Rannikoiden asukit rennompia?

näIäkämaa

Ovatko rannikoilla asuvat rennompia siitä syystä, että heillä on tuo syömispuoli ollut sukupolvien turvatumpaa kuin sisämaan asukeilla?
Ei ole koskaan tarvinnut pelätä, että ruoka loppuu. Sisämaassa on saanut pelätä, että tulee huono viljasato, marjat paleltuvat metsiin, heinää ei saa korjatuksi sateiden vuoksi, järvelle on matkaa sata kilometriä.

75

335

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Rento länsirannikko

      Ihan varmaan ovat, olen lapsuuteni viettänyt länsi-rannikolla ja edelleen ikävöin merta. Täällä sisämaassa tuntuu, ettei henki kulje. Lännessä on vauraampaa, ja nälkäämaa kuvastaa osuvasti aluetta, köyhää, kurjuutta, kituuttamista.

      • Niin ..kÖ ?

        Ite olen asunut niin, ja syntynyt länsirannikolla, ja asunut myös pitkään sen itärannikon puolellakin (Tukholmassa),

        Mut, olen kuulut sellaisen version asiasta, että tuo valitus asuinpaikasta olisi vaan valittajan korvien välissä, ei niinkään itse paikasta.


    • Kiva provo, mukavasti ilman asiaakin.
      Ei tarvi päätänsä vaivata.
      Mutta aina on hyvä muistaa, että he joilla on, eivät kärsi nälkää eivätkä siihen kuole.
      Jos päätä ei ole, on kiertolainen, jonka kohtalona on kuolla omaan osaamattomuuteensa.
      Se on osa elämän kiertokulkua.
      Joku aina syö, ja syötävän ainoa toivo on, että ei kauaa kärsisi.
      Helpotan päänvaivaa vähän:
      Kouluja pitää käydä ja oppia.
      H.

    • Pirre*

      Osittain oikeassakin, mutta ei tässä nyt nälkäkään ole..he..

      Täällä sisämaassa on järviä paljon ja niitten rannoilla asujia, sieltä järvestä on käyty särvintä kun suolasika on loppunu..tai halla on vieny viljasadon.

      • näläkämaa

        Minun kotini lähellä ei ollut järveä. Joki oli, mutta kun kerroin kyselijöille sen leveyden, niin nauroivat...
        Muistan, että katiskoita pitivät joen rannalle, mutta eipä siitä juuri saalista kertynyt.


      • Pirre*
        näläkämaa kirjoitti:

        Minun kotini lähellä ei ollut järveä. Joki oli, mutta kun kerroin kyselijöille sen leveyden, niin nauroivat...
        Muistan, että katiskoita pitivät joen rannalle, mutta eipä siitä juuri saalista kertynyt.

        Ai..mitäs nauramista siinä nyt oli, ..vai oliko se joki noin puroa vastaava liru..? :)

        Ei miunka syntymäkotini äärellä ollut kuin lammeksi luonnehdittava "vesistö", mutta kiva siinä oli käydä penskana ongella ja uimassakin, muutamien kilometrien päässä oisi ollut jo iso järvikin, muttei isässämme ollut oikein kalamiehen verta, sedällä oli kuulemma verkkojakin, vaan oli hänellä iso perekin, varmasti särvintä tarvittiin, vaikkei tuota liikaa oisi ollut jos meijjänki oisivat kalaa pyytäneet..


      • näläkämaa
        Pirre* kirjoitti:

        Ai..mitäs nauramista siinä nyt oli, ..vai oliko se joki noin puroa vastaava liru..? :)

        Ei miunka syntymäkotini äärellä ollut kuin lammeksi luonnehdittava "vesistö", mutta kiva siinä oli käydä penskana ongella ja uimassakin, muutamien kilometrien päässä oisi ollut jo iso järvikin, muttei isässämme ollut oikein kalamiehen verta, sedällä oli kuulemma verkkojakin, vaan oli hänellä iso perekin, varmasti särvintä tarvittiin, vaikkei tuota liikaa oisi ollut jos meijjänki oisivat kalaa pyytäneet..

        Olin Paimiossa joskus ja siellä on ihan hirveän iso joki. Minun jokeni oli siihen verrattuna puropahanen.


    • ei avantoa.

      Ei se nyt ihan noin yksinkertasista ole Pirre*
      Pitäshän se avanto järveen jonkin tehdä.

      • Pirre*

        Ai, saamattomuutta se jo on jos ei avantoa järveen saa ..:/


    • vihan maa.

      Onhan asiaa paljonkin tutkittu. Suomenkielisten
      uhka on tehnyt ruotsinkielisistä yhteisöllisempiä.
      Heillä on vahvat sosiaaliset verkostot. Niin oli val-
      taväestölläkin sodan jälkeen. Me luovuimme niis-
      tä tarpeettomina. Siksi meillä on alempi keski-ikä.

      • Aleksandovits siinä

        kääntää asiat nurin päin. Ruotsi oli vihan maa, josta sotajoukot hyökkäsivät Suomeen kollmella sodalla vv. 1155 - 1323.

        Sotajoukot hullujen kuninkaidensa johdolla alistivat ja köyhdyttivät Suomen, miehet pakotettiin sotiin, verotus oli raskasta, kansa köyhtyi, sairaudet tulivat.

        Ruotsin hullu kuningas otti Suomen maat itselleen ja lahjoitti ne sitten '' läänityksinä'' suosikeilleen, ja suomalaiset joutuivat heidän torppareikseen ja palvelijoikseen. Aatelisarvo vielä heille hullun kuninkaan toimesta annettiin, että rahvaasta erottuisivat.

        Näin syntyi ''bättre folk'', parempi väki, joka on Suomea sitten hajottanut sisäisesti.

        Lisäksi kansanterveys heikonnettiin: Strengbergin tupakkatehdas Pietarsaaressa, Fazerin karamellitehdas, Hartwallin limsatehdas...niillä nuo hurrit rikastuivat... ja muilla vastaavilla.


      • Vihapuhe...
        Aleksandovits siinä kirjoitti:

        kääntää asiat nurin päin. Ruotsi oli vihan maa, josta sotajoukot hyökkäsivät Suomeen kollmella sodalla vv. 1155 - 1323.

        Sotajoukot hullujen kuninkaidensa johdolla alistivat ja köyhdyttivät Suomen, miehet pakotettiin sotiin, verotus oli raskasta, kansa köyhtyi, sairaudet tulivat.

        Ruotsin hullu kuningas otti Suomen maat itselleen ja lahjoitti ne sitten '' läänityksinä'' suosikeilleen, ja suomalaiset joutuivat heidän torppareikseen ja palvelijoikseen. Aatelisarvo vielä heille hullun kuninkaan toimesta annettiin, että rahvaasta erottuisivat.

        Näin syntyi ''bättre folk'', parempi väki, joka on Suomea sitten hajottanut sisäisesti.

        Lisäksi kansanterveys heikonnettiin: Strengbergin tupakkatehdas Pietarsaaressa, Fazerin karamellitehdas, Hartwallin limsatehdas...niillä nuo hurrit rikastuivat... ja muilla vastaavilla.

        Hellitä jo tuo vihanlietsontasi. Ei 100-luvun alussa mitään Suomea vielä ollut. Keskenään kahinoivia heimoja, jotka hyökkäilivät milloin toisiaan, milloin venäläisiä tai ruotsalaisia vastaan.


      • Suomenniemi !
        Vihapuhe... kirjoitti:

        Hellitä jo tuo vihanlietsontasi. Ei 100-luvun alussa mitään Suomea vielä ollut. Keskenään kahinoivia heimoja, jotka hyökkäilivät milloin toisiaan, milloin venäläisiä tai ruotsalaisia vastaan.

        Suomalaiset asuivat Suomenniemellä jo 10 000 vuotta sitten, palvelivat Ukko ylijumalaa, Tapio metsänjumalalta pyysivät saalista, samoin Ahti merenjumalalta. Rauhanomaisesti siirtyilivät lappalaiset porojensa laiduntamisen suuntaan, uskonto oli rauhanomainen, kalevalaisia lauluja lauloivat isoisät pirteissään puhdetöitään tehdessään ja äidit kehrätessään.


      • Vain viime 1000-luku
        Suomenniemi ! kirjoitti:

        Suomalaiset asuivat Suomenniemellä jo 10 000 vuotta sitten, palvelivat Ukko ylijumalaa, Tapio metsänjumalalta pyysivät saalista, samoin Ahti merenjumalalta. Rauhanomaisesti siirtyilivät lappalaiset porojensa laiduntamisen suuntaan, uskonto oli rauhanomainen, kalevalaisia lauluja lauloivat isoisät pirteissään puhdetöitään tehdessään ja äidit kehrätessään.

        oli suomalaisille vaikea, sillä Ruotsin sotajoukot hyökkäsivät Suomeen kolmella "uskon"-sodalla eli "ristiretkellä" vv. 1155 - 1323,
        tosiasiassa Ruotsi yritti päästä suurvallaksi. Suomi laskettiin sen vallan alle..

        Sotajoukot hullujen kuninkaidensa johdolla alistivat ja köyhdyttivät Suomen, miehet pakotettiin sotiin, verotus oli raskasta, kansa köyhtyi, sairaudet tulivat.

        Ruotsin hullu kuningas otti Suomen maat itselleen ja lahjoitti ne sitten '' läänityksinä'' suosikeilleen, ja suomalaiset joutuivat heidän torppareikseen ja palvelijoikseen. Aatelisarvo vielä heille hullun kuninkaan toimesta annettiin, että rahvaasta erottuisivat.

        Näin syntyi ''bättre folk'', parempi väki, joka on Suomea sitten hajottanut sisäisesti.

        Lisäksi kansanterveys heikonnettiin: Strengbergin tupakkatehdas Pietarsaaressa, Fazerin karamellitehdas, Hartwallin limsatehdas...niillä nuo hurrit rikastuivat... ja muilla vastaavilla.


    • Onhan rannikollakin omat kiusansa.
      Syysmyrskyt, vedennousut, rajut ukonilmat.
      Eikä merikään aina anna antejaan.

      En oikein usko näihin yleistämisiin.
      Mutta ihmiset ovat.

      • näläkämaa

        Onkohan niin, että lapsia hukkuu enemmän meren rannalla vai onko päinvastoin; rannoilla asuvat osaavat uida.


      • Rento länsirannikko
        näläkämaa kirjoitti:

        Onkohan niin, että lapsia hukkuu enemmän meren rannalla vai onko päinvastoin; rannoilla asuvat osaavat uida.

        Päinvastoin, meren rannalla asuvat osaavat uida jo lapsesta saakka. Itse muistelen kaiholla leikkejä meren rannalla lapsena, meitä oli suuri porukka, ikinä ei kenellekään sattunut mitään. Sisämaan ihmisillä eivät tiedä mitään merestä ja sen voimasta.


      • siika-ui
        Rento länsirannikko kirjoitti:

        Päinvastoin, meren rannalla asuvat osaavat uida jo lapsesta saakka. Itse muistelen kaiholla leikkejä meren rannalla lapsena, meitä oli suuri porukka, ikinä ei kenellekään sattunut mitään. Sisämaan ihmisillä eivät tiedä mitään merestä ja sen voimasta.

        Serkkuni, sisämaan asukki, kaukana vesistöistä kasvanut, ei ikinä oppinut uimaan.
        Kävi vaikka kuinkakin monissa uimaopetuksissa.
        Itselleni oli aina yhtä iso ihme.
        Rentona vedessähän pysyy pinnalla melkein itsestään.
        Ainakin, kun rasvapitoisuus on suuri.


      • näläkämaa kirjoitti:

        Onkohan niin, että lapsia hukkuu enemmän meren rannalla vai onko päinvastoin; rannoilla asuvat osaavat uida.

        Yleensä lapsia ei saa pysymään vedestä poissa, olipa sisämaa tai merenranta.
        Näin voisi olettaa, että yhtä suuri määrä lapsia oppii uimaan kummassakin.
        Meren rannalla asuvat ehkä oppivat tajuamaan jotain merivirroistakin.

        En usko että kyse on maantieteellisestä erosta.


      • babegoya kirjoitti:

        Yleensä lapsia ei saa pysymään vedestä poissa, olipa sisämaa tai merenranta.
        Näin voisi olettaa, että yhtä suuri määrä lapsia oppii uimaan kummassakin.
        Meren rannalla asuvat ehkä oppivat tajuamaan jotain merivirroistakin.

        En usko että kyse on maantieteellisestä erosta.

        "babegoya"

        Ja aloituksen hengen mukaisesti mennään?
        Merellä syödään lapsiakin.
        Joten paremmin sielä voidaan.
        H.


      • keppihevonen
        Rento länsirannikko kirjoitti:

        Päinvastoin, meren rannalla asuvat osaavat uida jo lapsesta saakka. Itse muistelen kaiholla leikkejä meren rannalla lapsena, meitä oli suuri porukka, ikinä ei kenellekään sattunut mitään. Sisämaan ihmisillä eivät tiedä mitään merestä ja sen voimasta.

        Kuulin taannoin yhden saaristossa asuvan kommentin tohon uimisasiaan: eihän me nyt paljain p:sein pellossamme möyritä( siis meressä)


      • hunksz kirjoitti:

        "babegoya"

        Ja aloituksen hengen mukaisesti mennään?
        Merellä syödään lapsiakin.
        Joten paremmin sielä voidaan.
        H.

        Lapsia syödään maallakin, karitsan paisti maistuu kaikille, possupaistikin.

        Lisäksi olet epätarkka.
        Missä siellä ?


    • hajupommi

      Taas on hunskilla hame hukassa.

      • Peilin eteen

        Päällä se on, ei hukassa.


    • No en tuota syytä tiedä MUTTA.....
      Rannikolla olen huomattavsti rennompi kun sisämaassa asuessa.
      Mulle sopii rannikko ja tuulet. Meren myrskyt ja vaahtopäät.
      Järvi on liian tyyni mun makuuni, ja sisämaassa on liian lämmin.
      Sisämaasa ollessa oli kyllä huomattavasti enemmän omaa einettä. Siellä kasvattelin kaikenlaista, ja kalaa sai järvestä.
      Täällä on kyllä kalaa mutta tuo vihannespuoli on lähinnä torilta ostettua.

    • Tämähän on ihan yhtä järkevä aloitus kuin se horoskooppijuttukin... :)
      Jos pelkkä ruoan saanti rentouden ratkaisee.

      • No ilmanks tänne vastasinkin.
        Enhän toki muualle kun järkeviin :)


      • tulisilla kirjoitti:

        No ilmanks tänne vastasinkin.
        Enhän toki muualle kun järkeviin :)

        Niinpä tietenkin... mie taidan olla vähän väärässä seurassa.... :)
        t. karviainen


    • Terveiset täältä ihan oikeasta nälkämaasta Kainuusta siis nälkämäästa tarinoiden mukaan. Nälkää en tosin itse ole ikinä potenut. Eikä ole ollut hallavuosia jotka olisi viljani pilanneet kun kaupasta olen ostanut. Meillä on vettä, Kainuun meri Oulujärvi alajuoksulla ja Nuasjärvi yläjuoksulla, se liukertelee Sotkamoon jne. Entisiä tervareittejä pitkin pääsee oikeelle Ouluun ja siitä merelle.

      Pohjois Karjalassa ne mukavat ihmiset asuu. Mutkattomia ja mukavia, avuliaita ja sopuisia, huumorintajuisia eikä ne herroja palvo kun herratkin on kansanmiehiä ja naisia.

      Täällä korvessa on ollut kaunis aurinkoinen päivä ja jatkuu vielä huomenissakin siellä rannikolla uutisten mukaan on kuulemma myrskyistä ja vettäkin tullut ihan tulvimalla.

      • Kainuussa.

        Eilen juuri satuin lukemaan "Kainuun jättiläisistä".
        Tosi kookkaita 2,5 metrisiä miehiä, joista yksi oli Väinö Myllyrinne, jonka äiti oli Paltamosta.
        Eräs heistä työskenteli jo 1700-luvulla monissa eurooppalaisissa sirkuksissa.
        Taas erään toisen velipuolet olivat kuuluja Oulujärven merirosvoja.

        http://www.tervantie.fi/index.php?id=20&pre=5


      • Kainuussa. kirjoitti:

        Eilen juuri satuin lukemaan "Kainuun jättiläisistä".
        Tosi kookkaita 2,5 metrisiä miehiä, joista yksi oli Väinö Myllyrinne, jonka äiti oli Paltamosta.
        Eräs heistä työskenteli jo 1700-luvulla monissa eurooppalaisissa sirkuksissa.
        Taas erään toisen velipuolet olivat kuuluja Oulujärven merirosvoja.

        http://www.tervantie.fi/index.php?id=20&pre=5

        Pitkä Taneli asusteli jätettyään sirkuselämän Haarlemissa. Eli Petzen syntymäkaupungissa Hollannissa. Harlemin kaupungintalon käytävällä on iso maalaus, joka esittää Tanelia, Paltamosta kotoisin olevaa pitkää miestä. Asumme Hollannissa Heemsteden kylässä joka on kivenheiton päässä Haarlemista.


      • Kainuussa.
        korpikirjailija kirjoitti:

        Pitkä Taneli asusteli jätettyään sirkuselämän Haarlemissa. Eli Petzen syntymäkaupungissa Hollannissa. Harlemin kaupungintalon käytävällä on iso maalaus, joka esittää Tanelia, Paltamosta kotoisin olevaa pitkää miestä. Asumme Hollannissa Heemsteden kylässä joka on kivenheiton päässä Haarlemista.

        Olipa mielenkiintoinen sattumus.
        Mielenkiintoinen on ollut Tanelin elämäkin, kun siitä lueskelin enemmän netissä ja katselin mainitsemaasi maalaustakin.
        Harvinaislaatuisen elämän hän eli aikanaan.
        Tässä yksi muistelus:

        http://fi.wikisource.org/wiki/Satanen_muistelmia_Pohjanmaalta:_35._Pohjanmaan_jättiläinen


      • Kainuussa. kirjoitti:

        Olipa mielenkiintoinen sattumus.
        Mielenkiintoinen on ollut Tanelin elämäkin, kun siitä lueskelin enemmän netissä ja katselin mainitsemaasi maalaustakin.
        Harvinaislaatuisen elämän hän eli aikanaan.
        Tässä yksi muistelus:

        http://fi.wikisource.org/wiki/Satanen_muistelmia_Pohjanmaalta:_35._Pohjanmaan_jättiläinen

        Olenpa seisonut tuon Tanelin talon edessä. Talo sijaitsee keskellä Haarlemin kaupunkia ns. Hoffjessa eli rivitalossa joka on neliön muotoinen ja sisäpihalla on asukkaiden yhteinen iso puutarha.

        Sattumaako sekin, että eräänä toukokuun iltana vuonna 2006 istahdin Tanelin Pubiin Kajaanissa. Siellä istui myös Petze hollantilaisen ja englantilaisen ystävänsä kanssa. Hän haki minua tanssimaan.

        Pitkästä Tanelista alkoi yhteinen tarinamme.

        En silloin tiennyt, että Taneli oli myös Haarlemissa kuuluisuus. Seuraavana keväänä vieraillessani Haarlemin kaupungintalolla näin Tanelin kuvan ja palapeli oli koossa ; )


      • Kainuussa.
        korpikirjailija kirjoitti:

        Olenpa seisonut tuon Tanelin talon edessä. Talo sijaitsee keskellä Haarlemin kaupunkia ns. Hoffjessa eli rivitalossa joka on neliön muotoinen ja sisäpihalla on asukkaiden yhteinen iso puutarha.

        Sattumaako sekin, että eräänä toukokuun iltana vuonna 2006 istahdin Tanelin Pubiin Kajaanissa. Siellä istui myös Petze hollantilaisen ja englantilaisen ystävänsä kanssa. Hän haki minua tanssimaan.

        Pitkästä Tanelista alkoi yhteinen tarinamme.

        En silloin tiennyt, että Taneli oli myös Haarlemissa kuuluisuus. Seuraavana keväänä vieraillessani Haarlemin kaupungintalolla näin Tanelin kuvan ja palapeli oli koossa ; )

        Huh, olipa ihan kohtalonomaisia tapahtumia, johdatusta.
        Tanelilla on teille ihan oma lisäerikoisuutensa.
        Itse vielä lisään, että oma isoisäni oli Paltamosta.


      • Kainuussa. kirjoitti:

        Huh, olipa ihan kohtalonomaisia tapahtumia, johdatusta.
        Tanelilla on teille ihan oma lisäerikoisuutensa.
        Itse vielä lisään, että oma isoisäni oli Paltamosta.

        Äitini myös Vaarankylältä; )) sattumaako jos vaikka oltaisiin sukua toisillemme, mutta nyt unimaan yötä ; )


      • Kainuussa.
        korpikirjailija kirjoitti:

        Äitini myös Vaarankylältä; )) sattumaako jos vaikka oltaisiin sukua toisillemme, mutta nyt unimaan yötä ; )

        Kukapa tietää! ;)) Hyvät Yöt!


      • Kainuussa.
        korpikirjailija kirjoitti:

        Äitini myös Vaarankylältä; )) sattumaako jos vaikka oltaisiin sukua toisillemme, mutta nyt unimaan yötä ; )

        Vieläpä illan nihkaan huomaan, kuinka upeita aarteita ovat Kainuun korvet sisällään pitäneet.
        Tosin, olisi saanut jäädä pyynti vähemmäksi.
        Aikoinaan mökillä laiturilla kalastin, ja ainoa saamiseni oli simpukka.
        Äkkiä päästin sen alhaiseen valtakuntaansa elämään, vaikkapa sen 170 vuotta, eli maamme vanhimmaksi olennoksi.

        http://www.reijoheikkinen.fi/raakku/raakku.htm


      • Kainuussa. kirjoitti:

        Vieläpä illan nihkaan huomaan, kuinka upeita aarteita ovat Kainuun korvet sisällään pitäneet.
        Tosin, olisi saanut jäädä pyynti vähemmäksi.
        Aikoinaan mökillä laiturilla kalastin, ja ainoa saamiseni oli simpukka.
        Äkkiä päästin sen alhaiseen valtakuntaansa elämään, vaikkapa sen 170 vuotta, eli maamme vanhimmaksi olennoksi.

        http://www.reijoheikkinen.fi/raakku/raakku.htm

        Helmiä löytyy vain korvesta ; ))


      • jokien varrelta -
        Kainuussa. kirjoitti:

        Vieläpä illan nihkaan huomaan, kuinka upeita aarteita ovat Kainuun korvet sisällään pitäneet.
        Tosin, olisi saanut jäädä pyynti vähemmäksi.
        Aikoinaan mökillä laiturilla kalastin, ja ainoa saamiseni oli simpukka.
        Äkkiä päästin sen alhaiseen valtakuntaansa elämään, vaikkapa sen 170 vuotta, eli maamme vanhimmaksi olennoksi.

        http://www.reijoheikkinen.fi/raakku/raakku.htm

        Ei taida enää noita jokihelmiä löytyä, sillä joet ovat voimalaitoksien valtaamat sähköntuotoksiin.


      • Hukkareissujakin teh

        Joo, tosi on. Pohjois-Karjalassa olen saanut paikallista parikin kertaa, rannikolla en ollenkaan...


      • dsdsds
        korpikirjailija kirjoitti:

        Olenpa seisonut tuon Tanelin talon edessä. Talo sijaitsee keskellä Haarlemin kaupunkia ns. Hoffjessa eli rivitalossa joka on neliön muotoinen ja sisäpihalla on asukkaiden yhteinen iso puutarha.

        Sattumaako sekin, että eräänä toukokuun iltana vuonna 2006 istahdin Tanelin Pubiin Kajaanissa. Siellä istui myös Petze hollantilaisen ja englantilaisen ystävänsä kanssa. Hän haki minua tanssimaan.

        Pitkästä Tanelista alkoi yhteinen tarinamme.

        En silloin tiennyt, että Taneli oli myös Haarlemissa kuuluisuus. Seuraavana keväänä vieraillessani Haarlemin kaupungintalolla näin Tanelin kuvan ja palapeli oli koossa ; )

        Kajaanissa on räkälä nimeltä Pitkä Taneli. Eteisessä Tanelista tehty näköisnukke, ihan oikeassa pituudessa. Pitkä on.


    • Tietoa tarjolla

      Luulin että kaikki järvet ovat sisämaassa. Se vesi rannikolla on merta.

    • Muutama pukinsorkkakommentti rannikkolaisten rentoimmuusolettamukseen tai -näkemykseen. Hiukan olen saanut havaita semmoista, että jossain määrin nimen omaan meren rannikon asujamiston keskuudessa esiintyy "paremmuusasennoitumista", jonka mukaan sisämaan väki olisi henkisesti vähän köyhempää ja rajoittuneempaa. Rohkenen olettaa, että siitä juontuu useitten rannikkokaupunkien ilmapiirissä havaittava piirre, johon kuuluu tietynlainen selän kääntäminen sisämaalle. Voisin kuitenkin kuvitella, että Viipuri oli erilainen paikka siinä mielessä ja Viipurissa ymmärrettiin arvostaa tasavertaisesti koko Karjalaa sisämaata myöten. Viipurinlahti ulottuu syvälle sisämaahan.

      Rentoutta sitten esiintyy sinällään myös sisämaassa. Tuossa mm. "korpikirjailija" on todennut itäsuomalaista rentoutta vallitsevan niin Kainuussa kuin Pohjois-Karjalassakin. Varmaankin rentoon väkeen mahtuvat myös kaikki karjalaiset ja savolaiset riippumatta heidän nykyisistä asuinpaikoistaan. Saattaa olla, että Hämeen ja Pohjanmaan sisämaitten väki voi ehkä olla vähemmän rennon porukan maineessa, mutta lieneekö semmoinenkaan yleistys perusteltua? Ylipäätään en ole valmis yhtymään väittämään, jonka mukaan rannikon asukkaat olisivat yleisilmeeltään rennompia kuin sisämaan asukkaat.

      • "Leiriniekka"

        Keskityhän kuitenkin aloituksen aiheeseen, elämisen turvallisempaan olemukseen, turvatummilla satonäkymillä.
        Siellä kun ei Pettuleipä-Peikko koskaan pomppinut, suomättähältä mättähälle.

        H.


      • hunksz kirjoitti:

        "Leiriniekka"

        Keskityhän kuitenkin aloituksen aiheeseen, elämisen turvallisempaan olemukseen, turvatummilla satonäkymillä.
        Siellä kun ei Pettuleipä-Peikko koskaan pomppinut, suomättähältä mättähälle.

        H.

        Hunksz@

        Katsaus menneeseen ja kirjallisuuteen.

        Ilmari Kiannon tuotanto kertoi korpikansan taistelusta nälkää ja tervaherroja vastaan, mutta tuskin esim. Ryysyrannan Jooseppi oli luonteeltaan rannikon tuntumassa saaristossa asunutta Myrkyluodon Maijallaa tiukempi. Vai olisiko Maija ollut rennompi kuin Jooseppi.

        Ei pelitä tuo sana RENTO. Kun olin lapsi meillä oli hyvä lypsylehmä nimeltään Rento.

        Rentous on miellestäni käsite, joka ei sovi rannikkolla asuvien kuvaajaksi.

        "Rennot" tyypit löytyvät Pohjois- Karjalasta jos rentoja etsitään.

        Osuvampi sana aloituksessa olisi ollut...Onko rannikon asukit onnekkaampia tai terveempiä kuin sisämaan asukit.


      • korppis kirjoitti:

        Hunksz@

        Katsaus menneeseen ja kirjallisuuteen.

        Ilmari Kiannon tuotanto kertoi korpikansan taistelusta nälkää ja tervaherroja vastaan, mutta tuskin esim. Ryysyrannan Jooseppi oli luonteeltaan rannikon tuntumassa saaristossa asunutta Myrkyluodon Maijallaa tiukempi. Vai olisiko Maija ollut rennompi kuin Jooseppi.

        Ei pelitä tuo sana RENTO. Kun olin lapsi meillä oli hyvä lypsylehmä nimeltään Rento.

        Rentous on miellestäni käsite, joka ei sovi rannikkolla asuvien kuvaajaksi.

        "Rennot" tyypit löytyvät Pohjois- Karjalasta jos rentoja etsitään.

        Osuvampi sana aloituksessa olisi ollut...Onko rannikon asukit onnekkaampia tai terveempiä kuin sisämaan asukit.

        Jatkan vielä sisämaan asujamiston osalta juttua. Tämän keskusteluketjun aloittaja mainitsee, että järvelle olisi matkaa sata kilometriä. Sitä tilannetta ei liene aiheellista yleistää ainakaan Järvi-Suomessa. Ja onhan niitä pienempiä järviä Pohjanmaallakin.

        Sitten nimimerkin "Hunksz" peräämään asioitten taloudelliseen puoleen ja sen tarkasteluun. Sitä varten on aiheellista luoda silmäys historiaan. Muinaisina aikoina suomalaisheimoiset "Pohjoisen" asukkaat sisämaassakin olivat vaurasta väkeä erityisesti metsästämisen ja turkiskaupan ansiosta. Kurjuutta esiintyi luonnonolojen vaihtelun ja suhdanteitten takia enemmänkin maanviljelysseuduilla etelämpänä.

        Pohjois-Karjalan tunnen minäkin kohtalaisen hyvin. Kun v.1721 Pietari Suuren toimien johdosta Venäjä onnistui laajentamaan reviiriään uuden pääkaupungin länsi-, luoteis- ja pohjoispuolella, niin uusi Venäjän ja Ruotsin välinen raja vaikutti myös mm. nykyisen Pohjois-Karjalan alueeseen. Pohjois-Karjalassa oli tuotettu kaskiruista ja tervaa kannattavina elinkeinoina ja vienti ulkomaille veti Viipurin kautta. Viipuri oli Suomen suurin tervanvientisatama. Pietari Suuren raja katkaisi tämän taloustoiminnan kuin veitsellä tai suorastaan miekalla leikaten. Tilanne muistutti hämmästyttävällä tavalla viime sotien jälkeistä aikaa. Olihan Talvisotaan saakka junamatkaa tehty Joensuusta pääkaupunkiin Helsinkiin Sortavalan ja Viipurin kautta, sillä muuta rautatieyhteyttä ei ollut olemassa. Uusi raja katkaisi yhteyden Viipuriin vastaavalla tavalla kuin 1700-luvulla.


      • silloin rikkaita.
        Leiriniekka kirjoitti:

        Jatkan vielä sisämaan asujamiston osalta juttua. Tämän keskusteluketjun aloittaja mainitsee, että järvelle olisi matkaa sata kilometriä. Sitä tilannetta ei liene aiheellista yleistää ainakaan Järvi-Suomessa. Ja onhan niitä pienempiä järviä Pohjanmaallakin.

        Sitten nimimerkin "Hunksz" peräämään asioitten taloudelliseen puoleen ja sen tarkasteluun. Sitä varten on aiheellista luoda silmäys historiaan. Muinaisina aikoina suomalaisheimoiset "Pohjoisen" asukkaat sisämaassakin olivat vaurasta väkeä erityisesti metsästämisen ja turkiskaupan ansiosta. Kurjuutta esiintyi luonnonolojen vaihtelun ja suhdanteitten takia enemmänkin maanviljelysseuduilla etelämpänä.

        Pohjois-Karjalan tunnen minäkin kohtalaisen hyvin. Kun v.1721 Pietari Suuren toimien johdosta Venäjä onnistui laajentamaan reviiriään uuden pääkaupungin länsi-, luoteis- ja pohjoispuolella, niin uusi Venäjän ja Ruotsin välinen raja vaikutti myös mm. nykyisen Pohjois-Karjalan alueeseen. Pohjois-Karjalassa oli tuotettu kaskiruista ja tervaa kannattavina elinkeinoina ja vienti ulkomaille veti Viipurin kautta. Viipuri oli Suomen suurin tervanvientisatama. Pietari Suuren raja katkaisi tämän taloustoiminnan kuin veitsellä tai suorastaan miekalla leikaten. Tilanne muistutti hämmästyttävällä tavalla viime sotien jälkeistä aikaa. Olihan Talvisotaan saakka junamatkaa tehty Joensuusta pääkaupunkiin Helsinkiin Sortavalan ja Viipurin kautta, sillä muuta rautatieyhteyttä ei ollut olemassa. Uusi raja katkaisi yhteyden Viipuriin vastaavalla tavalla kuin 1700-luvulla.

        On ihmetelty, miksei viikingit tyehneet ryöstöretkiä
        Suomeen. Kyllä tekivätkin, mutta täällä ei ollut muu-
        ta kuin paleltuneita perunoita ja nauriita.


      • silloin rikkaita. kirjoitti:

        On ihmetelty, miksei viikingit tyehneet ryöstöretkiä
        Suomeen. Kyllä tekivätkin, mutta täällä ei ollut muu-
        ta kuin paleltuneita perunoita ja nauriita.

        "silloin rikkaita"

        Minä vähän luulen, että Viikingit totesivat että Terva-säkeillä ei kauloja katkaista.
        Tyynysodaksi taisi mennä.
        Ja jos Sima-olutta hakivat, taisi Terva-tynnyrin tapinaukaisu ja ensimmäinen hörppy olla heille liikaa.

        Kyllä heidän oli lähdettävä merten taakse hakevaan sopivampia ja laadukkaampia lihankäsittely laitteita.

        Leiriniekka kirjoitti hyvin ja asiantuntevasti, ehkäpä saamme kohta lisätietoa.

        H.


      • ...
        Leiriniekka kirjoitti:

        Jatkan vielä sisämaan asujamiston osalta juttua. Tämän keskusteluketjun aloittaja mainitsee, että järvelle olisi matkaa sata kilometriä. Sitä tilannetta ei liene aiheellista yleistää ainakaan Järvi-Suomessa. Ja onhan niitä pienempiä järviä Pohjanmaallakin.

        Sitten nimimerkin "Hunksz" peräämään asioitten taloudelliseen puoleen ja sen tarkasteluun. Sitä varten on aiheellista luoda silmäys historiaan. Muinaisina aikoina suomalaisheimoiset "Pohjoisen" asukkaat sisämaassakin olivat vaurasta väkeä erityisesti metsästämisen ja turkiskaupan ansiosta. Kurjuutta esiintyi luonnonolojen vaihtelun ja suhdanteitten takia enemmänkin maanviljelysseuduilla etelämpänä.

        Pohjois-Karjalan tunnen minäkin kohtalaisen hyvin. Kun v.1721 Pietari Suuren toimien johdosta Venäjä onnistui laajentamaan reviiriään uuden pääkaupungin länsi-, luoteis- ja pohjoispuolella, niin uusi Venäjän ja Ruotsin välinen raja vaikutti myös mm. nykyisen Pohjois-Karjalan alueeseen. Pohjois-Karjalassa oli tuotettu kaskiruista ja tervaa kannattavina elinkeinoina ja vienti ulkomaille veti Viipurin kautta. Viipuri oli Suomen suurin tervanvientisatama. Pietari Suuren raja katkaisi tämän taloustoiminnan kuin veitsellä tai suorastaan miekalla leikaten. Tilanne muistutti hämmästyttävällä tavalla viime sotien jälkeistä aikaa. Olihan Talvisotaan saakka junamatkaa tehty Joensuusta pääkaupunkiin Helsinkiin Sortavalan ja Viipurin kautta, sillä muuta rautatieyhteyttä ei ollut olemassa. Uusi raja katkaisi yhteyden Viipuriin vastaavalla tavalla kuin 1700-luvulla.

        Jepjep.

        Noinhan se on. Viipuri oli aikanaan suomen toiseksi suurin kaupunki. Ihme kylä, tärkeä solmukohta. Kuulunut Ruotsille, Venäjälle, Punaiselle suomelle, Valkoiselle suomelle, Neuvostoliittoon ja on taas vaihteeksi Venäjällä. Muistini mukaan jossain vaiheessa Saksalaiset oli siellä pisneshommissa päällimmäisinä :D

        Vaanettä, kun se ei enää kuulu meille, se siitä. Iso menetys se oli, samaten kuin Petsamokin. Kummankin kaupungin menettäminen oli melkosen iso isku suomen kansantaloudelle. Ja aloitukseen viitaten, iso isku suomen suomen geeniperimälle. Länsirannikolla mennyt aina hyvin, sisämaassa kehnommin. Ei asiat näy siitä miksikään muuttuneen.

        Noin yleisimmin. Olihan noita menestyviä kaupunkeja muutenkin. Turku pääkaupunki ja tärkein merenkulkukaupunki. Oulu oli tervaporvarikaupunki ja joku Kajaani tärkeä yhteyskaupunki Venäjälle. Rovaniemi oli lapin pääkaununki jne. Helsinki oli kirkonkylä, eikä Espoosta tai Vantaasta kukaan tiennyt yhtään mitään.

        Nykymeno on vähän hämmentävää. Reilut viis miljoonaa suomalaista asuu maassa, äänessä lähinnä kourallinen tsadilaisia.

        =DW=


      • ... kirjoitti:

        Jepjep.

        Noinhan se on. Viipuri oli aikanaan suomen toiseksi suurin kaupunki. Ihme kylä, tärkeä solmukohta. Kuulunut Ruotsille, Venäjälle, Punaiselle suomelle, Valkoiselle suomelle, Neuvostoliittoon ja on taas vaihteeksi Venäjällä. Muistini mukaan jossain vaiheessa Saksalaiset oli siellä pisneshommissa päällimmäisinä :D

        Vaanettä, kun se ei enää kuulu meille, se siitä. Iso menetys se oli, samaten kuin Petsamokin. Kummankin kaupungin menettäminen oli melkosen iso isku suomen kansantaloudelle. Ja aloitukseen viitaten, iso isku suomen suomen geeniperimälle. Länsirannikolla mennyt aina hyvin, sisämaassa kehnommin. Ei asiat näy siitä miksikään muuttuneen.

        Noin yleisimmin. Olihan noita menestyviä kaupunkeja muutenkin. Turku pääkaupunki ja tärkein merenkulkukaupunki. Oulu oli tervaporvarikaupunki ja joku Kajaani tärkeä yhteyskaupunki Venäjälle. Rovaniemi oli lapin pääkaununki jne. Helsinki oli kirkonkylä, eikä Espoosta tai Vantaasta kukaan tiennyt yhtään mitään.

        Nykymeno on vähän hämmentävää. Reilut viis miljoonaa suomalaista asuu maassa, äänessä lähinnä kourallinen tsadilaisia.

        =DW=

        Vesiliikennettä ja satamatoimintaa harjoitetaan Järvi-Suomessakin. Siitä on nykyäänkin hyvänä näyttönä Saimaan kanavaa hyödyntävä liikenne. Vesitse päästään Saimaan kanavan kautta Kuopioon ja Joensuuhun sekä edelleen Pieliselle saakka. Siis vaikka ulkomailta asti. Mahdetaanko esim. Länsi-Suomessa kovinkaan yleisesti tietää, mitenkä Saimaan kanavan valmistuttua v.1856 Joensuusta kehkeytyi erityisen vilkas satamakaupunki 1800-luvun loppupuoliskolla. Ja jo sitä ennen Arppe rakensi ensimmäisen suomalaisen höyrylaivan Kiteen Puhoksessa v.1833.

        Paikkakuntien väestömäärät muuttuvat aikakausien myötä. Kun tässä on tullut tarkasteltua ennen viime sotia vallinnutta tilannetta, niin mainitsen semmoisen tilastollisen seikan, että Sortavalan maalaiskunta oli ennen Talvisotaa Suomen runsasväestöisin maalaiskunta ja huomattavasti runsasväkisempi kuin esim. Espoo silloin siihen aikaan. Näin se maailma muuttuu. Sinänsä olen itse semmoisella kannalla, että kissanhännänveto rannikon ja sisämaan tai Helsingin seudun ja muun Suomen välillä voisi jäädä vähemmällekin. Kaikkia tienoita tarvitaan. Olennaisinta on yhteisistä asioista, koko tasavallasta ja sen kaikkien väestöryhmien parhaasta huolehtiminen.


      • korppis kirjoitti:

        Hunksz@

        Katsaus menneeseen ja kirjallisuuteen.

        Ilmari Kiannon tuotanto kertoi korpikansan taistelusta nälkää ja tervaherroja vastaan, mutta tuskin esim. Ryysyrannan Jooseppi oli luonteeltaan rannikon tuntumassa saaristossa asunutta Myrkyluodon Maijallaa tiukempi. Vai olisiko Maija ollut rennompi kuin Jooseppi.

        Ei pelitä tuo sana RENTO. Kun olin lapsi meillä oli hyvä lypsylehmä nimeltään Rento.

        Rentous on miellestäni käsite, joka ei sovi rannikkolla asuvien kuvaajaksi.

        "Rennot" tyypit löytyvät Pohjois- Karjalasta jos rentoja etsitään.

        Osuvampi sana aloituksessa olisi ollut...Onko rannikon asukit onnekkaampia tai terveempiä kuin sisämaan asukit.

        Ei "rento" ole laiskuuden, velttouden tai toimettomuuden synonyymi. Rannikolla ei ole onnea tai terveyttä sisämaata enempää. Kovaa piti sielläkin yrittää jos vanhoilla luontaiselinkeinolla elantonsa hankki. Sopii kokeeksi soudella silakkaverkoilleen kuuden, seitsemän boforin tuulessa ja kerätä lähisaarten rannoilta polttopuunsa kun missään ei kasva kaadettavaa puuta, samalla tavalla veneessä kuljetettiin karja lähiluodoille laiduntamaan. Kelit eristivät asukkaat keväin syksyin viikoiksi ja huonoina talvina kuukausiksi.

        Passaa tuota myrskyluotolaisen elämää kokeilla jos luulee pystyvänsä. Olen joskus katsellut miten seitsenkymppisenä sekin sujuu kun on koko elämänsä sitä tehnyt.


      • hunksz kirjoitti:

        "silloin rikkaita"

        Minä vähän luulen, että Viikingit totesivat että Terva-säkeillä ei kauloja katkaista.
        Tyynysodaksi taisi mennä.
        Ja jos Sima-olutta hakivat, taisi Terva-tynnyrin tapinaukaisu ja ensimmäinen hörppy olla heille liikaa.

        Kyllä heidän oli lähdettävä merten taakse hakevaan sopivampia ja laadukkaampia lihankäsittely laitteita.

        Leiriniekka kirjoitti hyvin ja asiantuntevasti, ehkäpä saamme kohta lisätietoa.

        H.

        Tervaa täällä ei polteltu viikinkien aikaan. Metästystä ja kalastusta, vähän maata kuokittiin ja kai karjaakin.

        Ja rannikolla oli saaristosta asti vartiovuoria joiden laella tulet syttyivät hti kun länsinaapureita näkyi. Ja linnavuoria mihin väki pakeni aseineen. Olen lapsuuteni asunut sellaisen juurella, sitä oli varmasti mahdoton vallata senaikaisen meren puolelta, 30 metriä suoraa kallioseinää.


      • yohuuhkaja kirjoitti:

        Tervaa täällä ei polteltu viikinkien aikaan. Metästystä ja kalastusta, vähän maata kuokittiin ja kai karjaakin.

        Ja rannikolla oli saaristosta asti vartiovuoria joiden laella tulet syttyivät hti kun länsinaapureita näkyi. Ja linnavuoria mihin väki pakeni aseineen. Olen lapsuuteni asunut sellaisen juurella, sitä oli varmasti mahdoton vallata senaikaisen meren puolelta, 30 metriä suoraa kallioseinää.

        "yo-huuhkaja"


        Eipä poltettu ei, vitsin puolelle meni.
        Vastaukseni olikin nimimerkille: "silloin rikkaita"
        Hänen tyylinsä paleltuneista vihanneksista sai sen aikaan.


      • muuttolintu..

        Olen Suuopohjan alueelta kotoisin, siis Kristiinankupungin lähettyviltä.
        Siellä ihmiset ovat mukavia kun heihin tutustuu. Eivät luota heti vieraaseen.
        Viihdyn siellä paremmin ja olo on rentoutuneempi kuin nykyisesessä kotipitäjässäni Pohj. Karjalassa.


    • ...

      No minäkin.

      Ketjussa asiaa puitu perustellisesti ja useampiakin näkökohtia ollut.

      Yks jäi mun mielestä pois. Länsirannikolla ollut satamat, niitä hankala tehdä sisämaahan. Väkiselläkin kauppa ja merenkulku tekee ihmisistä hövelimpiä. Ja onhan se kansainvälistäkin. Lisäksi geeniperimä on erilainen kuin kanta-astuja suomalaisilla.

      Vähän sama asia itärintamalla. Karjalaiset kauppakansaa ja kun joku Viipuri oli tärkeä kauppakaupunki, siellä kans kokolailla sama asia.

      Sisämaan suomalaiset vain on niinkuin syrjässä kaikesta, olleet aina.

      =DW=

      • kartsa v.

        " Länsirannikolla ollut satamat, niitä hankala tehdä sisämaahan "

        Suomen suurimmat tavarasatamat.
        1. Sköldvik (Porvoo)
        2. Helsinki
        3. Kotka

        Suomen suurimmat matkustajasatamat.
        1. Helsinki, 9 miljoonaa matkustajaa
        2. Turku, 3 miljoonaa matkustajaa
        3. Vaasa, 60.000 matkustajaa

        Suomen vilkkaimmat sisävesi satamat.
        1. Tampere
        2. Lahti
        3. Kuopio

        Eli, miten sä viitsit kirjoittaa jatkuvasti täyttä tuubaa ?


    • mötönen

      Sunnuntai-liitteessä oli juttu Suomen ruotsinkielisimmästä kunnasta Larsmosta eli Luodosta, joka oli Ilta-Sanomien vertailussa myös maan onnellisin kunta. Uskotko, että ruotsinkielinen rannikko on onnellisempaa seutua kuin muu Suomi? Mikä voi olla sen salaisuus, yhteisöllisyyskö, kuten asukkaat itse arvelevat?

      • ...

        Jepjep.

        Nimenomaan yhteisöllisyys. Vähemmistökielenä rannikon suomenruotsalaiset on enenpi just petrefolkkina keskekseen- Onhan niitä muitakin pieniä vähemmistöjä, saamelaiset, mustilaiset, savolaiset jne Mutta ne asuu maalla, sisämaassa ja pitkien välimatkojen päässä toisistaan.

        Rannikon porukat asuu kylissä tai kaupungeissa, ne on väkiselläkin tekemisissä toistensa kanssa.

        Kääntöpuolena joku tsadi-ilmiö. Suuri määrä ihmisiä sullottu pienelle alueelle, mutta kenelläkään mitään tekemistä tai yhteistä muitten kanssa, yhteisöllisyytttä ei synny.

        =DW=


      • vanha suomi
        ... kirjoitti:

        Jepjep.

        Nimenomaan yhteisöllisyys. Vähemmistökielenä rannikon suomenruotsalaiset on enenpi just petrefolkkina keskekseen- Onhan niitä muitakin pieniä vähemmistöjä, saamelaiset, mustilaiset, savolaiset jne Mutta ne asuu maalla, sisämaassa ja pitkien välimatkojen päässä toisistaan.

        Rannikon porukat asuu kylissä tai kaupungeissa, ne on väkiselläkin tekemisissä toistensa kanssa.

        Kääntöpuolena joku tsadi-ilmiö. Suuri määrä ihmisiä sullottu pienelle alueelle, mutta kenelläkään mitään tekemistä tai yhteistä muitten kanssa, yhteisöllisyytttä ei synny.

        =DW=

        Näin on tosi.

        Pienet on huolet kansalla.


    • Just päin vastoin

      Muutin joskus aikoinaan minulle entuudestaan tuntemattomaan Pohjois-Karjalaan ja sieltä sitten länsirannikolle. Pohjois-Karjala tuntui heti tutulta paikalta. Paikalliset juttelivat minulle täysin vieraalle ja eri murretta puhuvalle ihmiselle luontevasti ja rennosti. Työssäni ihmisten parissa kohtasin pääsääntöisesti iloisia ja leikkisiä ihmisiä.

      Muutto länsirannikolle olikin sitten melkoista takapakkia. Yhdessä vuodessa en oppinut tuntemaan muita ihmisiä kuin sellaiset työkaverit, joiden kanssa olin asioinut. Länsirannikolla lähikaupan myyjät eivät koskaan erehtyneet juttelemaan. Pohjois-karjalassa sen sijaan kauppiaspariskunta huuteli tervehdyksen aina jo siinä vaiheessa, kun astuin sisään liikkeeseen. Ostoskoria täyttäessäni, he juttelivat niitä näitä ja kyselivät kuulumisia, mikä oli minulle mieluista, koska minulla ei ollut paikkakunnalla yhtään vanhaa tuttavaa tai sukulaista.

      Pitää kuitenkin muistaa, että eteläinen rannikko, jossa olen myös asunut on täysin erilaista kuin lännessä. Helsingissäkin lähikauppiaat ovat mukavia ja ihmiset eivät ota pulttia turhista. Ei ne silti Pohjois-Karjalan tasolle yllä.

      Ajatuksesi on kovasti maa- ja metsätalouslähtöinen. Kannattaa muistaa, että eteläiseen Suomeen rakennettiin rautatie 1800-luvun lopulla, ja sen tuntumaan syntyi nopeasti teollisuutta. Esimerkiksi minun kaikki sukulaiset ovat saaneet elantonsa ainakin 100 vuotta teollisuudesta. Viljan ja puutavaran he ostivat palkkatuloillaan sen mukaan, kun olivat saaneet sitä kasaan. Heinää on tarvittu vain, mikäli on ollut hevonen kulkupelinä tai lypsylehmä omavaraisuutta antamassa. Metsämarjojen keruu on ollut sunnuntaipäivän kotitalousaskare.

      50-luvulla teollisuustyöstä elantonsa saadeiden kansalaisten elintaso alkoi olla jo ihan kelpo, eikä ainakaan ruuasta ollut puutetta. Tilavat rintamamiestalot ovat hyvä esimerkki sen ajan elintasosta. Ne ovat vielä nykyäänkin varteenotettavia ja haluttuja asumisvaihtoehtoja. Vanhat vesijohdot ja viemärit ovat kyllä tiensä päässä, samoin ikivanhat omenapuut. Rintamamiestalot edustavat monelle tämän päivän nuorelle aikuiselle mummolaelämää. Sitä vanhempi aika on kaukana jo kadonneessa toisten ihmisten menneisyydessä, ja on jäänyt jo aikoja sitten nykypäivän muutosten tulvan alle ja tuskin vaikuttaa enää kenenkään mielenlaatuun.

      • Helsinki ja koko pääkaupunkiseutu on luonteeltaan väestöllinen "sulatusuuni". Toki muuallakin maassamme kaupunkiseuduille on muuttanut väkeä maaseudulta, mutta Helsingin seutu on siinä suhteessa suurin väestömagneetti suomalaisittain katsottuna. Luonnollisesti muutoliikkeen mukana maan eri osien kulttuuriperinteet ovat nekin siirtyneet Helsinkiin, Espooseen, Vantaalle ja koko keskiselle Uudellemaalle. Samalla väestöllinen monisorttisuus on muotoutunut monipuolisuudeksi ja sehän on kaikinpuolinen voimavara. Suvaitsevaisuus kuluu sekin siihen kokonaisuuteen.

        Yhteiskunnallisen väestörakenteen kokonaisuudessa muuttoliike kaupunkeihin on ollut toinen suuri siirtymä suomalaisittain katsottuna. Ensimmäinen oli 400.000 karjalaisen siirtoväen sijoittaminen ja sijoittuminen uusille asuinseuduille sotien seurauksena. Silloinkin koettiin monilla tienoilla yhteiskunnallinen piristysruiske, kun vilkaat ja aktiiviset karjalaiset alkoivat osallistua paikallisiin rientoihin ja myös päätöksentekoon. Toki karjalaiskansa joutui kokemaan myös ennakkoluuloista karsastusta toisenlaisuutensa vuoksi verrattuna paikalliseen kantaväkeen.


    • Atte K.

      Pohjois-Karjalaisissa ja Savolaisissa pelotti se murre.
      Silloin elettiin murrerasismin aikaa. Oli ihan sama, min-
      ne muualle Savolainen muutti, oudoksuttiin murteen ta-
      kia. Muistan 60-luvulla keskustelut siitä, voisiko mennä
      naimisiin savoa puhuvan kanssa. Itse olen asunut Ete-
      lä-Suomessa, jopa ruotsinkielisellä paikkakunnalla, en-
      kä suurta eroa ole huomannut. Olin kiinnostunut ihmi-
      sistä, ja opin jopa ruotsin kielen parissa vuodessa. Työ-
      paikka kun oli täysin ruotsinkielinen. Kylään pyysivät
      ihan alusta alkaen. Olen vieläkin kiitollinen noille ihmi-
      sille.

    • näläkämaa
      • vanhaa kamaa

        Toihan tapahtui jo 10-15 sukupolvea sitten. Ei taida niin kaukaiset hädät enää isosti vaikuttaa, no ehkä joissain eristäytyneissä sukusiittoloissa. Eiks murheet vaikuta aina kolmanteen ja neljänteen polveen asti, ja viidennen polven pöydässä on jo ihan uudenlaisia huolen aiheita.

        Iltalehden jutun otsikossa ajatus kadosta jumalan rangaistuksena oli erityisen mielenkiintoinen. Tänä vuonnakin sellainen tulee mieleen.


      • Nälkämaa@

        Arkistojen aarteita ; )

        Turun tappajasusi ja lukashit 1880-1882

        1880-luvun alkuun sattuu eräs synkkä tapahtumajakso Suomen historiassa. Tuolloin liikkui Varsinais-Suomessa Turun seuduilla petoeläin, joka surmasi yhteensä 22 lasta. Siitä, että mikä eläin tuolloin oli kyseessä - ei ole saatu selvyyttä. Historiankirjoituksessa eläintä yleisesti pidetään sutena.

        Kalannista, läheltä Uuttakaupunkia, käynnistyi Turun susisurmien vyyhti vuonna 1880. 8-vuotias Kalle Wilhelm Hörnberg lähti tammikuun 18. päivänä viemään perunoiden pesuvettä ulos, jolloin hän ilmeisesti kohtasi matkallaan kaksi sutta. Kun Kallea ei kuulunut sisälle, lähti äiti etsimään poikaa. Pihalta löytyi vain tyhjä kiulu. Naapurit tiesivät kertoa, että läheisellä pellolla oli nähty susia. Illansuussa Kallen etsijät löysivät raadellun ruumiin osia laajalta alueelta.

        Seuraava susisurma tapahtui niin ikään Kalannin naapurikunnassa Laitilassa, jossa susi vei huhtikuussa 2-vuotiaan torpparin tyttären Johanna Josefiina Wiikin. Susi oli napannut tytön läheltä taloa tämän leikkiessä siskonsa kanssa. Etsijät löysivät tytön jäänteitä muutaman virstan päästä talosta

        Apuun tuota eläintä jahtaamaan Suomeen saatiin Pihkovasta Venäjältä ammattimaisia sudenmetsästäjiä, jotka tunsivat nimityksen lukashi. Tänne saapui kolme arttelia lukasheja, kolme miestä kussakin - eli yhdeksän lukashia yhteensä. Lukashi-nimitys voi tulla Erkki Pulliaisen mukaan Raamatun Luukkaasta - heidän suojeluspyhimyksestään. Nousiaisten Kytöisissä tammikuussa 1882 vanhan susinaaraan, jota pidettiin tappajasutena - surmasi sitten Ivan Paklja-niminen lukashi - ja lastensurmat loppuivat siihen kuin veitsellä leikaten. Myös naaraan kanssa liikkunut uros ammuttiin, sillä jotkut pitivät sitä syypäänä surmiin. Urossuden sai kaadetuksi torpparinpoika Matti Hillberg. Tämän urossuden osti myöhemmin valokuvaaja Johan Reinberg, joka täytti suden ja asetti sen näytteille maksua vastaan.

        On mahdollista, että tappajana näissä tapauksissa oli karannut tarhasusi tai koirasusi. Asiaan ei myöhemminkään saatu selvyyttä, sillä ratkaiseva todistuskappale, tämän tappajanaaraan talja oli kadonnut - toimittuaan jonkin aikaa senaattori Oskar Normenin lattiamattonakin.

        Tämän jälkeen susiamme alettiin tappaa systemaattisesti. Tehokkaan pyynnin tuloksena susi hävitettiin kuta kuinkin kokonaan maamme eteläosista 1880-luvulla. Koko maan susisaalis oli vuonna 1880 vielä 321 yksilöä, vuonna 1882 enää 128 ja vuonna 1883 91 yksilöä. 1890-luvulla saalis vaihteli vuosittain 4 ja 26 yksilön välillä.

        Tätä Turun synkkää tapahtumajaksoa on kautta aikain käytetty mukana sudenvastaisissa toimissa ja kannanotoissa. Mikäpä voisi olla pelottavampaa, kuin mielikuva lapsia syövästä sudesta. Tämä tappajasusimyytti pelkoineen elää tänäkin päivänä voimakkaana - ja yhä uudelleen susia vastustavat palauttavat mieliin Turun tapahtumat. Heidän mukaansa kauhistava susi silloin paljasti todellisen luonteensa - ja kaikki voi taas kerran joskus toistua, jos emme ole varovaisia eli hyvissä ajoin tapa susiamme.


      • Pirre*
        korppis kirjoitti:

        Nälkämaa@

        Arkistojen aarteita ; )

        Turun tappajasusi ja lukashit 1880-1882

        1880-luvun alkuun sattuu eräs synkkä tapahtumajakso Suomen historiassa. Tuolloin liikkui Varsinais-Suomessa Turun seuduilla petoeläin, joka surmasi yhteensä 22 lasta. Siitä, että mikä eläin tuolloin oli kyseessä - ei ole saatu selvyyttä. Historiankirjoituksessa eläintä yleisesti pidetään sutena.

        Kalannista, läheltä Uuttakaupunkia, käynnistyi Turun susisurmien vyyhti vuonna 1880. 8-vuotias Kalle Wilhelm Hörnberg lähti tammikuun 18. päivänä viemään perunoiden pesuvettä ulos, jolloin hän ilmeisesti kohtasi matkallaan kaksi sutta. Kun Kallea ei kuulunut sisälle, lähti äiti etsimään poikaa. Pihalta löytyi vain tyhjä kiulu. Naapurit tiesivät kertoa, että läheisellä pellolla oli nähty susia. Illansuussa Kallen etsijät löysivät raadellun ruumiin osia laajalta alueelta.

        Seuraava susisurma tapahtui niin ikään Kalannin naapurikunnassa Laitilassa, jossa susi vei huhtikuussa 2-vuotiaan torpparin tyttären Johanna Josefiina Wiikin. Susi oli napannut tytön läheltä taloa tämän leikkiessä siskonsa kanssa. Etsijät löysivät tytön jäänteitä muutaman virstan päästä talosta

        Apuun tuota eläintä jahtaamaan Suomeen saatiin Pihkovasta Venäjältä ammattimaisia sudenmetsästäjiä, jotka tunsivat nimityksen lukashi. Tänne saapui kolme arttelia lukasheja, kolme miestä kussakin - eli yhdeksän lukashia yhteensä. Lukashi-nimitys voi tulla Erkki Pulliaisen mukaan Raamatun Luukkaasta - heidän suojeluspyhimyksestään. Nousiaisten Kytöisissä tammikuussa 1882 vanhan susinaaraan, jota pidettiin tappajasutena - surmasi sitten Ivan Paklja-niminen lukashi - ja lastensurmat loppuivat siihen kuin veitsellä leikaten. Myös naaraan kanssa liikkunut uros ammuttiin, sillä jotkut pitivät sitä syypäänä surmiin. Urossuden sai kaadetuksi torpparinpoika Matti Hillberg. Tämän urossuden osti myöhemmin valokuvaaja Johan Reinberg, joka täytti suden ja asetti sen näytteille maksua vastaan.

        On mahdollista, että tappajana näissä tapauksissa oli karannut tarhasusi tai koirasusi. Asiaan ei myöhemminkään saatu selvyyttä, sillä ratkaiseva todistuskappale, tämän tappajanaaraan talja oli kadonnut - toimittuaan jonkin aikaa senaattori Oskar Normenin lattiamattonakin.

        Tämän jälkeen susiamme alettiin tappaa systemaattisesti. Tehokkaan pyynnin tuloksena susi hävitettiin kuta kuinkin kokonaan maamme eteläosista 1880-luvulla. Koko maan susisaalis oli vuonna 1880 vielä 321 yksilöä, vuonna 1882 enää 128 ja vuonna 1883 91 yksilöä. 1890-luvulla saalis vaihteli vuosittain 4 ja 26 yksilön välillä.

        Tätä Turun synkkää tapahtumajaksoa on kautta aikain käytetty mukana sudenvastaisissa toimissa ja kannanotoissa. Mikäpä voisi olla pelottavampaa, kuin mielikuva lapsia syövästä sudesta. Tämä tappajasusimyytti pelkoineen elää tänäkin päivänä voimakkaana - ja yhä uudelleen susia vastustavat palauttavat mieliin Turun tapahtumat. Heidän mukaansa kauhistava susi silloin paljasti todellisen luonteensa - ja kaikki voi taas kerran joskus toistua, jos emme ole varovaisia eli hyvissä ajoin tapa susiamme.

        Rannikolla (Turussa)ei ehkä sovi olemaan susiakaan, mutta täällä meilläpä niitä on omiksi tarpeiksi ja hieman ylikin...

        http://www.karjalainen.fi/fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/12045-sudet-tappoivat-lampaita-ja-veivat-karitsan-mukanaan-poliisilta-kaatolupa


      • Pirre* kirjoitti:

        Rannikolla (Turussa)ei ehkä sovi olemaan susiakaan, mutta täällä meilläpä niitä on omiksi tarpeiksi ja hieman ylikin...

        http://www.karjalainen.fi/fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/12045-sudet-tappoivat-lampaita-ja-veivat-karitsan-mukanaan-poliisilta-kaatolupa

        1800-luvun lopulla Turun takamailla liikkui muutama kuuluisa susi, siitä kuuluisa että söivät ihmisiä. Ja taitaa niitä nytkin liikkua samoilla takamailla, olen itse löytänyt suden jäljet Salon seudun takametsistä, peesailivat hirvien polkua...


      • SAS*
        Pirre* kirjoitti:

        Rannikolla (Turussa)ei ehkä sovi olemaan susiakaan, mutta täällä meilläpä niitä on omiksi tarpeiksi ja hieman ylikin...

        http://www.karjalainen.fi/fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/12045-sudet-tappoivat-lampaita-ja-veivat-karitsan-mukanaan-poliisilta-kaatolupa

        Ei Turun keskikaupungilla, mutta sen laitamilla. Turusta n. 40 km pohjoiseen sudet tappoivat kolme hiehoa. Ei täällä susia tapeta näin pienen vahingon takia.
        Lapset kuljetetaan kotipihalta taksilla kouluun. Täällä on susien suojelu ykkösasia.

        Tässä kyseisessä tapauksessa koulu ja päiväkoti on puolen kilometrin päässä. Oli tästä tapauksesta Iltasanomissa juttua noin viikko sitten.


      • Pirre*
        SAS* kirjoitti:

        Ei Turun keskikaupungilla, mutta sen laitamilla. Turusta n. 40 km pohjoiseen sudet tappoivat kolme hiehoa. Ei täällä susia tapeta näin pienen vahingon takia.
        Lapset kuljetetaan kotipihalta taksilla kouluun. Täällä on susien suojelu ykkösasia.

        Tässä kyseisessä tapauksessa koulu ja päiväkoti on puolen kilometrin päässä. Oli tästä tapauksesta Iltasanomissa juttua noin viikko sitten.

        Muistelen näillä samoilla seuduilla (Tohmajärvi) olleen jopa seitsemän suden lauman, mutta eihän se susi ihmisiä syö niinkauan kun niille riittää muuta syötävää, eli kun populaatiota ei päästetä liian suureksi, riittää niille muutakin ruokaa,...vaikka popsivathan ne koiriakin menneinä vuosina...

        Mutta ainahan Tohmajärvi on ollut varsinainen susipitäjä.., välillä napsivat niitä vähemmäksi, virkavalta/kin.


      • Pirre*
        yohuuhkaja kirjoitti:

        1800-luvun lopulla Turun takamailla liikkui muutama kuuluisa susi, siitä kuuluisa että söivät ihmisiä. Ja taitaa niitä nytkin liikkua samoilla takamailla, olen itse löytänyt suden jäljet Salon seudun takametsistä, peesailivat hirvien polkua...

        Sisareni, joka asuu Tohmajärvellä, on kertonut nähneensä suden jälkiä joka talvi hiihtolenkeillään, - pelottaa koska sattuu lauma saalistus matkoillaan vastaan...olenkin varoitellut liikkumasta yksin niillä alueilla, vaan eipä tuo ota todesta.

        Samoin karhu oli tallustellut kesämökin ympärillä siskon ollessa siellä yksin saunomassa, vasta aamulla oli huomannut jäljet, lie ikkunasta kurkkinut :(, - maassa oli ollut ensimmäisiä lumia.


      • Pirre* kirjoitti:

        Sisareni, joka asuu Tohmajärvellä, on kertonut nähneensä suden jälkiä joka talvi hiihtolenkeillään, - pelottaa koska sattuu lauma saalistus matkoillaan vastaan...olenkin varoitellut liikkumasta yksin niillä alueilla, vaan eipä tuo ota todesta.

        Samoin karhu oli tallustellut kesämökin ympärillä siskon ollessa siellä yksin saunomassa, vasta aamulla oli huomannut jäljet, lie ikkunasta kurkkinut :(, - maassa oli ollut ensimmäisiä lumia.

        Karhun jäljet olen nähnyt täällä kehäkolmosen tuntumassa Vantaalla. Kyllä niitä liikkuu kai joka puolella maata. Arkoja ovat ainakin täälläpäin, ainut jonka olen spontaanisti luonnossa nähnyt meni kovaa karkuun jo satojen metrien päästä.


      • Pirre*
        yohuuhkaja kirjoitti:

        Karhun jäljet olen nähnyt täällä kehäkolmosen tuntumassa Vantaalla. Kyllä niitä liikkuu kai joka puolella maata. Arkoja ovat ainakin täälläpäin, ainut jonka olen spontaanisti luonnossa nähnyt meni kovaa karkuun jo satojen metrien päästä.

        Niin ov at, ja ainakin nyt kun niille on luonnossa ruokaa tarpeeksi, - vaan täälläpäin alkukesästä vieraili nuori karhu toistuvasti taajaman roskiksilla, eikä ollut tietepannen hätistelyistä ja ihmisten läheisyydestä, en tiedä onko kys. yksilö jouduttu lopettamaan, kumiluoteja se ei totellut..eikä koiria...mikä nälkiintynyt sitykarhu lie ollut.


    • av

      Suomen historiaa.

      Vanha Suomi kun raja kulki kymijoessa jne. Nämä alueet lahjoitettiin neljälle maineen ja ihmisineen, että mitkä olivat heidän olot, noin 100 vuotta vuotta otti kun asiat tulivat koko Suomen tasolle .

      Olen siis maaorjien jälkeläinen.

      Lähde: Wikipedia, lahjoitusmaat.

    • susikaulus

      Muistelen opettajan kertoneen kansakoulun alaluokilla pelottavia tarinoita susista . Sen koommin en ole kuullut puhuttavan niistä oikeastaan muuta kuin karvakauluksina. Ehkä niillä alueilla, joissa vielä nykyäänkin on susia, tiedetään kertomasi tapahtumat ja niistä puhutaan vielä tänäkin päivänä. Minun 1880-luvulla syntyneet isovanhempani eivät kertoneet koskaan susitarinoita.

      • Pirre*

        60 ja 70 luvuilla oli paljon susia, ja siihen aikaan niistä sai tapporahaakin, ainakin täällä susipitäjissä kuulemma, lapsuuteni maisemissa en koskaan kuullut niistä kerrottavan.


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. JOKO OLETTE KUULLET, MITÄ KIURUVEDELLÄ ON SATTUNUT!

      Oletteko jo kuulleet, mitä Kiuruvedellä on sattunut, voi hyvänen aika? Aivan viime tuntien aikana olisi sattunut, jos t
      Kiuruvesi
      43
      13695
    2. V*ttuu että mä haluan sua

      Jos jotain ihmistä voi kunnolla haluta, niin hän on se. Voi Luoja auta jo! Joku jeesus hjelppa mej!
      Ikävä
      96
      4935
    3. Nolointa ikinä miehelle

      On ghostata nainen jonka kanssa on ollut ystävä tai ollu orastavaa tapailua pidemmän aikaa. Osoittaa sellaista moukkamai
      Ikävä
      129
      4392
    4. Katsoitko mua yhtään

      Kun nähtiin 🥺.
      Ikävä
      61
      3822
    5. Eli jos toisen hiki haisee ns. omaan nenään siedettävältä

      Se kertoo hyvästä yhteensopivuudesta. Selvä! Olet mies minun. 🫵🥳
      Ikävä
      61
      3530
    6. Mikä sinua eniten

      Huolestuttaa tässä tilanteessa?
      Ikävä
      120
      3445
    7. Koska olet viimeksi nähnyt ikävän kohteesi?

      Ja mitä tarjoat hänelle kun koputtaa oveesi?
      Ikävä
      53
      2447
    8. Sattuma ja muutama väärinkäsitys

      vaikuttivat siihen millaiseksi tämä kaikki muodostui. Pienet aikanaan huomaamattomat käänteet. Seuraava näytös on jo tul
      Ikävä
      51
      2375
    9. Keskusta hajoaa Palojärvi lähtee

      Suomen Keskustan ryhmä hajoaa Kemijärvellä. Kalastaja Palojärvi sai tarpeekseen ja loikkasi Sitoutumattomat Aati Virkkul
      Kemijärvi
      32
      2150
    10. On sillä rääpyä

      Tuo ex kuntajohtaja Lea Tolonen kehtaakin tulla Ähtäriin. Ajoi laivan Karille. Kari Heikkilä oikaisi taloutta, sai laiva
      Ähtäri
      17
      1813
    Aihe