Olen ajatellut hieman sellaista kaasuasetta. Eikös pieru ole metaania tai jotakin, sehän palaa. Siitähän saisi pullottamallla varsin mukavan tehon ammukseen. Mitä mieltä olette?
Pierupyssy
Keksijä
5749
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Olen se jo patentoinut, tosi tehokas ase, luoteina käytän 500 gr. kakka solideja, ja nallina kuinkas muutenkaan, omaa tuotantoa sekin,(niitä luomunalleja tehtaillaan hemaisevan naaraan kanssa) ase on hyvä käyntinenkin vielä, puoleen kilometriin sellaiseen puolen tuuman läjään pystyy. Olen voittanut kyseisellä aseella aktivistien mestaruuskisat jo useampana vuonna.
Ei onnistuisi. Metaani samoin kuin bensiini, nestekaasuseokset yms. ovat palonopeudeltaan liian hitaita ja lisäksi ne tarvitsevat ulkopuolista happea palamiseen. Ruudissahan on happi sitoutuneena itsessään. Ainakin bensiinillä toimivia aseita on joskus yritetty rakentaa yksityiskeksijöiden toimesta.
Aseesta tulisi valtavan monimutkainen puristusmäntineen ja venttiileineen ja teho jäisi onnettomaksi.
Hirviporukassamme on paljonkin puhuttu pierupyssyn isoveljestä "paskakaliberistä".
Kuten kaikki valveutuneet metsästäjät tietää kyseessä on 308W. Kaliberi joka on kuin Venäläinen perseensuristin ei mahdu perseeseen eikä surise.----Siis ei sovellu kunnolla oikein mihinkään tarkoitukseen liian iso linnustukseen ja liian pieni hirvestykseen ja toimimaton kaikkeen rata-ammuntaan.
..se konekiväärin kaliiperina toimii ihan hyvin, ku iivanoita ammutaan "jänisvaihteella" lähietäisyydeltä!
Kuvittelet vaan olemattomia, sinulla on vaan tosiheikko ampumataito ja kuvittelet että sillä tykillä minkä sinä taidat omistaa? osuma saa olla vaikka hirven persuksilla niin kyllä hirvi kuolee, kuoleehan se siihen joskus ja ajan kanssa. Niistä en pelkää magnumia miehistä on huvittavia tapahtumia nähty ja kuultu, yhden tapauksen tässä voin kertoakin, kaverista millä oli 458 win.mag. ampui hirveä kohtalaisen korkean kiven päältä, rekyyli tuuppasi miestä sen verran, että tuli alas katkaisi jalkansa ja jahtikausi päättyi siihen. Hirvikin sai lisäaikaa elämälleen kun siihen ei edes osunut puuhun vaan perkuleenmoine reikä, mikä tuli myös korvattavaksi. Elikkä opettavainen tarina, tarvii olla ampuja siellä magnuminkin takana eikä omaa egoansa pökittävä metsäkukkia ampuva ampumataidoton hirvenmesästäjä.