Itse olen nelikymppinen (ja risat) lapseton nainen. Lapsettomuus on ollut sekä oma valintani että osin olosuhteidenkin sanelema.
Vaikka lapsettomuus ei ole itseäni niin kipeästi koskettanutkaan, minulla on vaikeuksia suhtautua lausuntoihin, joita 5-kymppinen naispuolinen ystäväni laukoo.
Hänellä on neljä toivottua lasta, jotka saivat alkunsa heti, kun heitä yritettiinkin.
Kaikki neljä ovat nyt nuoria, terveitä aikuisia.
Mutta _päälle 5-kymppisenä_ tämä nainen nyt napisee, kun uusi hormonikierukka on toistaiseksi laittamatta (joutuu odottamaan ajanvarauksessa jonkun viikon) ja joutuvat -omien sanojensa mukaan-
nyt miehensä kanssa ikävästi sähläämään kondomien kanssa!
Kun sanoin, että todennäköisyys tulla raskaaksi yli 5-kymppisenä on lähes nolla, niin tämä nainen sanoo katkeruutta tihkuvalla äänellä
"_Mun tuurilla_ mä olisin sitten parin kuukauden kuluttua aborttia hakemassa!".
"Mun tuurilla" ?! Se sama tuuri, jolla hän on saanut neljä toivottua lasta, on nyt sitten se pahin vihollinen?
Miten voi olla nainen niin...yksisilmäinen? Missä on kiitollisuus siitä, että suunnitelmat lapsista ovat menneet aikanaan nappiin?
Siksi kyselen tällä palstalla kävijöiltä, josko teillä on vinkkejä, miten saada tuo nainen heräämään ja tajuamaan kuinka ristiriitaisia lausuntoja hän antaa!
Vaikka lapsettomuus ei ole itseäni niin kipeästi koskettanutkaan, minulla on vaikeuksia suhtautua lausuntoihin, joita 5-kymppinen naispuolinen ystäväni laukoo.
Hänellä on neljä toivottua lasta, jotka saivat alkunsa heti, kun heitä yritettiinkin.
Kaikki neljä ovat nyt nuoria, terveitä aikuisia.
Mutta _päälle 5-kymppisenä_ tämä nainen nyt napisee, kun uusi hormonikierukka on toistaiseksi laittamatta (joutuu odottamaan ajanvarauksessa jonkun viikon) ja joutuvat -omien sanojensa mukaan-
nyt miehensä kanssa ikävästi sähläämään kondomien kanssa!
Kun sanoin, että todennäköisyys tulla raskaaksi yli 5-kymppisenä on lähes nolla, niin tämä nainen sanoo katkeruutta tihkuvalla äänellä
"_Mun tuurilla_ mä olisin sitten parin kuukauden kuluttua aborttia hakemassa!".
"Mun tuurilla" ?! Se sama tuuri, jolla hän on saanut neljä toivottua lasta, on nyt sitten se pahin vihollinen?
Miten voi olla nainen niin...yksisilmäinen? Missä on kiitollisuus siitä, että suunnitelmat lapsista ovat menneet aikanaan nappiin?
Siksi kyselen tällä palstalla kävijöiltä, josko teillä on vinkkejä, miten saada tuo nainen heräämään ja tajuamaan kuinka ristiriitaisia lausuntoja hän antaa!
Vastaukset 1
Vanhimmat
Eiköhän tuo ole tuon ystävättären oma ongelma. Aika vaikea on jakaa ymmärrsytä aikuisen ihmisen kaaliin. Jos sinä itse olet sujut oman elämäsi ja lapsettomuuden kassa niin asia ei sinua pahemmin loukkaa. Itse olen lapseton ja en ole välttämättä tilivelvollinen tekemään sittä raporttia toisten kanssa.
Itse antaisin mennä tuollaisen kommentin ohitseni. Jos sinua asia jotenkin loukkaa, niin silloin on itselläsi vielä jotain asiaan liittyvää arkuutta jäljellä.