassa, äänessä lähinnä kourallinen tsadilaisia.

=DW=

Lue lisää

Vesiliikennettä ja satamatoimintaa harjoitetaan Järvi-Suomessakin. Siitä on nykyäänkin hyvänä näyttönä Saimaan kanavaa hyödyntävä liikenne. Vesitse päästään Saimaan kanavan kautta Kuopioon ja Joensuuhun sekä edelleen Pieliselle saakka. Siis vaikka ulkomailta asti. Mahdetaanko esim. Länsi-Suomessa kovinkaan yleisesti tietää, mitenkä Saimaan kanavan valmistuttua v.1856 Joensuusta kehkeytyi erityisen vilkas satamakaupunki 1800-luvun loppupuoliskolla. Ja jo sitä ennen Arppe rakensi ensimmäisen suomalaisen höyrylaivan Kiteen Puhoksessa v.1833.

Paikkakuntien väestömäärät muuttuvat aikakausien myötä. Kun tässä on tullut tarkasteltua ennen viime sotia vallinnutta tilannetta, niin mainitsen semmoisen tilastollisen seikan, että Sortavalan maalaiskunta oli ennen Talvisotaa Suomen runsasväestöisin maalaiskunta ja huomattavasti runsasväkisempi kuin esim. Espoo silloin siihen aikaan. Näin se maailma muuttuu. Sinänsä olen itse semmoisella kannalla, että kissanhännänveto rannikon ja sisämaan tai Helsingin seudun ja muun Suomen välillä voisi jäädä vähemmällekin. Kaikkia tienoita tarvitaan. Olennaisinta on yhteisistä asioista, koko tasavallasta ja sen kaikkien väestöryhmien parhaasta huolehtiminen.

korppis kirjoitti:

Hunksz@

Katsaus menneeseen ja kirjallisuuteen.

Ilmari Kiannon tuotanto kertoi korpikansan taistelusta nälkää ja tervaherroja vastaan, mutta tuskin esim. Ryysyrannan Jooseppi oli luonteeltaan rannikon tuntumassa saaristossa asunutta Myrkyluodon Maijallaa tiukempi. Vai olisiko Maija ollut rennompi kuin Jooseppi.

Ei pelitä tuo sana RENTO. Kun olin lapsi meillä oli hyvä lypsylehmä nimeltään Rento.

Rentous on miellestäni käsite, joka ei sovi rannikkolla asuvien kuvaajaksi.

"Rennot" tyypit löytyvät Pohjois- Karjalasta jos rentoja etsitään.

Osuvampi sana aloituksessa olisi ollut...Onko rannikon asukit onnekkaampia tai terveempiä kuin sisämaan asukit.

Lue lisää

Ei "rento" ole laiskuuden, velttouden tai toimettomuuden synonyymi. Rannikolla ei ole onnea tai terveyttä sisämaata enempää. Kovaa piti sielläkin yrittää jos vanhoilla luontaiselinkeinolla elantonsa hankki. Sopii kokeeksi soudella silakkaverkoilleen kuuden, seitsemän boforin tuulessa ja kerätä lähisaarten rannoilta polttopuunsa kun missään ei kasva kaadettavaa puuta, samalla tavalla veneessä kuljetettiin karja lähiluodoille laiduntamaan. Kelit eristivät asukkaat keväin syksyin viikoiksi ja huonoina talvina kuukausiksi.

Passaa tuota myrskyluotolaisen elämää kokeilla jos luulee pystyvänsä. Olen joskus katsellut miten seitsenkymppisenä sekin sujuu kun on koko elämänsä sitä tehnyt.

hunksz kirjoitti:

"silloin rikkaita"

Minä vähän luulen, että Viikingit totesivat että Terva-säkeillä ei kauloja katkaista.
Tyynysodaksi taisi mennä.
Ja jos Sima-olutta hakivat, taisi Terva-tynnyrin tapinaukaisu ja ensimmäinen hörppy olla heille liikaa.

Kyllä heidän oli lähdettävä merten taakse hakevaan sopivampia ja laadukkaampia lihankäsittely laitteita.

Leiriniekka kirjoitti hyvin ja asiantuntevasti, ehkäpä saamme kohta lisätietoa.

H.

Lue lisää

Tervaa täällä ei polteltu viikinkien aikaan. Metästystä ja kalastusta, vähän maata kuokittiin ja kai karjaakin.

Ja rannikolla oli saaristosta asti vartiovuoria joiden laella tulet syttyivät hti kun länsinaapureita näkyi. Ja linnavuoria mihin väki pakeni aseineen. Olen lapsuuteni asunut sellaisen juurella, sitä oli varmasti mahdoton vallata senaikaisen meren puolelta, 30 metriä suoraa kallioseinää.

yohuuhkaja kirjoitti:

Tervaa täällä ei polteltu viikinkien aikaan. Metästystä ja kalastusta, vähän maata kuokittiin ja kai karjaakin.

Ja rannikolla oli saaristosta asti vartiovuoria joiden laella tulet syttyivät hti kun länsinaapureita näkyi. Ja linnavuoria mihin väki pakeni aseineen. Olen lapsuuteni asunut sellaisen juurella, sitä oli varmasti mahdoton vallata senaikaisen meren puolelta, 30 metriä suoraa kallioseinää.

Lue lisää

"yo-huuhkaja"


Eipä poltettu ei, vitsin puolelle meni.
Vastaukseni olikin nimimerkille: "silloin rikkaita"
Hänen tyylinsä paleltuneista vihanneksista sai sen aikaan.

Olen Suuopohjan alueelta kotoisin, siis Kristiinankupungin lähettyviltä.
Siellä ihmiset ovat mukavia kun heihin tutustuu. Eivät luota heti vieraaseen.
Viihdyn siellä paremmin ja olo on rentoutuneempi kuin nykyisesessä kotipitäjässäni Pohj. Karjalassa.

" Länsirannikolla ollut satamat, niitä hankala tehdä sisämaahan "

Suomen suurimmat tavarasatamat.
1. Sköldvik (Porvoo)
2. Helsinki
3. Kotka

Suomen suurimmat matkustajasatamat.
1. Helsinki, 9 miljoonaa matkustajaa
2. Turku, 3 miljoonaa matkustajaa
3. Vaasa, 60.000 matkustajaa

Suomen vilkkaimmat sisävesi satamat.
1. Tampere
2. Lahti
3. Kuopio

Eli, miten sä viitsit kirjoittaa jatkuvasti täyttä tuubaa ?

Jepjep.

Nimenomaan yhteisöllisyys. Vähemmistökielenä rannikon suomenruotsalaiset on enenpi just petrefolkkina keskekseen- Onhan niitä muitakin pieniä vähemmistöjä, saamelaiset, mustilaiset, savolaiset jne Mutta ne asuu maalla, sisämaassa ja pitkien välimatkojen päässä toisistaan.

Rannikon porukat asuu kylissä tai kaupungeissa, ne on väkiselläkin tekemisissä toistensa kanssa.

Kääntöpuolena joku tsadi-ilmiö. Suuri määrä ihmisiä sullottu pienelle alueelle, mutta kenelläkään mitään tekemistä tai yhteistä muitten kanssa, yhteisöllisyytttä ei synny.

=DW=

... kirjoitti:

Jepjep.

Nimenomaan yhteisöllisyys. Vähemmistökielenä rannikon suomenruotsalaiset on enenpi just petrefolkkina keskekseen- Onhan niitä muitakin pieniä vähemmistöjä, saamelaiset, mustilaiset, savolaiset jne Mutta ne asuu maalla, sisämaassa ja pitkien välimatkojen päässä toisistaan.

Rannikon porukat asuu kylissä tai kaupungeissa, ne on väkiselläkin tekemisissä toistensa kanssa.

Kääntöpuolena joku tsadi-ilmiö. Suuri määrä ihmisiä sullottu pienelle alueelle, mutta kenelläkään mitään tekemistä tai yhteistä muitten kanssa, yhteisöllisyytttä ei synny.

=DW=

Lue lisää

Näin on tosi.

Pienet on huolet kansalla.

Helsinki ja koko pääkaupunkiseutu on luonteeltaan väestöllinen "sulatusuuni". Toki muuallakin maassamme kaupunkiseuduille on muuttanut väkeä maaseudulta, mutta Helsingin seutu on siinä suhteessa suurin väestömagneetti suomalaisittain katsottuna. Luonnollisesti muutoliikkeen mukana maan eri osien kulttuuriperinteet ovat nekin siirtyneet Helsinkiin, Espooseen, Vantaalle ja koko keskiselle Uudellemaalle. Samalla väestöllinen monisorttisuus on muotoutunut monipuolisuudeksi ja sehän on kaikinpuolinen voimavara. Suvaitsevaisuus kuluu sekin siihen kokonaisuuteen.

Yhteiskunnallisen väestörakenteen kokonaisuudessa muuttoliike kaupunkeihin on ollut toinen suuri siirtymä suomalaisittain katsottuna. Ensimmäinen oli 400.000 karjalaisen siirtoväen sijoittaminen ja sijoittuminen uusille asuinseuduille sotien seurauksena. Silloinkin koettiin monilla tienoilla yhteiskunnallinen piristysruiske, kun vilkaat ja aktiiviset karjalaiset alkoivat osallistua paikallisiin rientoihin ja myös päätöksentekoon. Toki karjalaiskansa joutui kokemaan myös ennakkoluuloista karsastusta toisenlaisuutensa vuoksi verrattuna paikalliseen kantaväkeen.

Toihan tapahtui jo 10-15 sukupolvea sitten. Ei taida niin kaukaiset hädät enää isosti vaikuttaa, no ehkä joissain eristäytyneissä sukusiittoloissa. Eiks murheet vaikuta aina kolmanteen ja neljänteen polveen asti, ja viidennen polven pöydässä on jo ihan uudenlaisia huolen aiheita.

Iltalehden jutun otsikossa ajatus kadosta jumalan rangaistuksena oli erityisen mielenkiintoinen. Tänä vuonnakin sellainen tulee mieleen.

Nälkämaa@

Arkistojen aarteita ; )

Turun tappajasusi ja lukashit 1880-1882

1880-luvun alkuun sattuu eräs synkkä tapahtumajakso Suomen historiassa. Tuolloin liikkui Varsinais-Suomessa Turun seuduilla petoeläin, joka surmasi yhteensä 22 lasta. Siitä, että mikä eläin tuolloin oli kyseessä - ei ole saatu selvyyttä. Historiankirjoituksessa eläintä yleisesti pidetään sutena.

Kalannista, läheltä Uuttakaupunkia, käynnistyi Turun susisurmien vyyhti vuonna 1880. 8-vuotias Kalle Wilhelm Hörnberg lähti tammikuun 18. päivänä viemään perunoiden pesuvettä ulos, jolloin hän ilmeisesti kohtasi matkallaan kaksi sutta. Kun Kallea ei kuulunut sisälle, lähti äiti etsimään poikaa. Pihalta löytyi vain tyhjä kiulu. Naapurit tiesivät kertoa, että läheisellä pellolla oli nähty susia. Illansuussa Kallen etsijät löysivät raadellun ruumiin osia laajalta alueelta.

Seuraava susisurma tapahtui niin ikään Kalannin naapurikunnassa Laitilassa, jossa susi vei huhtikuussa 2-vuotiaan torpparin tyttären Johanna Josefiina Wiikin. Susi oli napannut tytön läheltä taloa tämän leikkiessä siskonsa kanssa. Etsijät löysivät tytön jäänteitä muutaman virstan päästä talosta

Apuun tuota eläintä jahtaamaan Suomeen saatiin Pihkovasta Venäjältä ammattimaisia sudenmetsästäjiä, jotka tunsivat nimityksen lukashi. Tänne saapui kolme arttelia lukasheja, kolme miestä kussakin - eli yhdeksän lukashia yhteensä. Lukashi-nimitys voi tulla Erkki Pulliaisen mukaan Raamatun Luukkaasta - heidän suojeluspyhimyksestään. Nousiaisten Kytöisissä tammikuussa 1882 vanhan susinaaraan, jota pidettiin tappajasutena - surmasi sitten Ivan Paklja-niminen lukashi - ja lastensurmat loppuivat siihen kuin veitsellä leikaten. Myös naaraan kanssa liikkunut uros ammuttiin, sillä jotkut pitivät sitä syypäänä surmiin. Urossuden sai kaadetuksi torpparinpoika Matti Hillberg. Tämän urossuden osti myöhemmin valokuvaaja Johan Reinberg, joka täytti suden ja asetti sen näytteille maksua vastaan.

On mahdollista, että tappajana näissä tapauksissa oli karannut tarhasusi tai koirasusi. Asiaan ei myöhemminkään saatu selvyyttä, sillä ratkaiseva todistuskappale, tämän tappajanaaraan talja oli kadonnut - toimittuaan jonkin aikaa senaattori Oskar Normenin lattiamattonakin.

Tämän jälkeen susiamme alettiin tappaa systemaattisesti. Tehokkaan pyynnin tuloksena susi hävitettiin kuta kuinkin kokonaan maamme eteläosista 1880-luvulla. Koko maan susisaalis oli vuonna 1880 vielä 321 yksilöä, vuonna 1882 enää 128 ja vuonna 1883 91 yksilöä. 1890-luvulla saalis vaihteli vuosittain 4 ja 26 yksilön välillä.

Tätä Turun synkkää tapahtumajaksoa on kautta aikain käytetty mukana sudenvastaisissa toimissa ja kannanotoissa. Mikäpä voisi olla pelottavampaa, kuin mielikuva lapsia syövästä sudesta. Tämä tappajasusimyytti pelkoineen elää tänäkin päivänä voimakkaana - ja yhä uudelleen susia vastustavat palauttavat mieliin Turun tapahtumat. Heidän mukaansa kauhistava susi silloin paljasti todellisen luonteensa - ja kaikki voi taas kerran joskus toistua, jos emme ole varovaisia eli hyvissä ajoin tapa susiamme.

korppis kirjoitti:

Nälkämaa@

Arkistojen aarteita ; )

Turun tappajasusi ja lukashit 1880-1882

1880-luvun alkuun sattuu eräs synkkä tapahtumajakso Suomen historiassa. Tuolloin liikkui Varsinais-Suomessa Turun seuduilla petoeläin, joka surmasi yhteensä 22 lasta. Siitä, että mikä eläin tuolloin oli kyseessä - ei ole saatu selvyyttä. Historiankirjoituksessa eläintä yleisesti pidetään sutena.

Kalannista, läheltä Uuttakaupunkia, käynnistyi Turun susisurmien vyyhti vuonna 1880. 8-vuotias Kalle Wilhelm Hörnberg lähti tammikuun 18. päivänä viemään perunoiden pesuvettä ulos, jolloin hän ilmeisesti kohtasi matkallaan kaksi sutta. Kun Kallea ei kuulunut sisälle, lähti äiti etsimään poikaa. Pihalta löytyi vain tyhjä kiulu. Naapurit tiesivät kertoa, että läheisellä pellolla oli nähty susia. Illansuussa Kallen etsijät löysivät raadellun ruumiin osia laajalta alueelta.

Seuraava susisurma tapahtui niin ikään Kalannin naapurikunnassa Laitilassa, jossa susi vei huhtikuussa 2-vuotiaan torpparin tyttären Johanna Josefiina Wiikin. Susi oli napannut tytön läheltä taloa tämän leikkiessä siskonsa kanssa. Etsijät löysivät tytön jäänteitä muutaman virstan päästä talosta

Apuun tuota eläintä jahtaamaan Suomeen saatiin Pihkovasta Venäjältä ammattimaisia sudenmetsästäjiä, jotka tunsivat nimityksen lukashi. Tänne saapui kolme arttelia lukasheja, kolme miestä kussakin - eli yhdeksän lukashia yhteensä. Lukashi-nimitys voi tulla Erkki Pulliaisen mukaan Raamatun Luukkaasta - heidän suojeluspyhimyksestään. Nousiaisten Kytöisissä tammikuussa 1882 vanhan susinaaraan, jota pidettiin tappajasutena - surmasi sitten Ivan Paklja-niminen lukashi - ja lastensurmat loppuivat siihen kuin veitsellä leikaten. Myös naaraan kanssa liikkunut uros ammuttiin, sillä jotkut pitivät sitä syypäänä surmiin. Urossuden sai kaadetuksi torpparinpoika Matti Hillberg. Tämän urossuden osti myöhemmin valokuvaaja Johan Reinberg, joka täytti suden ja asetti sen näytteille maksua vastaan.

On mahdollista, että tappajana näissä tapauksissa oli karannut tarhasusi tai koirasusi. Asiaan ei myöhemminkään saatu selvyyttä, sillä ratkaiseva todistuskappale, tämän tappajanaaraan talja oli kadonnut - toimittuaan jonkin aikaa senaattori Oskar Normenin lattiamattonakin.

Tämän jälkeen susiamme alettiin tappaa systemaattisesti. Tehokkaan pyynnin tuloksena susi hävitettiin kuta kuinkin kokonaan maamme eteläosista 1880-luvulla. Koko maan susisaalis oli vuonna 1880 vielä 321 yksilöä, vuonna 1882 enää 128 ja vuonna 1883 91 yksilöä. 1890-luvulla saalis vaihteli vuosittain 4 ja 26 yksilön välillä.

Tätä Turun synkkää tapahtumajaksoa on kautta aikain käytetty mukana sudenvastaisissa toimissa ja kannanotoissa. Mikäpä voisi olla pelottavampaa, kuin mielikuva lapsia syövästä sudesta. Tämä tappajasusimyytti pelkoineen elää tänäkin päivänä voimakkaana - ja yhä uudelleen susia vastustavat palauttavat mieliin Turun tapahtumat. Heidän mukaansa kauhistava susi silloin paljasti todellisen luonteensa - ja kaikki voi taas kerran joskus toistua, jos emme ole varovaisia eli hyvissä ajoin tapa susiamme.

Lue lisää

Rannikolla (Turussa)ei ehkä sovi olemaan susiakaan, mutta täällä meilläpä niitä on omiksi tarpeiksi ja hieman ylikin...

http://www.karjalainen.fi/fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/12045-sudet-tappoivat-lampaita-ja-veivat-karitsan-mukanaan-poliisilta-kaatolupa

Pirre* kirjoitti:

Rannikolla (Turussa)ei ehkä sovi olemaan susiakaan, mutta täällä meilläpä niitä on omiksi tarpeiksi ja hieman ylikin...

http://www.karjalainen.fi/fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/12045-sudet-tappoivat-lampaita-ja-veivat-karitsan-mukanaan-poliisilta-kaatolupa

Lue lisää

1800-luvun lopulla Turun takamailla liikkui muutama kuuluisa susi, siitä kuuluisa että söivät ihmisiä. Ja taitaa niitä nytkin liikkua samoilla takamailla, olen itse löytänyt suden jäljet Salon seudun takametsistä, peesailivat hirvien polkua...

Pirre* kirjoitti:

Rannikolla (Turussa)ei ehkä sovi olemaan susiakaan, mutta täällä meilläpä niitä on omiksi tarpeiksi ja hieman ylikin...

http://www.karjalainen.fi/fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/12045-sudet-tappoivat-lampaita-ja-veivat-karitsan-mukanaan-poliisilta-kaatolupa

Lue lisää

Ei Turun keskikaupungilla, mutta sen laitamilla. Turusta n. 40 km pohjoiseen sudet tappoivat kolme hiehoa. Ei täällä susia tapeta näin pienen vahingon takia.
Lapset kuljetetaan kotipihalta taksilla kouluun. Täällä on susien suojelu ykkösasia.

Tässä kyseisessä tapauksessa koulu ja päiväkoti on puolen kilometrin päässä. Oli tästä tapauksesta Iltasanomissa juttua noin viikko sitten.

SAS* kirjoitti:

Ei Turun keskikaupungilla, mutta sen laitamilla. Turusta n. 40 km pohjoiseen sudet tappoivat kolme hiehoa. Ei täällä susia tapeta näin pienen vahingon takia.
Lapset kuljetetaan kotipihalta taksilla kouluun. Täällä on susien suojelu ykkösasia.

Tässä kyseisessä tapauksessa koulu ja päiväkoti on puolen kilometrin päässä. Oli tästä tapauksesta Iltasanomissa juttua noin viikko sitten.

Lue lisää

Muistelen näillä samoilla seuduilla (Tohmajärvi) olleen jopa seitsemän suden lauman, mutta eihän se susi ihmisiä syö niinkauan kun niille riittää muuta syötävää, eli kun populaatiota ei päästetä liian suureksi, riittää niille muutakin ruokaa,...vaikka popsivathan ne koiriakin menneinä vuosina...

Mutta ainahan Tohmajärvi on ollut varsinainen susipitäjä.., välillä napsivat niitä vähemmäksi, virkavalta/kin.

yohuuhkaja kirjoitti:

1800-luvun lopulla Turun takamailla liikkui muutama kuuluisa susi, siitä kuuluisa että söivät ihmisiä. Ja taitaa niitä nytkin liikkua samoilla takamailla, olen itse löytänyt suden jäljet Salon seudun takametsistä, peesailivat hirvien polkua...

Lue lisää

Sisareni, joka asuu Tohmajärvellä, on kertonut nähneensä suden jälkiä joka talvi hiihtolenkeillään, - pelottaa koska sattuu lauma saalistus matkoillaan vastaan...olenkin varoitellut liikkumasta yksin niillä alueilla, vaan eipä tuo ota todesta.

Samoin karhu oli tallustellut kesämökin ympärillä siskon ollessa siellä yksin saunomassa, vasta aamulla oli huomannut jäljet, lie ikkunasta kurkkinut :(, - maassa oli ollut ensimmäisiä lumia.

Pirre* kirjoitti:

Sisareni, joka asuu Tohmajärvellä, on kertonut nähneensä suden jälkiä joka talvi hiihtolenkeillään, - pelottaa koska sattuu lauma saalistus matkoillaan vastaan...olenkin varoitellut liikkumasta yksin niillä alueilla, vaan eipä tuo ota todesta.

Samoin karhu oli tallustellut kesämökin ympärillä siskon ollessa siellä yksin saunomassa, vasta aamulla oli huomannut jäljet, lie ikkunasta kurkkinut :(, - maassa oli ollut ensimmäisiä lumia.

Lue lisää

Karhun jäljet olen nähnyt täällä kehäkolmosen tuntumassa Vantaalla. Kyllä niitä liikkuu kai joka puolella maata. Arkoja ovat ainakin täälläpäin, ainut jonka olen spontaanisti luonnossa nähnyt meni kovaa karkuun jo satojen metrien päästä.

yohuuhkaja kirjoitti:

Karhun jäljet olen nähnyt täällä kehäkolmosen tuntumassa Vantaalla. Kyllä niitä liikkuu kai joka puolella maata. Arkoja ovat ainakin täälläpäin, ainut jonka olen spontaanisti luonnossa nähnyt meni kovaa karkuun jo satojen metrien päästä.

Lue lisää

Niin ov at, ja ainakin nyt kun niille on luonnossa ruokaa tarpeeksi, - vaan täälläpäin alkukesästä vieraili nuori karhu toistuvasti taajaman roskiksilla, eikä ollut tietepannen hätistelyistä ja ihmisten läheisyydestä, en tiedä onko kys. yksilö jouduttu lopettamaan, kumiluoteja se ei totellut..eikä koiria...mikä nälkiintynyt sitykarhu lie ollut.

60 ja 70 luvuilla oli paljon susia, ja siihen aikaan niistä sai tapporahaakin, ainakin täällä susipitäjissä kuulemma, lapsuuteni maisemissa en koskaan kuullut niistä kerrottavan.