Koiranpentu ei halua ulos!

Kaikki on vielä niin kovin pelottavaa noin pienelle. Me kannettiin ensi viikot koira ulos, mutta ei alkuun saanut juuri pissapaikkaa pitemmälle. Nyt vasta 3,5 kuukautinen suostuu jo pientä lenkkiä tekemään.
Pellolla on metsänreunassa saanut kirmailla vapaasti eikä siellä pelkää liikkumista, mutta kaupunkialueella on liian paljon mekkalaa.

Voi pientä

Saat rohkaistua pentua kaikken parhaiten olemalla varma, rauhallinen ja välinpitämätön. Älä missään tapauksessa ala lahjoa tai hyssytellä, silitellä saati jopa voivotella ulisevaa pentua ulkona! Älä ota ulisevaa pentua myöskään syliin, jolla on sama vaikutus. Se vaan ruokkii pelkoa ja kertoo pennulle, että ulkona todella on jotain pelättävää. Ole ennemmin rauhallinen ja välinpitämätön, mutta pennun lähellä, kunnes se rauhottuu. Ala rapsutella aikasi kuluksi maata, nyppiä ruohoja, touhuamaan jotakin josta pentu saattaisi kiinnostua. Mene kyykkyyn tai jopa istu maahan pennun tasolle.

Voit alkuun kantaa pennun ulos. Ota se syliin vaikka keittiössä ennen kuin se ehtii edes keksiä, että olette lähdössä ulos, ja siitä suoraan pihalle. Pidä kengät ja avaimet valmiina. Nyt on onneksi vielä lämmintä ettei tarvii alkaa pukemaan sen koommin.

Älä odota maailmaan tutustuttamista kolmea kuukautta! Tuo aika on juuri se aika, jolloin pentu helpoiten omaksuu kaiken mikä on "normaalia", eli tarmokkaasti ja rennosti kaikenlaisiin paikkoihin vaikka pentua vähän jännittäisikin. Se imuroi sinusta tunteet erittäin tarkasti, joten pidä huoli, ettet itse jännitä.

Minulla on kolme koiraa joista uusin nyt vajaa 10vk. yhdenkään koirani kanssa ei ole kyllä koskaan ollut ongelmaa ulos lähdön kanssa,päin vastoin on ollut jokaisen kanssa kova opettelu, että ovesta ei höngätä ulos heti kun se avautuu, vaan minä menen ensin ja koirat vasta minun jälkeeni, luvan saatuaan :) Myös tämä uusin pentu on todella innokas ulkoilija ja lähtee ongelmitta mukaan metsäänkin kävelylle.

Mutta yksi koiristani (nyt 1,5v) on perusluonteeltaan ollut aina todella epävarma. Siis kaikki uusi ja vähänkään "epäilyttävä" asia saan sen hermostumaan. Autoon nousu, kynsien leikkaus, punnitseminen (nostan koiran syliin ja astun vaakalle) ... Monen monituisen asian kanssa olen käynyt koirani kanssa pitkät "keskustelut" ettei tässä mitään pelkäämistä ole. Mutta koirani luottaa minuun ja ollaan selvitty kaikista kammottavista asioista, minun kärsivällisyydelläni.

Pennun kantaminen ulos voi olla hyvä keino, mutta muista ettet saa pakottaa pentua mihinkään! Itse kokeilisin ehkä seuraavaa: mene itse ulos ja jätä ovi auki. Kun pentu katsoo perääsi eteisestä, mene kyykkyyn ja houkuttele pentu ulos perääsi. Ole kannustava ja kutsu pentua iloisesti! Kun se ottaa askeleenkin suuntaasi, kehu mahdottomasti ja kannusta tulemaan pidemmälle. Kun pentu lopulta tulee luoksesi, kehu paljon ja anna herkkupala ja leiki pennun kanssa. Pentu oppii, että ulos lähteminen on mukavaa! Silloin pääsee leikkimään ja saa kehut/palkan. Tällä tavoin esim. opetin oman koirani veteen, kun se pelkäsi sitä kuollakseen. En milloinkaan pakottanut pentua veteen, vaan kahlasin järveen itse ja innostin pentua tulemaan perässä. Kun se otti ensimmäisen askeleen rannalta veteen, palkitsin heti ja innostin sit kahlaamaan syvemmälle- noh, koirani ei suostu uimaan tänäkään päivänä, mutta uskaltaa kahlata rantaveteen minun kanssani ja sillä on siellä mukavaa :)

meillä 1v 6 kk ikäinen koira, tuli meille reilu vuosi sitten. oli todella arka, jouduin kantamaan pihalle. pihalla pelkäsikin kaikkea, kesti n. 1-2 vk kun tottui siihen että otetaan hihna esille niin lähdetään ulos, enää ei ongelmaa. :) ja todella reipas ulkoilija, nyt myös tullut uusi koiranpentu joka 3kk 2vk ikäinen, ei ole ikinä ollut mitään ongelmia ettei sustuisi ulos mennä,