Minulla on 2-vuotias pieni sekarotuinen hauva, jonka kimppuun kävi pentuna vapaana juossut iso koira. Minun hauvelistani kasvoi todella ujo. Lenkillä koira haukkuu muita, mutta päästyään nuuskimaan ja toisen koiran kiinnostuessa hän rauhoittuu. Toisinaan toinen koira pelottaa niin, että yrittää juosta karkuun. Nyt käytökseen tuli kuitenkin täysi muutos pari viikkoa sitten. Koiran nähtyä muita koiria, se vetää remmiä niin ettei henkeä meinaa saada ja päästyään muiden koirien lähelle, se "hyökkää" niiden kimppuun niin, että alkaa räksyttää ja vaahto vaan lentää eikä meinaa pysyä remmissään kiinni. Koira rauhottuisi kyllä jos pääsisi haistelemaan muita koiria, mutta turha siinä on yrittää omistajille selittää että "tämä on kyllä ihan kiltti koira, vähän vaan sekopää". Koira on oikeasti todella kiltti eikä tekisi pahaa kärpäsellekään (itseasiassa tekeepäs, kärpäsiä popsii ilokseen), mutta on todella ujo ja aristelee aina uusia koiria ja ihmisiäkin :/
Nyt olen aika toivoton :( Koira on ensimmäiseni ja minulla ei ole hajuakaan mitä pitäisi tehdä saadakseni koirastani muillekin koirille ja niiden ulkoiluttajille lenkkiystävällinen. Koiran itsensäkin kannalta tuo käytös pitäisi saada loppumaan ettei olisi ihan stressaantunut lenkeillä.
Auttakaa!
Nyt olen aika toivoton :( Koira on ensimmäiseni ja minulla ei ole hajuakaan mitä pitäisi tehdä saadakseni koirastani muillekin koirille ja niiden ulkoiluttajille lenkkiystävällinen. Koiran itsensäkin kannalta tuo käytös pitäisi saada loppumaan ettei olisi ihan stressaantunut lenkeillä.
Auttakaa!
Vastaukset 17
Vanhimmat
Ole itse rauhallinen ja puhu koiralle rauhallisella matalalla äänellä. Ei mitään lässytystä vaan sellaista "annahan_olla_vaan"-tyylistä juttua. Ja jos mahdollista anna hiukan tilaa eli kierrä vähän kauempaa, muttei huomiota herättävästi.Sekä tuplaa tai jopa triplaa koiran kanssa tekemäsi lenkit. Väsynyt koira ei nimittäin hauku.
Hmmm.. pelkoaggressiota. Sinulla on siis melko arka koira jonka käytös on muuttunut hyökkääväksi. Kertomuksestasi kuultaa, että inhimillistät koiraasi aikalailla. Varmaan kannattaisi ihan kirjoista opiskella koiraeläimen käytöstä, että pääsisit oikeille raiteille. Olet vielä päästänyt toisten luokse aina kun koira sitä haluaa?
Tuntuu että sinulla on tyypillinen pilalle inhimillistetty pikkukoira. Olet lellimisellä kasvattanut sen egoa niin että nyt se kuvittelee olevansa Euroopan Omistaja.
Onko se saanut väärästä käytöksestä negatiivista palautetta ja oikeasta käytöksestä positiivista palautetta? Ilmeisesti olet hoitanut näitä tilanteita niin, että palkitset koiraa huonosta käytöksestä. Puhetta koirat eivät ymmärrä.
Käytös ei korjaudu kikkailemalla vaan muuttamalla omaa suhtautumistasi koiraan.
Mulla on samantapainen ongelma. Vuoden vanha sekarotuinen pieni poikakoira. Ollut pienestä pitäen arka ihmisiin ja koiriin. Jos koira tulee lähelle, rähisee ja yrittää purra. Ei rähise pienille koirille ja varsinkaan ei nartuille, mutta isoille nartuille haukkuu hurjasti muttei yritä purra. Kaikki konstit on kokeiltu, turha on yrittää ottaa kontaktia itseen kun koira on aivan hysteerinen, sydän hakkaa ja silmät pullistuu päästä. Eräs uroskoiran omistaja yritti tuoda kilttiä urostaan haistelemaan josko koirani tottuisi, mutta tämä vain pahensi ongelmaa. Seuraavalla kerralla koira oli aivan hysteerinen kun näki tämän ison, mutta kiltin pojan. Jos ongelma pahenee, menen kouluttajalle. Koira saa paljon liikuntaa joten sitä se ei ainakaan ole.
Pelkät hihnalenkit ei riitä, siellähän se juuri stressaa kauheasti. Jokin harrastus ja aivojumppatehtäviä. Pikkukoirakin tarvitsee virikkeitä ja tekemistä :)
Pelkoagressiivisen koiran koulutuksessa positiivisuus on tärkeintä.
- kun koira alkaa räyhätä, välittömästi kääntyminen pois päin ja eikun takaisin
- puhu koiralle RAUHALLISELLA äänellä (älä kimitä tai murise)
-toista koiraa lähestyttäessä ole kiva, hauska, mahtava, parempi ja mielenkiintoisempi kuin tuo toinen koira, ota lelu tai nami ja kiinnitä huomio niihin positiivisiin asioihin kun koiria kulkee ohi - rähjäyksestä taas toiseen suuntaan
Koiran aivot toimivat siten, kun pelottavassa tilanteessa luodaan positiivisia kuvia (=namit tai lelu) tilanne laukeaa, ja stressi noissa tilanteissa lievenee vähitellen :)
jos tarvitset tarkempia neuvoja niin voin näin netin välityksellä yrittää auttaa [email protected]
Kiitoksia ensimmäiselle vastaajalle ja mis.sylle, pitää kokeilla neuvoja heti huomenna. Pitää nyt olla vain kärsivällinen ja tehdä niitä lenkkejä entistä enemmän. Toivon, että nämä neuvot auttavat!
Toivottavasti apu löytyy myös Pienen koiran raivo-nimimerkin koiralle! Tuo on niin inhottavaa, kun toinen on ihan stressaantunut ulkoillessa, kun pitäisi päästä leikkimään ja temmeltämään lenkkipolulla. Neuvot tuntuivat kuitenkin hyviltä ja toivottavasti ne auttavat :) Ihanaa alkavaa syksyä teille!
Toivottavasti en mis.syn apua enää tarvitse, mutta kiitos kovasti, että sitä on saatavilla :)
Sinulle IKJHN999, koirani ei ole inhimillistetty pilalle hemmoteltu pikkukoira. Vain koira, jolle on tapahtunut ikäviä ja tarvitsee apua. Pikkukoirani ei kuvittele olevansa ylempänä minua ja tottelee minua kyllä, nämä tilanteet lenkeillä nykyään vaan tuottavat ongelmia. En tietenkään palkitse koiraani huonosta käytöksestä. Koko kirjoituksesi paljastaa sinun vihaavan syvästi pikkukoiria (niitä henkilöitä löytyy maailmasta paljon) ja kuulostat hyvinkin paljon juuri siltä, joka alunperinkin piti omaa koiraansa vapaana yleisessä puistossa, joka koirani kimppuun hyökkäsi. Toivottavasti sinä löydät enemmän aikaa koirasi kanssa ja jätät avun antamisen täällä muille. Hyvää alkavaa syksyä kuitenkin sinulle ja koirallesi.
Noh, noh... en ole koiravihaaja, vaan pidän kaikenkokoisista koirista. Omat koirani eivät ole vapaana eivätkä hyökkää kenenkään päälle, vaan ovat sosiaalisia, myös pikkukoirille.
Olin vaan liian suorasukainen. Kun itse pitää siitä, että asiat sanotaan suoraan, ei aina tajua, miten herkästi ihmiset loukkaantuvat.
Myös minun koirani kimppuun on hyökätty, mutta en käytä sitä tekosyynä, jotta koira saisi ruveta käyttäytymään huonosti. Sen syy-seurausketjun voi katkaista, kun rähinään puuttuu tehokkaasti, eikä ala liiaksi säälittelemään koiraansa.
Olen vakaasti sitä mieltä, että syy koiran remmirähinään löytyy hihnan yläpäästä. Myös meillä on rähisty, mutta päästy myös rähinästä eroon.
Tuo käytöshän viestittää ihan suoraan siitä, että koirasi on hyvin epävarma ja vastaa epävarmuuteensa aggressiivisella käyttäytymisellään. Koirasi kokee, että omistaja ei pysty häntä suojelemaan ja siksi hyökkää itse.
Olet varmasti itse pelästynyt kovasti tuosta tapahtuneesta hyökkäyksestä, jossa toinen koira tuli sinun koirasi kimppuun. Nyt on tärkeitä unohtaa koko tuo tapahtuma, eikä sitä jossitella ja voivotella. Koirallesi on tapahtunut ikävä asia, mutta parhaiten autat koiraasi eteenpäin, jos et enää vello tapahtuneessa.
Koirat ovat mestareita tulkitsemaan omistajiensa tunteita ja koirasi aistii oman epävarmuutesi ohitustilanteissa. Noissa tilanteissa sinulle tulee sääli omaa koiraasi kohtaan, koska ajattelet, että sille on tapahtunut ikäviä asioita. Koira tulkitsee tuon säälin sinun osaamattomuudeksesi hoitaa ohitus ja siksi lähtee hyökkäämään.
Koirasi kyllä kuvittelee olevansa se pomo. Tavallisessa elämässä koirasi kyllä varmasti tottelee, mutta heti kun tulee tiukka paikka, niin se ottaa sen pomon roolin, koska ei koe sinun hoitavan asiaa. Nyt nollaa tilanne ja aloita koulutus alusta. Alkuun ohitukset kannattaa tehdä kauempaa, jotta koirasi pysyy rauhallisena - ja palkkaa AINA kun koira menee ohi rauhallisesti. Palkka voi olla herkku tai lelu, kunhan koirasi rakastaa sitä. Samalla kun menet ohi ole itse mahdollisimman rauhallinen asenteella "kuin jäitä polttelisi", älä lepertele, älä kiristä hihnaa, älä panikoi, älä sääli. Kun ohitukset pitkältä etäisyydeltä menevät hyvin, niin sitten välimatkaa voi lyhentää. Muista aina oma asenteesi ja palkkaus.
Epävarmaa, pelokasta koiraa ei missään tapauksessa kannata rankaista pelostaan eli jos jokin ohitus epäonnistuu, niin jatkat vain matkaa ja seuraavaan otat taas välimatkaa. Tämä vaatii paljon aikaa ja kärsivällisyyttä, sinun pitää vain olla johdonmukainen. Älä missään tapauksessa päästä omaa koiraasi moikkaamaan vastaantulijoita, vaan menette kauniisti ohi muista. Muista oma asenteesi eli ole rauhallinen ja kulje selkä suorassa ohi. Tsemppiä harjoitteluunne!
"Nyt nollaa tilanne ..."
...ja sitten aloitetaan antamaanneuvoja millä koira alistetaan. Mihinkä nyt hävisi se "tasavaeroinen perheenjäsen"-teema?
Tuuli tuuliviiriä pyörittää.
Aina tilanteen mukaan sanotaanyhdelle sitä ja toiselle tätä, mikä milloinkin parhaimmalta näyttää.
Toivottavasti aloittaja et ajattele tämän olevan positiivista koulutusta
"sinun pelkosi eivät merkkaa minun korkea-arvoisuudelleni mitään"
se on oikein että palkitaan koiran ollessa rauhallinen, mutta jos annat tuon räksytyksen vain jatkua, ei se tilanteiden stressi parane ikinä! Meidän naapurin pienet koirat hyökkivät jatkuvasti sessejäni päin, kerran karkasivat omistajaltaan ja oli käydä tosi pahasti.
Kun stressaava tilanne tulee vastaan laukaise se iloisuudella, kiinnittämällä koiran huomio johonkin positiiviseen, koiran namit eivät välttämättä auta mutta ota vaikka keittokinkku paketti mukaan :)
edelleen toistan tämän saman - koira on suhteellisen simppeli, kun pelottavien asioiden lähestyessä saakin jotain kivaa, asia ei pelotakkaan enää niin paljon.
rottweiler-mami ilmeisesti kannattaa dominoivaa koulutusta jossa koira ei ole perheenjäsen vaan alamainen. Koiran tulee kunnioittaa ihmistä, mutta ihmisen tulee myös kunnioittaa koiraa. Sinä olet koirasi suojelija, joten älä ignoraa sen pelkoa, mutta älä myöskään lässytä tai ota koiraa syliin vaan leiki, hypi, pompi tai tanssi vaikka sä'kkijärven polkkaa nakinpalat sieraimissa kunhan koirasi tunnetila muuttuu positiivisemmaksi, se on varmasti kivaa teidän molempien mielestä
Antamaan neuvoja millä koira alistetaan? En kyllä ymmärrä väitettä ollenkaan. En missään tapauksessa ole antanut neuvoja, joilla koira alistetaan. Olen antanut neuvoja, joilla tuon pelkoräksytyksen saa kuriin. Siihin ei auta se, että omistaja säälii ja paapoo koiraa, koska koira vain kokee sen niin, että omistaja on heikko ja epävarma. Parasta kun omistajan oma asenne on varma ja rauhallinen. Ja mikä tasaveroinen perheenjäsen-teema? Siinä vaiheessa kun koira on tasaveroinen perheenjäsen, niin ollaan isossa liemessä! Koiralle turvallisin ja ainoa oikea paikka perheessä on olla se pahnan pohjimmainen, jolle turva on lauman johtajat eli ihmiset. Kun koira saa noustaa pomojen kanssa samalle tasolle, niin siitä tulee ongelmat. Ja tottakai tilanne aina vaikuttaa neuvoihin! Ei ole olemassa yhtä ainoaa ratkaisua kaikkiin maailman ohitusongelmiin vaan aina koiran mukaan mennään, senhän nyt (toivottavasti) kaikki ymmärtävät.
En kannata mitään dominoivaa koulutusta... mutta kyllähän fakta on niin, että koira on perheenjäsen, MUTTA sen paikka ei ole se pomon paikka, vaan pahnan pohjimmainen. Seuratkaa vaikkapa susilauman tai villikoiralauman elämää: koira kun on periytyy sudesta ja sillä on laumavietti. Laumassa on aina johtajat, joita muut seuraavat, se on ainoa oikea tapa säilyttää laumassa rauha. Jos koira saa olla tasavertainen perheenjäsen, niin se pomottaa ja tekee mitä lystää. Miksi ihmeessä se uskoisi mitään mitä ihminen sille vähempiarvoisena kertoisi? Ei, silloin kun koira saa olla tasavertainen perheenjäsen, niin se saa ihan yksin päättää mitä syö, milloin syö, milloin mennän lenkille, miten lenkillä käyttäydytään jne ja komentaa ihmiset valtaansa. Ongelmat ovat valmiit!
REILU johtaja tottakai kunnioittaa koiraansa eli perheenjäsentään. Siksi reilu omistaja on johdonmukainen ja auttaa koiraansa vaikoissa paikoissa. Se koiran auttaminen ei vain sitä, että koiraa säälitään ja siten epävarmuutta lietsotaan. Parhaiten omistaja tässä tapauksessa auttaa koiraansa pysymällä itse rauhallisena. Ja kuten sanoin, palkkaa kun koira tekee oikein. Nyt koiran tunnetila ohituksissa on viha, raivo ja epävarmuus. Tunnetila pitää saada koulutuksella ja omistajan esimerkillä muutetuksi rauhallisuudeksi ja levollisuudeksi. Se vie aikaa, mutta kärsivällisyys palkitaan kyllä.
Älä hyvä ihminen luota siihen, että koirasi "ei tee pahaa kärpäsellekään" .
Jos se pelkää, on iso riski, että se myös puree - ihan vaan koska pelkää. Siinä ei sitten auta syytellä että "kun se toinen koira teki sitä tai tätä"
Minun koiralle ei ole tapahtunut pahaa, on vain aina ollut tällainen. Kun oli pieni ja näki koiran, halusi potkiä pakoon. Jossain vaiheessa jo hyvin pienenä alkoi raivokkaasti puolustautua kaikilta koirilta. Olin tottunut toisenlaisiin pentuihin, reippaisiin, arkoihin, alistuviin, mutta tällaista raivoa en ollut nähnyt. Itse en pelkää muita koiria, en isojakaan, mutta tottakai tilanne on jo niin paha että varmasti raegoin jo siihen että koira alkaa rähjäämään. Tiedän ja olen nähnyt miten pieni perhoskoira puri sakemannia, joten kyllä ne voivat purra. Omani ei ole purrut, enkä anna purra. Kunhan vain onistajat eivät tuo niitä koiriaan tutstumaan, jolloin hihna kiristyy ja raivo alkaa. Koitan nyt tuota poispäin kävelyä, mietin vain luuleeko koira sitten että minäkin menen karkuun, jos lähdemme takaisinpäin...
ei luule, koeta kiinnittää koirasi huomio toisaalle, pitkään jatkunut ongelmakäyttäytyminen on karsittava pois. ja kävelette pois päin ja kun koirasi rauhoittuu, lähdette takaisin "vasta sitten saat kun osaat olla kunnolla" periaatteella
"mietin vain luuleeko koira sitten että minäkin menen karkuun, jos lähdemme takaisinpäin... "
- Varmasti näin tapahtuu, ainakin alkuun, joten mieluummin kierrä kauempaa kuin pakene. Mutta kun olet vain itsevarma ja laitat koiran tekemään mitä haluat, siis seuraamaan itseäsi poispäin/kauemmas vastaantulijasta, niin ennemmin kuin myöhemmin se tottuu siihen. Ja huom! Itsevarma on tässä tapauksessa käytännössä synonyymi sanalle rauhallinen, eli ei mitään itsevarmuutta tyyliin: "perkele sää tulet kun sanon", vaan "tule mennään, muistin juuri paremman reitin..."
olis hyvä kun sun koirallasolis kaverikoira joka olis rauhallinen ja piut paut välittäis vastaantulevista.Mulla on 3v ja aivan samanlaine´n käytös.tytön koira kerkes kuolla ja se kyllä pani suvun koirat kuosiin lenkillä,niin sanotusti alisti pennun joka pani maate ja masu ylös.Nyt räyhää parvekkeellakin kaikkia kokeiltu.osa antaa tulla viereen mutta ykskään ei ossaa pyröähyttää koiraani.se menetti emon joten kasvatus jäi ihmisille
Aivojumppaa, jokin hauska harrastus ja lisää lenkkiä.
Ja tuohon ohitusräksytykseen: hihna lyhyelle ja reippaasti ohi, älä anna koirasi vetää pultteja, vaan lisäät vaan vauhtia hihna lyhyellä, koira omalla puolellasi (niin, että sinä olet koirasi ja vastaantulevan koirakon välissä).
Vähitellen sitten koirasi alkaa rauhoittua, kun sillä on virikkeitä ja tekemistä. Ohituksissa ei tarvi stressata, kun ne on äkkiä ohi ja sekin rauhoittaa. Mikään keino ei auta yhdessä yössä, anna koirallesi aikaa oppia. Noin ½vuoden päästä kuljette jo hienosti muiden ohi, kunhan vain olet johdonmukainen ja ohitat aina ilman epäröintiä hihna lyhyellä vauhdilla. Onnea jatkoon!