PULUPARI KAITEELLA

KYYHKYSET KATOSIVAT
- Kun kyyhkyset katosivat
on Sofi Oksasen uusin romaani.
Olen pitkään seurannut Viron tapahtumia jo lapsena Tallinna
kuului radion kuuntelussani mieleisiin.
Tämä keskustelu avautuu yllättävästi kun avasin aloittajan profiilisivun.
Peer on usein kertonut seuranneensa yllättäen kotiutuneita
kyyhkyjä, pesintää, munia ja poikasia aina kuoriutui pari.
Yllättäen kyyhkyt katosivat - minne?

PeerGyntin
profiilissa olevat pulut olivat takavuosina hyvin mielenkiintoisia seurattavia.
Monet pyysivät kuvia ja videoita niiden kehityksestä ja puuhista.
Nuorin tyttäreni seurasi myös lotkien, sääksienja muitten touhua
tietsikan ja TV:n ohjelmissa.
Tänään viimeksi keskustelimme näistä, myös tuosta Sofi Oksasen romaanista.
Saarenmaalla lomaillessamme huomasimme siellä luonnon mninaisuuden.
Siellä ei huviloitakaan ollut rannoilla vaan rakennukset olivat etäämpänä.
Kataja on hyvin yleinen eli voi sanoa katajainen saari.

Kalakotkas
on jo koluttu juttu.
Ullamirjamille mahtuu vain yksi asia kerrallaan.

SOPULILAUMA
Katsoitteko aviisista kun kerrottiin sopulilaumojenkin kadonneen.
Täälläkin mennään kuin sopulilauma konsanaan.
HYVÄSTIT heitti Ruuneperi jo oitis foormumin avautuessa.
Ei malöta nytkään pysyä poissa.

Mihin kyyhkyt katosivat?

VALKOPOSKIHANHET
ovat tulleet kyyhkyjen reviirille.
Iitissä kerrotaan tavatun parisataatuhantinen muuttolentue.
Arvellaan, että Kymi- Karjalan alueella on lähiaikoina jopa puoli miljoonaa
Hannu Hanhen pikkuserkkua kenties levähtämässä pitkällä muuttomatkallaan.

Kun kyyhkyt katosivat.
Luin juuri Parnassosta aiheeseen liittyvää.
Minäkin ihmettelen lukijoita:
- SOFI; on kuin Urkki, Marski jm. joista puhutaan käyttämättä koko oikeata nimeä
Sofi Oksanen.

P****pari kaiteella ll-kerros. Sieltä pissis-likat heittelivät herjaa ohikulkijoille. Niillä oli pinkeiksi värjätyt pörrötukat. Juomina teini-siddeä, Kopparberkiltä ne näyttivät.

Pulut kadonneet.
Minne katosivat pulut?
Naakkapuistossakaan ei kuulu enää kymmenien naakkojen
metelöintiä. Kulttuurilintuna naakat opin tuntemaan.
Aviouskollisuudessakin meille ihmisille opittavaa.

KUIS PULU UIS
tuli mieleeni kun olen "pahuudenpesässäni", jossa pienet soittajat ovat esiintyneet jo useana päivänä. Uskon heidän myös laulavan lastenkonserteissa 10.11.
Tuo otsikko on vuosien takaa kun olin mukana "Mille on lupa nauraa" tapahtumassa.
Tilaisuudessa oli professoreita paperipinoineen. Ei naurattanut. Sitten nuori nainen asteli areenalle ilman papeinpalaa - lounaismurteella aloitti.
En muista tässä kirjastossa nauraneeni kuin tuon esityksen aikana ja kotimatkallakin.
Sittemmin olen kuunnellut häntä radiossa ja levyllä.
Hän antoi tuon otsikko-kirjan omistuskirjoituksin:
- rakkaurell Pentil !