Perhesurmista osa olisi ollut estettävissä, jos lähipiiri ja viranomaiset olisivat ottaneet surmaajien uhkailut ja perheiden ongelmat vakavasti.
Näin todetaan eilen valmistuneessa selvityksessä, jonka sisäisen turvallisuuden ministeriryhmä tilasi keväällä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Vuoden 2003 jälkeen 35 tragediassa on menehtynyt 55 ihmistä, joista seitsemän oli puolisoita 48 surmaajan lapsia.
Perheiden ongelmiin oli haettu viranomaisilta apua sitä saamatta. Perhesurmaajat myös vihjailevat teoistaan yleensä etukäteen, käyttävät väkivaltaa ja uhkailevat sillä.
Selvityksen mukaan viranomaisten välistä yhteistyötä tulee parantaa.
- Ei riitä, että viranomaiset tekevät vain välttämättömimmät toimenpiteet. Heidän tulee toimia oma-aloitteisesti, tarjota perheitä tukevia toimenpiteitä, tehdä yhteistyötä ja välittää tietoa muille viranomaisille, luetteli ministeriryhmää johtanut sisäasiainministeri Päivi Räsänen tiedotustilaisuudessa.
Uhkauksia ja vihjeitä surmatyöstä
Monet tekijöistä olivat uhkailleet lähipiiriään itseensä tai lähipiiriin kohdistuvalla väkivallalla. Puolet olivat uhannet itsemurhalla.
71% tekijöistä oli käyttänyt väkivaltaa puolisoaan tai lapsiaan kohtaan. Kuitenkin vain kolmelta tekijöistä löytyi merkintöjä aiemmasta väkivallasta poliisin tietokannasta.
Selvityksen mukaan monessa tapauksessa tekijä vihjasi suunnitelmastaan etukäteen. Lähes kaikki tekijät olivat miettineet tekoaan pidempään, ja heidän käytöksensä viittasi tekoon. Surmaaja oli esimerkiksi esitellyt ammuksia, etsinyt tietoa perhesurmista internetistä tai jättänyt itsemurhaviestin näkyville.
Perhesurmien taustalta löytyvät yleisimmin taloudelliset vaikeudet, parisuhdeongelmat ja eroaikeet. Monet tekijöistä kärsivät mielenterveyden ongelmista, ja yli puolet tekijöistä oli käyttänyt mielenterveyspalveluja edellisen vuoden aikana.
”Asenteiden muututtava”
Räsänen totesi IS:lle, että lyhyellä aikavälillä perhesurmia voidaan estää asenteita muuttamalla.
- Viranomaisten välinen yhteistyö ja tietojen vaihto on pitkälti myös asenne- ja tiedostamiskysymys. Uskon että jo selvityksen tekeminen ja julkinen keskustelu siitä muistuttaa viranomaisia asiasta. Myös lähipiiri voi herkemmin tarttua tilanteisiin.
- Pitää myös miettiä mahdollisuutta jonkinlaisen matalan kynnyksen huolen ilmaisemiseen. Meillä on mahdollisuus tehdä lastensuojelu- ja rikosilmoitus, mutta pitäisi pohtia keinoa, jolla omaiset voisivat ilmaista huolensa helpommin, Räsänen pohti.
Myös terveydenhuollon henkilökunnan kynnys tehdä lastensuojeluilmoitus on korkea, vaikka laki ei ole tässä esteenä. Osassa surmatapauksista ilmoituksen tekemistä oli harkittu, mutta siitä oli luovuttu.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288495806670.html
Näin todetaan eilen valmistuneessa selvityksessä, jonka sisäisen turvallisuuden ministeriryhmä tilasi keväällä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Vuoden 2003 jälkeen 35 tragediassa on menehtynyt 55 ihmistä, joista seitsemän oli puolisoita 48 surmaajan lapsia.
Perheiden ongelmiin oli haettu viranomaisilta apua sitä saamatta. Perhesurmaajat myös vihjailevat teoistaan yleensä etukäteen, käyttävät väkivaltaa ja uhkailevat sillä.
Selvityksen mukaan viranomaisten välistä yhteistyötä tulee parantaa.
- Ei riitä, että viranomaiset tekevät vain välttämättömimmät toimenpiteet. Heidän tulee toimia oma-aloitteisesti, tarjota perheitä tukevia toimenpiteitä, tehdä yhteistyötä ja välittää tietoa muille viranomaisille, luetteli ministeriryhmää johtanut sisäasiainministeri Päivi Räsänen tiedotustilaisuudessa.
Uhkauksia ja vihjeitä surmatyöstä
Monet tekijöistä olivat uhkailleet lähipiiriään itseensä tai lähipiiriin kohdistuvalla väkivallalla. Puolet olivat uhannet itsemurhalla.
71% tekijöistä oli käyttänyt väkivaltaa puolisoaan tai lapsiaan kohtaan. Kuitenkin vain kolmelta tekijöistä löytyi merkintöjä aiemmasta väkivallasta poliisin tietokannasta.
Selvityksen mukaan monessa tapauksessa tekijä vihjasi suunnitelmastaan etukäteen. Lähes kaikki tekijät olivat miettineet tekoaan pidempään, ja heidän käytöksensä viittasi tekoon. Surmaaja oli esimerkiksi esitellyt ammuksia, etsinyt tietoa perhesurmista internetistä tai jättänyt itsemurhaviestin näkyville.
Perhesurmien taustalta löytyvät yleisimmin taloudelliset vaikeudet, parisuhdeongelmat ja eroaikeet. Monet tekijöistä kärsivät mielenterveyden ongelmista, ja yli puolet tekijöistä oli käyttänyt mielenterveyspalveluja edellisen vuoden aikana.
”Asenteiden muututtava”
Räsänen totesi IS:lle, että lyhyellä aikavälillä perhesurmia voidaan estää asenteita muuttamalla.
- Viranomaisten välinen yhteistyö ja tietojen vaihto on pitkälti myös asenne- ja tiedostamiskysymys. Uskon että jo selvityksen tekeminen ja julkinen keskustelu siitä muistuttaa viranomaisia asiasta. Myös lähipiiri voi herkemmin tarttua tilanteisiin.
- Pitää myös miettiä mahdollisuutta jonkinlaisen matalan kynnyksen huolen ilmaisemiseen. Meillä on mahdollisuus tehdä lastensuojelu- ja rikosilmoitus, mutta pitäisi pohtia keinoa, jolla omaiset voisivat ilmaista huolensa helpommin, Räsänen pohti.
Myös terveydenhuollon henkilökunnan kynnys tehdä lastensuojeluilmoitus on korkea, vaikka laki ei ole tässä esteenä. Osassa surmatapauksista ilmoituksen tekemistä oli harkittu, mutta siitä oli luovuttu.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288495806670.html
Vastaukset 12
Vanhimmat
Uskomatonta saissea Räsäseltä!
Mikä ihmeen ilmoitusKYNNYS kun ls on hukkumaisillaan jatkuvaan ilmoitteluun?
Eiköhän totuus ole kuitenkin monessa muussa asiassa kuin olemattomassa ilmoituskynnyksessä.
Lapsiperheiden pahoinvointi on lisääntynyt räjähdysmäisesti 90-luvun alun jälkeen ja samaan aikaan myös huostaanottoluvut alkoivat räjähtää käsiin.
IS:ssa sanotaan, että ls:n hälyttävä tilanne on kaikkien tiedossa, kuten eduskunnan ja hallituksen, mutta mitään ei tapahdu. Minä lisään tuohon vielä, että ls:n ja lapsiperheiden surkea tilanne on ollut tiedossa jo vuosikausia, eivätkä poliitikot alennu siitä välittämään.
Varhainen kotiapu olisi huostanbotoille kevyempi vaihtoehto.
Keskisuomalainen 22.10.2010.
http://www.ksml.fi/mielipide/kolumnit/apua-ennen-huostaanottoa/923719
---------------
Kyllä lapsiperheitä auttavat keinot tiedetään,
mutta oikeistopoliitikkojen mielestä on paljon tärkeämpää
haaskata rahaa ulkomaille satoja miljardeja kuin vaikka
oman maan kansalaisten hyvinvoinnin parantamiseen.
Lapset?
Lapsiperheiden köyhyys?
Mielenterveysongelmaiset`?
Hyvätasoinen erityisopetus`?
Kouluterveydenhoito?
Jopa sossujen omista ammattijärjestöistä Talentia on ottanut kantaa jo aikoja sitten, että sossuille on annettava myös TYÖVÄLINEITÄ, eikä vain kaadettava perheiden kaikkia ongelmia heidän niskaansa ilman muita ratkaisuvaihtoehtoja kuin pelkkä huostaanotto.
Mille kuulostaisi, jos mt-ongelmaisille - kaikille apua hakeville - ihan oikeasti järjestettäisiin hyvätasoista terapiaa ja kaikille tarvitseville myös riittävästi erityissairaanhoidon tasoista hoitoa?
Tai panostettaisiin riittävästi kouluterveydenhoitoon ja taattaisiin hyvätasoinen erityisopetus kaikille sen tarpeessa oleville lapsille?
On laitonta, että nyt usein tehdään laittomiakin huostaanottoja ja perheelle valehdellaan, että nimenomaan hyvätasoista erityisopetusta voidaan järjestää vain jonkun ls-laitoksen koulussa.
Niin lapsi siirretään paikkaan, jossa hänen olojaan ei valvo kukaan.
Ja miksi ylivoimaisesti suurin osa neurologisten oireyhtymien lapsia jää edelleen ilman kuntoutusta neurologian puolella?
Jo lähes 10 vuotta sitten sossut sanoivat minullekin, että yksistään Helsinkiin tarvittaisiin kipeästi esim. perhekuntoutuskeskuksia ja muita kevyempiä vaihtoehtoja pelkkien huostaanottojen sijasta.
Iltalehdestä:
"Lapsensurmat vähentyneet
THL:n selvityksessä käytiin läpi kaikki poliisin kirjaamat alle 15-vuotiaiden surmat vuoden 2003 alusta tämän vuoden tammikuun loppuun. Tekoja oli yhteensä 35 ja niissä kuoli 48 lasta.
Tapauksista seitsemän oli varsinaisia perhesurmia, joissa kuoli lasten lisäksi tekijän puoliso.
Lapsensa surmanneista isistä monilla oli persoonallisuushäiriö ja mielenterveysongelmia. Henkirikokset liittyivät usein erotilanteeseen, jossa mies pyrki kostamaan puolisolleen tappamalla lapset.
Kolmasosassa teoista oli kyse vastasyntyneen surmasta, joissa surmaaja on lapsen äiti. Näissä yksin tai vanhempiensa kanssa asuva nainen on yleensä pitänyt raskauden piilossa ja surmaa lapsensa pian tämän synnyttyä. Tällaiset lapsensurmat olivat entisaikaan paljon yleisempiä, mutta muun muassa neuvolajärjestelmä, synnytysten siirtyminen sairaaloihin ja aborttien laillistaminen ovat vähentäneet tekoja.
Kaikkiaan lapsen riski kuolla henkirikoksen uhrina on nykyään vajaa puolet siitä, mitä se oli viisikymmentä vuotta sitten.
Selvityksen teetti sisäisen turvallisuuden ministeriryhmä, joka aikoo pohtia toimia surmien ehkäisemiseksi.
STT"
Tämän päivän tv-uutisissa on kuulutettu suurena yllätyksenä, että ls:n kurjaan tilaan johtaneet syyt juontavat 90-luvun lamasta.
Kyllä tämän jokainen järkevä, ajatteleva ihminen on tajunnut jo vuosia sitten!
Tuskinpa todellisia muutoksia tapahtuu niin kauan kun kokoomus on suurin hallituspuolue. Porvareille kun on tärkeintä tehdä RAHAA vaikka lastenkin kustannuksella. Sen takia osa lasten tarvitsemista peruspalveluista on siirretty ihan kuin salaa yksityisten ls-laitosten tarjontaan.
Laitosten omistajille sataa rahaa, eikä lasten oloista ole hädissään muut kuin heidän vanhempansa - mutta heistähän ei tarvitse välittää, he kun ovat "hyvien ls-työntekijöiden tarkan harkinnan jälkeen huonoiksi" todettua rupusakkia, jotka eivät tajua lasten kasvatuksesta tuon taivaallista.
Ihanko totta?
Sisäisen turvallisuuden ministeriryhmän selvityksessä tuli yleisimpinä syinä perhesurmissa esille se, että perheissä oli
- taloudellisia ongelmia
- ehkä edellisestäkin johtuvia (?) mielenterv.ongelmia
- uhkaamassa oleva ero
Lisään vielä, että ainakin yhdessä tapauksessa oli myös
- uhkaamassa oleva tai tehty huostaanotto
Mitä hyötyä näistä tiedoista on, jos lapsiperheiden taloudellista asemaa ei paranneta, samoin auttavien mt-palvelujen saatavuutta?
Suomessa pitäisi olla erillinen perheoikeudellisista asioista vastaava instanssi, jonka alaisuudessa toimisi puolueettomia virkamiesryhmiä arvioimassa perheen tilanteen ja määrittämässä, mitä ovat ne täsmä avut, jotka juuri kyseistä perhettä auttavat.
PUOLUEETON tarkoittaa sitä, että heillä ei olisi mitään kytköksiä kunnallishallintoon, sosiaalitoimeen, eikä sijaishuoltoon.
Sen jälkeen olisi oltava heti saatavissa joka kunnassa:
(näistä nyt huutava pula)
- mahdollista taloudellista apua
- hyvätasoista yksilöterapiaa
- hyvätasoista perheterapiaa
- mahdollista parisuhdeterapiaa ja sovitteluapua vanhemmille
- riittävän pitkää sairaalahoitoa myös psykiatrian puolella
- kuntoutusta neurologian puolella
- lapsiperheiltä poistettu kodinhoitoapu on palautettava sitä tarvitseville
- myös kuntien rikokset hyvätasoisen erityisopetuksen tuhoamisessa on korjattava
- kouluterveydenhoitoon on lisättävä vihdoin resursseja, kuten kouluampumisten yhteydesä jo luvattiin
Kaikki edellä luetellut palvelut on palautettava lain vaatimalle tasolle, eikä lasten kohdalla niiden saamisen edellytys saa enää olla huostaanotto!
Nyt apua hakeva perhe joutuu eri instanssien arviointikierteeseen, jossa ei ole järjen hiventä, aikaa tuhlataan ja myös vähiä resursseja, kun sama arviointi teetetään usealla eri taholla. Arviokierre oli eräänkin perheen kohdalla tällainen:
1) Neuvola 6 kk
2) Psykologi 3 kk
3) Perheneuvola 24 kk
4) Keskussairaalan lasten psykiatrian avoyksikkö 12 kk
5) Lasten psykiatrian tutkimusosaston jakso 2 kk
Lapsi olisi tarvinnut kotoa käsin käytyä neurologista kuntoutusta, mutta koska sitä ei ollut, hänelle tarjottiin psykiatrista hoitoa ls-laitoksen psykiatrian osastolla, mikä myöhemmin osoittautui lapsen kannalta huonoimmaksi mahdolliseksi vaihtoehdoksi.
Kaikki kohdat 1) - 4) tekivät vain samat tutkimukset ja seurannat, mitä edellinen oli jo tehnyt. Hyötyä? Järkeä? Kun oikeaa apua ei ole, järjestetään lumeapuja siellä sun täällä, josta ei ole perheelle mitään hyötyä, se on heille vain rasite.
Ja kaiken huippuna oli sijoitus lastenkotiin, vaikka missään 1)-4) tutkimuksissa ei selvinnyt, että vanhemmat olisivat sairastuttaneet lapsen. Kotioloissa ei ollut puutteita lastensuojelunkaan mielestä, mutta huostaanotto tehtiin lopulta laitoksen vaatimuksesta.
Pallottelua ja pompottelua eri instanssilta toiselle ja lopulta lapsi jää ilman sitä apua, jota vanhemmat lähtivät hänelle hakemaan.
Tuossa ei ollut edes kyse siitä, että tieto eri paikkojen välillä ei olisi kulkenut. Kyllä se kulki yhä kasvavana paperipinona, kun samoista arvioista ja tutkimuksista saatiin aina samat arviot eri paikoista. Joka instanssin tutkimusten tulos oli sama: Lapsi tarvitsee apua. Heureka! Juuri sitähän vanhemmat lähtivät lapselle hakemaan.
Kun neurologista kuntoutusta ei ole tarjolla, joka paikka vain pesi kätensä vastuusta, oli tekevinään jotain eli samat arviot kuin edellinenkin. Lopulta vihoviimeisenä päädyttiin siis ls:n arvioon ja sosiaalityöntekijöiden mielestä perheessä ei ollut lastensuojelun tarvetta, mutta olemassa olevan lähetteen takia tehtiin huostaanotto laitoksen vaatimuksesta. Laillista? Kaukana siitä.
Edellisellä perheellä ei ole mitään tekemistä perhesurmien kanssa, mutta heidän kohtalonsa on hyvä esimerkki siitä, miten heikosti eri auttajatahot toimivat.
Mitä hyötyä perhesurmistakaan on tehdä mitään selvityksiä, kun perheet jäävät oikean avun ulkopuolelle joka tapauksessa.
On päästävä eroon siitä, että LUMEapua valehdellaan OIKEAKSI avuksi!
Lastensuojelun puolella on ihan tavallista, että loputonta arviointia tehdään, mikä on todellista piinaa perheelle. Naapurit huutavat huostaanoton jälkeen, että "Kyllä sinne apua järjestettiin, sossuja ramppasi kauan vähän väliä."
Mitä hyötyä siitä on, vaikka sossu istuisi perheen sohvalla ikuisesti pitämästä perhettä kädestä, kun tarjottu "apu" on vain voivottelua siitä, että apua ei ole. Naapureiden silmissä se ehkä näyttäisi ihailtavalle, että sossu melkein asui perheessä, mutta eihän siitä ole mitään hyötyä istua ihmettelemässä esim. sitä, että esim. lasten neurologista kuntoutusta ei kerta kaikkiaan ole olamassa. Eikä mitään muutakaan oikeaa täsmäapua, mitä kukakin perhe tarvitsisi.
Suomessa mentiin metsään niin että paukkui, kun 90-luvun alussa olemassa ollut hyvä terveydenhoito osittain romutettiin, samoin perheiden sosiaaliset etuudet. Perheiltä vedettiin ihan kuin matto jalkojen alta, kun iso osa entisistä lakisääteisistä avuista ja palveluista annettiin lastensuojelun puolelle pelkillä huostaanotoilla hoidettaviksi. Törkeää!
Lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan kaikkien silmien pitäisi avautua tajuamaan, että lasten kaltoinkohtelu on todellisuutta Suomessa.
Lapsilla ei ollut välillä ruokaa he sekoittivat vessapaperia veteen.
Yle haastattelu.
http://yle.fi/uutiset/lastenpsykiatri_lasten_huono_kohtelu_on_todellisuutta_suomessa/6278455?ref=leiki-es
-------
Lastensuojelu kirvoittaa kanteluja Etelä-Suomessa.
Myös toimeentulotukea koskevat asiat kismittävät kansalaisia.
Lue uutinen, kommentit, kommentoi,
Kymen Sanomat 17.8.2012.
http://www.kymensanomat.fi/Online/2008/03/25/Lastensuojelu kirvoittaa kanteluja Etelä-Suomessa/200835002004/4
------
Linkittäjän on turha sotkea hyviä aiheita, koska Suomessa TIEDETÄÄN lasten kaltoinkohtelusta!
Sitä tapahtuu kodeissa eri asteisena, mutta MYÖS SIJAISHUOLLOSSA!
Mitä jos perustaisit taas oman ketjun linkeillesi, koska sinulla ei ole asioista mitään omia mielipiteitä, pelkkiä linkkejä vain ja korkeintaan kysymysten hokemista tyyliin, onko niin, onko näin?