Saarnan valmistelu

Hei "minkälaista hommaa", kiitos kysymyksestäsi!

Olet oikeilla jäljillä - jokaisella papilla on oma tapansa valmistella saarnansa. Minulla ainakin tavat myös vaihtelevat saarnasta toiseen. Myös saarnan työstämiseen käytettävissä oleva aika vaihtelee.

Itse pyrin tutustumaan saarnapäivän aiheeseen ja teksteihin viimeistään viikkoa ennen saarnaa. Ihan aluksi luen tekstit. Sitten pyrin tekemään jonkinlaista eksegeettistä analyysiä, jos on haastava kohta, saatan jopa tutustua alkukieliseen tekstiin. Opiskelin pääaineenani UT:n kreikkaa ja tykkään kovasti käyttää sitä. Joskus luen muiden saarnoja samasta aiheesta tai katson, olenko itse saarnannut ennen samasta aiheesta. Joka tapauksessa, kun olen teksteihin tutustunut, annan aiheen muhia ainakin pari päivää. Joskus ajatusta löytyy heti, joskus tekstien kanssa joutuu painimaan pitkäänkin. Pyrin myös keskustelemaan muiden kanssa aiheesta. Kun aihe on muhinut tarpeeksi (tai aika loppuu), kirjoitan ekan version saarnasta koneelle. Tätä tekstiä sitten muokkaan niin kauan kuin koen tarpeelliseksi tai niin kauan kuin aikaa on.

Joskus päivän kaikki tekstit sopivat toisiinsa, joskus saarnatekstinä voidaan käyttää myös muuta kuin evankeliumia. Vaikeimpia ovat tuplatriplapäivät, kun samana päivänä on jo kirkkokäsikirjassa kaksi aihetta ja sitten samana pyhänä on joku erikoisjumalanpalvelus ja pitäisi ottaa kaikki puolet huomioon.

Keskimäärin pidän saarnaamisesta, varsinkin kun saarnavuoroja on minulle tullut sopivasti noin 3 viikon välein. Silloin ehtii panostaa. Ihan eri tilanne on, jos pitää saarna valmistaa joka viikonlopuksil.

Inspiraatiota saan rukouksesta, Raamatusta ja musiikista.

Sinikka-pappi, joka saarnaa seuraavan kerran parin viikon päästä

Olipa hyvä vastaus, kiitos siitä!

Olen kuullut elämässäni monenlaisia saarnoja ja jokaisesta niistä olen saanut jotain mietittävää. Erityisesti pidän saarnoista, joissa otetaan huomioon jokin päivänpolttava uutinen. Silloin koen, että saarna on lujasti yhteydessä todelliseen elämään. Toki on myös tärkeää puhua ikiaikaisista asioista, kuten ensi sunnuntaina lähimmäisenrakkaudesta.

Katsotaan tuleeko muiltakin vastauksia tähän.

"Erityisesti pidän saarnoista, joissa otetaan huomioon jokin päivänpolttava "..

Silloin kun saarnaa kuuntelen, (en kovin usein) pidän juuri siitä jos se sisältää konkreettisia asioita.. asioita joiden keskellä todellisuudessa elämme tai joiden kanssa joudumme ponnistelemaan....tai joista selviytymään täällä maailmassa lähellä tai kaukana.
Tuohon kaikkeen voi nivoutua kyllä lähimmäisen rakkauden aatettakin kyllin jos sen siihen sitä sisällyttää - Kuuntelen siis mitä pappi kaikesta ajattelee ja mietin mitä itse aattelen.

Pitkän pitkiä liturgioita en niin välittäis kuunnella, aina samaa kaavaa..

Musiikista, soitosta ja laulusta/virsistäkin pidän kyllä.. enemmän 'keveämmän' sorttisista kyl

Mutta tosiaan jos kirkossa olen, odotan eniten juuri sitä papin 'puuheenvuoroa' eli saarnaosuutta, koko helahoidosta.

Jos olet englanninkielentaitoinen, niin suosittelen seuraavaa opasta saarnan valmisteluun: How to Work for Christ: Volume 3, Preaching and Teaching the Word of God. Luvut 1 How to prepare a sermon ja 3 Illustrations and their use ovat olleet erittäin hyödyllisiä minulle. Kyseinen teksti on vapaasti ladattavissa seuraavassa osoitteessa: http://www.freewebs.com/ratorrey/