Riskirakenne?

kysyt asioita jotka ovat kysymysmerkki itse määräyksien laatijoille asiayhteydessä hirsirunko ja sen lisälämmöneristys suhteessa kiristyneisiin energiavaatimuksiin. Moni asiantuntija on jo nyt sitä mieltä että ongelmia tulee koska osa teknisistä rakennekokonaisuuksista on ns. koeluontoisia eli niiden toimivuutta ei edes tiedetä vaikka ohjeistuksia on jo laadittu?

Yksi teoria on sellainen että sisäpuolisen eristysvahvuuden kasvaessa yli 10cm:n, muovi on jopa pakollinen koska rakennevahvuus on sitä luokkaa että kosteus jää jo rakenteen sisälle?? Silloin eristevilla "saa" olla jopa ns. hengittämätöntä. Muissa tapauksissa vastaava eristevalinta voi ainakin teoriatasolla sitoa kosteutta hirrestä itseensä mutta ei kykene sitä edelleen "luovuttamaan" eli siirtämään sitoutunutta kosteutta pois. Yhtä kuin kosteusongelma ja sitä kautta mahd. home- tms. ongelmia.

Itse vastauksien sijaan esittäisin sinulle kysymyksen mitä sinä hirrellä vuoratulla rankorakennetalolla teet? Aika totaalisesti "hukattu" kaikki hirren ns. edut oli tarkastelun kohteena kosteuskäyttäytyminen, lämmönvarauskyky tai ihan puhtaasti sisäilman laatu?

Edellinen siis hiukan kriittiseksi luokiteltava henkilökohtainen mielipide avauksen kaltaisista asumuksista. "Pahimmillaan" hirrellä vuorattu "pullotalo" muoveineen. Ei omasta mielestä mitään järkeä mutta kuuluu luokkaan mielipide asiat.

Jos maalipinnassa on ihan ummikon huomattavissa selviä "pusseja" (hirteen sitoutunut kosteus kerääntyy hirren ja maalikalvon väliin kykenemättä poistumaan), koko maalipinta poistettava ja kosteusvauriot voivat olla jo niin pahoja ettei korjattavaa edes ole??

Sulun pääasiallinen tehtävä on estää kosteuden "tunkeutuminen" eristeisiin. Vastaavasti voi ja estää kosteuden poistumisen "hengittävästä" eristeestä. Lasivillojen tms. yhteydessä jopa pakollinen?

Pääasiassa ikkunoiden ja ovien kautta (vastaavien "vuotokohtien" kautta), seinien läpi ei kulje siis ilma vaan kyseessä on lähinnä kosteustekninen käyttäytyminen. Hirsitalo pelkällä hirsirungolla ja avovarauksella sammaleen kanssa asia on toisin.

("Hieno mahdollisuus"?)
Tampereen teknillisessä yliopistossa on todettu, että painovoimainen ilmanvaihto on kokonaisenergiankulutusta tarkasteltaessa edullisempi kuin koneellinen - riippumatta koneellisen järjestelmän laadusta tai siitä, onko siinä lämmöntalteenottojärjestelmä. Näin on siitä huolimatta, että laskennallisesti lämmöntalteenotolla varustettu koneellinen ilmanvaihto on energiataloudellisin vaihtoehto.

Kyllähän maali kestää mutta materiaali johon se on levitetty välttämättä ei. Siinähän se "modernien" maalien ongelma nimenomaan on. Avaajahan ei tiennyt mitä pintaan oli sotkettu.

Pienet on sinulla murheet jos ainoa asia mikä huolestuttaa kuvatussa rakennuksessa on höyrynsulun läpiviennit yms? Kyseessä kun voi olla tikittävä pommi (home)? Hyvin suuri osa vanhasta rakennuskannasta kun nimenomaan pilattiin ns. ylikorjaamisella väärillä materiaalikokonaisuuksilla joita perusteltiin vain ja ainoastaan energian säästöillä. Peruspilattu oli ja on edelleen se epävirallinen termi edellisen kaltaisille kohteille. Virallinen termi oli ja on edelleen samalle peruskorjaus...

Kävin uudelleen katsomassa taloa. Nyt näyttää siltä, että höyrynsulkumuovia ei ole (onko tämä nyt sitten hyvä vai paha?). Ulkomaali on Tikkurilan Vinha (myyjä näytti ko. purkkia, jolla on talon maalannut). Vieläköhän talon ehtisi pelastaa suuremmalta tuholta, jos ottaisi maalipinnan pois ja laittaisi jonkin oikeasti hengittävän maalin... Murheenkryyniksi jää tietysti eriste, joka täytyisi myös olla hengittävää.