S-kiuas väittää " savusauna-omaiset " löylyt.
On ristiriita , koska S-kiukaan kuumin kohta on tulipesän katto jossa savukaasut kääntyy alas.
Savusaunassa kuten sanoit kuumimmat kivet alhaalla.
Minun 3-veto . Kuumimmat kivet samoin kuin savusaunassa ,
ylimmät siinä kohtaa jossa savukaasut poistuu kiukaasta.
Tuo lämmityskoe oli ( pikkasen pielessä ) sopimaton puu )
Menin sitten saunomaan 1708 niin saunassa lämpö 110 astetta.
Veto piti laittaa kii.
T
1 tunti meni löyletyyn, saunaan jäi 100 astetta.
Aaamulla saunassa 40 astetta.
Niin hiilokselle heitin 2 puuta ( tuhkaluukku oli kii ) 1715
On ristiriita , koska S-kiukaan kuumin kohta on tulipesän katto jossa savukaasut kääntyy alas.
Savusaunassa kuten sanoit kuumimmat kivet alhaalla.
Minun 3-veto . Kuumimmat kivet samoin kuin savusaunassa ,
ylimmät siinä kohtaa jossa savukaasut poistuu kiukaasta.
Tuo lämmityskoe oli ( pikkasen pielessä ) sopimaton puu )
Menin sitten saunomaan 1708 niin saunassa lämpö 110 astetta.
Veto piti laittaa kii.
T
1 tunti meni löyletyyn, saunaan jäi 100 astetta.
Aaamulla saunassa 40 astetta.
Niin hiilokselle heitin 2 puuta ( tuhkaluukku oli kii ) 1715
Vastaukset 7
Vanhimmat
jatkuvalämmitteisellä kiukaallako aamulla vielä 40 astetta saunassa lämpöä? Eihän sen pitäisi olla edes mahdollista koska kiviä ei ole paljoa eikä niitä saada yhtä kuumaksi kuin kertalämmitteisessä?
saunassa suuri massa ( kuution savusaunakiuas 80 l vesisäiliö )
Lisäksi 5 tuuman hirsi ( tosin lattia auki.
Jokainen tulipesä ( kiukaan ) on yksilö .
Paljonko tuhkaluukku pitää olla auki ( 2 cm )
Tuohan on kiuaskohtanen.
Tulipesä tulee rakentaa niin että palaminen tapahtuu koko
tulipesän alueella.
Jokainen voi ajatella " tykönään " miten se tulee järjästää.
Ostin ensimmäisen kiukaan ( markkinoiden parheen )
Paikkakunta Hartola ( hintansamukaan se oli kallein )
Kun sitten lämmittelin ja ihmettelin , kyllä sauna lämpeni .
Vaan ei saanut löylyjä.Onko mahdollista ? On
Selitys : Tuhkaluukku raollaan n 2-3 cm . Kun sitten " polvistuin"
tutkimaan , tulipesä palanut edestä tyhjäksi ( paljaat rostit )
Tulipesä taka-osa täynä hehkuvia hiiliä.Kiukaan perä ihan tummanpunainen.( se lämmitti saunan )
Mutta rostien etu-osasta raaka ilma meni suoraan kiukaan etu-osassa olevien savuputkia miöten ja jäähdytti löylykivet.
Noita putkia oli viellä 2 kpl ( samaa kokoa kuin Org Ikissä )
Kyllähän oli suuri pettymys , porasin tuhkalaatikon takapäähän 2 kpl 20 mm reikää .Palaminen tasaantui.
Teinhän muutakin kunnen , loppui polttopuut ( luovuin kiukaasta )
Mistä toisioilma meni vai menikö mistään?
Eikö toisioilmaa korosteta nykyään paljonkin jotta kaikki kaasut palaisi?
Eikö se silloin jäähdytä samalla tavalla kuin edellä kerroit?
Miten paljon ensiö- ja miten paljon toisioilmaa pitäisi palamiseen johtaa parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi?
Jossakin esitteestä vain luin että runsas toisioilmamäärä parantaa hyötysuhdetta mutta hidastaa lämpeämistä ja toisinpäin. Jos ensiöilmaa johtaa enemmän palamiseen lämpeäminen on nopeampaa mutta hyötysuhde laskee?
ensiöilma on se salaisuus jolla hommat saadaan maaliin... semmoista siis teknisesti.
salatieteen salat jos niitä on (ensiö- ja toisioilman määrät toisiinsa nähden)?
Kun tuon kiukaan ostin oli vuosi 1994 ( toisio-ilmastaa
ei silloin kiukaissa tunnettu )
Nämä 2kpl 20 mm reijät kyllä " markkeeras " toisio-ilmaa
vaikkei sitä olleet.
Jokainen voi " tykönään " miettiä miten palaminen saisi
oikean ilmamäärän.
Minun omassa kiukaassa toisio-ilma ohjataan : 4 kpl 12mm reikää tulitorven yläreunaa ( edestä taakse )
tarkoittaa jos palamiskerroksen läpi pääsee palamatonta
niin se pääsee yhtymään happeen. Jos taasen palamatonta , niin silloin savukaasujen ( o2 nousee / eli co2 laskee )
samalla päästötöjen alhaisuus varmistuu.
Mutta on pois hyötysuhteesta.
Palaminen on aina " kompromissi "