Suomen mielenterveysseura lehti 2012.
Tähän ketjuun voisi liittää myös muita Mielenterveysseura lehdessä julkaistuja kirjoituksia.
Sami Liukkonen Huutolaislapset.
http://www.mielenterveysseura.fi/tiedotus_ja_julkaisut/mielenterveys-lehti/mielenterveys_2012/mielenterveys_1_2012/hei_haloo/
-----
Tähän ketjuun voisi liittää myös muita Mielenterveysseura lehdessä julkaistuja kirjoituksia.
Sami Liukkonen Huutolaislapset.
http://www.mielenterveysseura.fi/tiedotus_ja_julkaisut/mielenterveys-lehti/mielenterveys_2012/mielenterveys_1_2012/hei_haloo/
-----
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kopio Sami Luukkosen kirjoituksesta.
Hei haloo - Nykyajan huutolaiset
Huostaan otettuja lapsia oli Suomessa vuonna 2010 noin 10 000 ja kiireellisten sijoitusten määrä vain kasvaa. Yhteiskunnalle huostaanotot maksavat noin 460 miljoonaa euroa vuodessa – siis keskimäärin 46 000 euroa lasta kohden.
Tutkimusten mukaan huostaan otettujen lasten riski syrjäytyä, sairastua fyysisesti tai psyykkisesti on moninkertainen. Myös muut sosiaaliset ongelmat koskettavat useammin huostaan otettuja.
Kiireellisten sijoitusten lisääntyminen kertoo selvästi, ettei perheiden ongelmia ennaltaehkäisevä sosiaalihuolto toimi. Lastensuojeluun tarvitaan nykyistä enemmän sosiaalityöntekijöitä, perhetyöntekijöitä ja perinteisiä kotiavustajia.
Lasten näkökulmasta on anteeksiantamatonta, että perheissä tilanteiden annetaan päästä pisteeseen, jossa ainoa vaihtoehto on kiireellinen sijoitus. Huostaanottoja varmasti tarvitaan, mutta kodin ulkopuolelle sijoittamisen pitäisi olla tarkkaan harkittu ja viimeinen toimenpide, kun kaikkea muuta tukea ja apua on jo kokeiltu.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Pekka Puska ja Marina Erhola nostivat huostaanotot esiin viime marraskuussa Helsingin Sanomissa. Puska ja Erhola kutsuivat huostaan otettuja lapsia nykyajan huutolaisiksi. He vaativat huostaanoton tarpeen vähentämistä ja huostaan otettujen lasten kasvuolosuhteiden ja koulutuksen parantamista.
Kuntien säästöt ja peruspalveluiden karsimiset ovat vähentäneet varhaista puuttumista. Sosiaalityö siirtyy yhä enemmän jo kriisiytyneiden tilanteiden selvittelyyn. Jokainen tietää, että tulipalon sammuttaminen tulee kalliimmaksi kuin syttymisen estäminen. Yhden lapsen huostaanoton hinnalla tehtäisiin paljon ennaltaehkäisevää työtä.
Ehkä eniten kuitenkin harmittaa se, ettei kyseessä ole vain huostaan otetun lapsen perheen elämä, vaan se, että sosiaaliset ongelmat saattavat jatkua läpi elämän ja periytyä seuraaville sukupolville.
---------
Sami Liukkonen
----------
Tarja Heiskasen kirjoitus Mielenterveysseuran tilaisuudesta 2012.
http://www.mielenterveysseura.fi/tiedotus_ja_julkaisut/mielenterveys-lehti/mielenterveys_2012/mielenterveys_1_2012/paakirjoitus_1_2012/
------------
Nainen, joka haluaa muuttaa lääketieteen
Mielenterveyslehti 1/2012.
Nainen, joka haluaa muuttaa lääketieteen
Anna Luise Kirkengen on tutkinut väkivallan ja hyväksikäytön vaikutuksia terveyteen 1980-luvun lopulta. Nyt hän toimii perhelääketieteen professorina Tromsøn ja Tronheimin yliopistoissa Norjassa ja tutkijana Oslon yliopistollisessa keskussairaalassa. Kirkengen on tehnyt paljon töitä ja taistellut paikastaan. Tieto traumojen kirjautumisesta ruumiiseen on ollut välillä liian kumouksellista nykylääketieteen edustajille.
Nykylääketiede hoitokäytäntöineen perustuu paljolti kokeellisille asetelmille sekä niiden yleistettävyydelle. Kirkengenin käsitys on erilainen. Hänen mukaansa elämänkokemukset muokkaavat ihmisruumiista yksilöllisiä ja ainutlaatuisia.
– Uhka, puute, väkivalta, hälytysvalmiudessa eläminen, laiminlyönnit, kiusaaminen ja leimatuksi joutuminen johtavat kaikki vakaviin, fysiologisesti havaittaviin terveysvaikutuksiin. Nykyinen biolääketiede on kuitenkin sokea kokemusten vaikutuksille.
Traumat ovat haaste terveydenhoidon ammattilaisille. Traumatisoidun ja loukatun ihmisen diagnosoiminen sairaaksi kätkee väkivallan ja syrjäyttämisen tapahtuman. Mikäli traumaattinen kokemus näin sivuutetaan, hoitava taho, eli lääketiede toimii uudelleen traumatisoivana osapuolena. Nykylääketieteen koulutus ei tarjoa tarpeeksi työkaluja traumojen paikantamiseen.
Kirkengenin kollegoineen kokoaman tieto kokemusten kirjautumisesta fysiologisesti kehoon voi kuitenkin johtaa siihen, että traumaattiset kokemukset tulevat kuulluksi ja ne huomioidaan osana potilaiden tutkimusta ja hoitoa.
Lue lisää Mielenterveys-lehden numerosta 1/2012!
Teksti: Ellen Tuomaala
-------------
Tarja Heiskasen kirjoitus Mielenterveyslehdessä 2012.
Ihmisen hyväksi.
http://www.mielenterveysseura.fi/tiedotus_ja_julkaisut/mielenterveys-lehti/mielenterveys_2012/mielenterveys_1_2012/paakirjoitus_1_2012/
-----------
Mielenterveysseura edistää henkistä hyvinvointia Suomessa.
Lisää aiheesta.
http://www.mielenterveysseura.fi/mielenterveysseura
---------------
Suomen Mielenterveysseura vertaistukiryhmät.
Oletko menettänyt läheisesi?
Oletko yksinäinen nuori tai aikuinen?
Oletko vaikeassa elämäntilanteessa?
http://www.mielenterveysseura.fi/vertaistukiryhmat
--------
Lasten luokittelu levisi kouluissa kulovalkean tavoin
Opetushallitus on pyytänyt kuntia lopettamaan luokittelun viipymättä.
Tämä julistus ilmeisesti on iskostunut joidenkin tahojen alitajuntaan niin vahvasti, että se on eräs syy lisääntyneisiin huostaanottoihin.
Helsingin Sanomat 15.6.2009.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Lasten luokittelu levisi kouluissa kuin kulovalkea/1135246891525
---------
Turku harkitsee konsulttia purkamaan lasten huostaanottoja.
Turun Sanomat 3.11.2011.
Huoltajuusriidoissa on määrätty kaikkiin kuntiin laapsiystävällinen sovittelija jo vuosi sitten.
Onkohan huostaanotoissa huomattu myös olevan tarvetta ammattitaitoisen henkilön palkkaamista.
Lue uutinen, kommentteja, kommentoi.
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194703843167/artikkeli/ts turku harkitsee konsulttia purkamaan lasten huostaanottoja.html
-----------