Onko se 80mm vai pidempi? Ja onko se 85mm full framella ja tavalliselle kameralle riittää siis joku 50mm, kun 1,5 kertoimella siitä tulee 75mm?
Jossain taas suositeltiin jopa 90-130mm, miksi?
Jossain taas suositeltiin jopa 90-130mm, miksi?
Potrettilasi
kysyvä ihminen
24387
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Täyskennoisessa 80–135 mm, APS-C-kennoisessa noin 2/3 edellisestä eli 55–90 mm.
Kuka mistäkin tykkää. Kunhan ei laajakulmalla eikä varsinkaan kalansilmällä yritä kuvata!
Kannattaa valita ensin vain yksinkertaisesti kuvausetäisyys ja objektiivi sen mukaan. Kuvausetäisyys kannattaa tietenkin valita haluamansa perspektiivin mukaan - yleensä muotokuvaan ei haluta perspektiivivirhettä, kuten esim. linkin 24 mm polttovälillä erittäin läheltä otetussa kuvassa:
http://stepheneastwood.com/tutorials/lensdistortion/strippage.htm
Jos ottaa 2 kuvaa samalta etäisyydeltä - toinen kokokuva ja toinen lähikuva ja kokokuvan ottaa 85 mm polttovälillä, niin lähikuvan rajaukseen tarvitset jo 300 mm polttovälin.
Kaikenlaisia muotokuvia harrastavalla tulisikin olla useampi erilainen objektiivi polttovälialueella 50 - 300, esim.
50 mm
85 mm
135 mm
200 mm
300 mm
Itse suosittelen ainoaksi objektiiviksi EF 135mm f/2L USM juuri sen salliman suuremman kuvausetäisyyden vuoksi - jos taas ostat 2-3, niin fiksumpaa ostaa 2-3 erityyppistä kuin 2-3 melkein samanlaista, esim.
50 mm
135 mm
300 mm
tai
85 mm
200 mm
Jos aloittajalla onkin Pentax tai Oly, tai sitten peräti Nikon?Mitäs hän silloin EF- lasitavaralla tekeepi? Varminta onkin suositella Tamron 24-70 f/2.8- kakkulaa. Sillä kun hän ampuu kuvia telepäällä, niin sopivaa tulee: kokovartaloa ja rintakuvaa. Tissikuvia voi myös kroppailla jälkeenpäin vaikkapa suoraan kamerassa rajausohjelmalla laajemmista kokovartaloista. Niin, Tamronia ei Pentaxille löydy mutta Nikon Canon ja Sony löytyy kyllä.
No aineski sellain ongelma oli, ettei Nikonilta löytyn kunnollista 135:sta - se kun vanhaa, ei AF-S versiota.
Sonylle tosin löytyy aivan loistava Carl Zeiss® -teleobjektiivi 135 mm F1,8 ZA Sonnar T* - mutta sillä ihan hyvin hintaakin: 1 856,00 €
Sivumennen sanottuna Tamron huhupuheitten mukaan valmistaa nykyään Carl Zeissit. Tavallaan se vanha vieläkin kait myynnissä oleva Nikkorin 135 millinen on hyvää ja kuranttia tavaraa. Loistava potrettilasi, jonka käyttöä rajoittaa tosin ruuvitarkennus. Sopii Nikonin runkoihin joissa on tarkennusmoottori rungossa. Näitä ovat ainakin D200 ja D700 täyskennoisissa ja kropeissa D90, jossa kroppikerroin tekee putkesta 203 millistä vastaavan.
"N o aineski sellain ongelma oli, ettei Nikonilta löytyn kunnollista 135:sta - se kun vanhaa, ei AF-S versiota."
Nikonin 135/2 DC on yksi luomakunnan upeimmista laitteista.
Jos runkosi on ns. leikkikalu, niin se ei ole Nikonin lasivalikoiman vika
Pentaxille ei taida olla olemassa Tamron 24-70mm objektiivi, ainoastaan Tamron XR 28-75mm F/2.8. Onko se paljon huonompi kuin edellämainittu?
"Nikonin 135/2 DC on yksi luomakunnan upeimmista laitteista."
Sen ongelma on hidas tarkennus - se on hyvä muotokuvaukseen, mutta hitaan tarkennuksen vuoksi umpisurkea urheilukuvaukseen. Toisin sanoen se on yksikäyttöinen, kun Canon EF objektiivi on enemmän monikäyttöinen.
Canonin croppiin jos hankkii muotokuvaobjektiiveja, niin yksi harkinnan arvoinen pari on Samyangin f/1.4 85 mm ja/tai Canonin oma f/1.4 50 mm. Molemmat edullisia ja kohtuu hyviä laseja.
http://www.photozone.de/canon-eos/610-samyang8514apsc
taisi teeman otsikkona olla
Jaa - no siihen Canon EF 85mm f/1.2L II USM - Nikonin lasi on pimeämpi.
Jos tarkoituksena on kuva finni nenässä, niin ehkä...
Äläs viisastele, poika - katso esimerkkikuvaa
http://pliki.optyczne.pl/can1.2-85/can85_fot15.jpg
"Jaa - no siihen Canon EF 85mm f/1.2L II USM - Nikonin lasi on pimeämpi"
kyllä se DC meinaa melkolailla enemmän kun jokin 5% ero aukon koossa :-)
f/1.2 on 0,445 aukkoa enemmän kuin f/1.4
Carl Zeiss® 135 mm F1,8 ZA Sonnar T* -objektiivi puolestaan on 0.3 aukkoa valovoimaisempi kuin 135mm f/2D AF DC-NIKKOR
Objektiivien valovoimien erot lasketaan aukkoina, ei prosentteina - esim. f/1.4 on 3 aukkoa enemmän kuin f/4, eli päästää 8 kertaisen määrän valoa lävitseen - ei kuitenkaan puhuta 700 % erosta vaan 3 aukon erosta.
"Näin lasketaan
f/1.2 on 0,445 aukkoa enemmän kuin f/1.4"
voipi olla, mutta siitä ei ollut kyse, vaan aukon koosta.
"Objektiivien valovoimien erot lasketaan aukkoina, ei prosentteina "
kiva kun kerroit, mutta kyse oli aukon koosta.
eli 85/1,2 on noin 70,83mm
kun taas 135/2 on 67,5mm
eli 85/1,2:ssa on noin 5 % leveämpi aukko.
jaa sä noin vertailit - tuolla tiedolla taas ei ole mitään merkitystä, koska yhtälailla polttoväli vaikuttaa valovoimaan kuin aukon kokokin
"Valovoima on periaatteessa optiikan polttovälin ja objektiivin valoa läpäisevän aukon läpimitan suhde."
ei näitä kannata alkaan sotkemaan
"tuolla tiedolla taas ei ole mitään merkitystä"
tietenkin on.
koska aukon koko päärää kuvautumissuhteen ohella syväterävyysalueen laajuuden.
eli canuunan 85/1,2 antaa vähäisesti pienemmän syväterävyysalueen kuin nikoniinin 135/2DC kun kuvautumissuhde on sama.
"ei näitä kannata alkaan sotkemaan"
ei kannata ei.
Enkä alkanutkaan.
"koska aukon koko päärää kuvautumissuhteen ohella syväterävyysalueen laajuuden."
Ei pidä paikkansa - jos lähtökohtana on esim. kokokuva, niin voit laskea, että kuvan korkeus noin 2 metriä - nyt voit laskea, että eri polttoväleillä kuvan korkeudeksi tulee 2 metriä tarkennusetäisyydellä eri kuvausetäisyyksillä:
50 mm - etäisyys 2,78 m
85 mm - etäisyys 4,72 m
135 mm - etäisyys 7,5 m
200 mm - etäisyys 11,11 m
300 mm - etäisyys 16,67 m
Ja kun tiedät, että kuvausetäisyys vaikuttaa syväterävyysalueen leveyteen siinä missä polttovälikin, niin lopulta kaikissa edellä mainituissa tilanteissa samalla aukkoluvulla syväterävyysalueen leveys on käytännössä sama.
Esim. 20 µm sumenemisympyrän läpimitalla laskettuna aukolla f/2.8 kaikken lueteltujen tapausten syväterävyysalueen leveys on tasan 17 cm
Näin syväterävyysalueen leveyteen vaikutti todellisuudessa vain aukkoluku.
" - nyt voit laskea, että eri polttoväleillä kuvan korkeudeksi tulee 2 metriä tarkennusetäisyydellä eri kuvausetäisyyksillä: 50 mm - etäisyys 2,78 m 85 mm - etäisyys 4,72 m 135 mm - etäisyys 7,5 m 200 mm - etäisyys 11,11 m 300 mm - etäisyys 16,67 m"
Jolloin kuvautumissuhde on sama.
" Ja kun tiedät, että kuvausetäisyys vaikuttaa syväterävyysalueen leveyteen siinä missä polttovälikin, niin lopulta kaikissa edellä mainituissa tilanteissa samalla aukkoluvulla syväterävyysalueen leveys on käytännössä sama."
Samalla aukkoluvulla aukon koko on eri kun käytössä on eri polttoväli.
Koska kuvautumissuhde on sama, tuottaa suuremman aukon omaava lasi lyhyemmän syväterävyysalueen.
Tuli niin jännä krskusteluet pitää vissiin tehdä testi kun ehtii.
Shoot at 300mm
The primary reason for going longer is to get a close up shot of the head and shoulders, without any distortion. It will also ensure that the background, even with an aperture of f/9 which was used here, immediately goes out of focus even if its only a meter behind the subject.
http://www.ephotozine.com/article/focal-lengths-in-portraits-5687
Jo tuosta huomaa, että potrettikuvaajalla olisi hyvä olla useampia erilaisia objektiiveja - ei vain joku yksi hyvin yksikäyttöinen zoom.
Esim. tuossa ehdotetussa 24-70 zoomissa on käytännössä 2 käyttökelpoista muotokuvausvaihtoehtoa(50 ja 70), mutta ei siinä tuosta zoomauksesta ole mitään hyötyä - jalkazoom toimii taatusti yhtä hyvin.
Zoom on hyvä silloin, kun rajausta ei voi yhtään hienosäätää kuvausetäisyyttä muuttamalla, vaan esim. aita on esteenä. Silloin rajausta voi hienosäätää zoomilla. Esim. studiossa voit kuitenkin astua aina askeleen lähemmäs mallia, jolloin zoomin merkitys katoaa.
Laadukkaalla zoomilla et voi kuitenkaan zoomata 50 mm polttovälistä 300 mm polttoväliin. Lisäksi kaikissa zoomeissa epäterävien kohteiden piirto, eli BOKEH on huonompi kuin kiinteissä potrettilaseissa. Ja vielä esim. 70-300 zoomissa tuo 300 mm soveltuu hyvin huonosti muotokuvaukseen rajun tyynyvääristymänsä vuoksi.
http://www.photozone.de/canon_eos_ff/558-canon70300f456isff?start=1
Kiinteät objektiivit tarjoavat usein huomattavasti suurempaa valovoimaa, joka auttaa sumentamaan taustaa niin haluttaessa. Esim. vertaa
EF 70-300mm f/4-5.6 IS USM
vs
EF 135mm f/2L USM
EF 200mm f/2.8L II USM
EF 300mm f/2.8L IS II USM
Potreteissa käytetään yleensä taustakangasta tms. joten objektiivin valovoimalla kuvausaukolla (valovoimalla ei ole taustan kannalta merkitystä.
Mutulla:
– potrettilaisa valitessa pitää ensin tietää miten rajatusta potretista on kysymys (ryhmäkuva, kokovartalokuva, puolikuva, rintakuva, lähikuva…).
– toinen ratkaiseva tekijä on kuvausetäisyys (perspektiivi). Läheltä kuvaaminen korostaa kohteen muotoja syvyyssuunnassa ja kaukaa kuvaaminen vastaavasti latistaa (esim nenä näyttää sitä suuremmalta mitä lähempää kuvataan)
– kolmanneksi kuvattavan koko vaikuttaa ”oikean” polttovälin valintaan.
Karkea nyrkkisäänö:
– lapsi ja ryhmäkuviin n. 40 – 85 mm/35
– osavartalokuviin n. 90 – 135 mm/35
Hinta-laatusuhteeltaan erinomainen potrettilasi on esim. Tamron SP AF 90mm f/2.8 Di Macro. Piirtää tarkasti, hyvä kontrasti, kaunis bokeh, kromaattinen aberraatio hyvin.
”…miksi?”
– siksi, että voidaan kuvata sellaiseltaetäisyydeltä jolla kuvaan saadaan haluttu perspektiivi. Pidemmän polttovälin asemesta sama asia voidaan paljolti hoitaa kuvaa rajaamalla, kunhan kuvausetäisyys on oikea.
Esim jossain D800:ssa 50mm ”normaali” on varsin käypä potrettilasi kun suuri resoluutio antaa reippaasti rajausvaraa.
tulipa tuohon taas kosolti kirotusvihreitä, on tämä iPadin käyttö vielä pahasti opetteluvaiheessa.
korjaanpa edes pari
po.
Potreteissa käytetään yleensä taustakangasta tms. joten objektiivin kuvausaukolla (valovoimalla) ei ole taustan kannalta merkitystä.
… kromaattinen aberraatio (hyvin) hallittu.