Mies, voisitko olla naisen "elätti"?

Britelite

Pohdin, että millaisten miesten luonteelle se sopisi ja millaisten ei. Etäsuhteeni kariutui siihen, että miehellä on työ omalla paikkakunnallaan, eikä hän halunnut minun "elätiksi", vaikka minulla olisi ollut siihen hyvin varaa. Mitä pahaa siinä on, jos pariskunta elääkin naisen rahoilla jonkin aikaa, kunnes mieskin löytää töitä? (Entä kuinka paha juttu on, jos nainen tarjoutuu järjestämään miehelle töitä?)

93

351

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • miehinen mies

      Mikä siinä tottakai voisin! Istuisin päivät kotona kittaamassa kaljaa ja akka tois ruokaa päytään. Kerro osoite niin tulen viivana!!!!

    • Riippuu naisesta, siis siitä miten se siihen asiaan suhtautuisi oikeasti...
      Kyllä mä oli yhdessä vaiheessa pari vuotta se elätettävä tässä meidän parisuhteessa eikä se aiheuttanut mitään ongelmia.

      • Britelite

        Tässä tapauksessa ongelma olikin miehen suhtautuminen. Tulotasoni on korkea ilman, että olen sitä tavoitellut. Teen työtä, jonka koen muuten arvokkaaksi ja palkkaa tärkeämpää on moni muu asia, työstä vaan sattuu saamaan kohtuullisen suuren korvauksen. "Jaan" rahaa tarvitseville muutenkin, läheisille ym. En ole koskaan välittänyt rahasta kovin paljoa.


      • deft

        Sama tilanne ollut itsellä. Toki täysin olosuhdepakosta (kokopäiväinen opiskelija - kokopäiväinen palkkatyössä oleva). Erilliset vuokrasopimukset oli kun yhdessä asuttiin, mutta muut kiinteät kustannukset tasavertaisesti puoliksi. Kumpikin käytti omaa tiliään omiin harrastuksiin (kirjat, musiikki, jne.), mutta jos yhdessä tahdottiin käydä keikoilla tai vaikkapa teatterissa niin se kenellä oli sillä hetkellä enemmän fyggeä, maksoi. Jos oli tarvetta ostaa pannuja ja kattiloita niin yhdessä maksettiin.
        Ei siis mitään siipeilyä tai elättinä olemista, mutta ei se miehuuden päälle käynyt jos nainen tahtoi ostaa mulle lahjoja kun itsellä ei ollut välttämättä varaa toiselle ostaa takaisin. Ja kun ei ollut kummallakaan autoa, niin julkisilla matkustamisen kustansi niin ikään molemmille se jolla oli rahaa siihen käyttää.
        Siinä oli ehkä jotain viehätystä jos itse meni (yleensä loppukuusta) pelkillä höyryillä ja toinen jätti työvuoroon mennessään oman pankkikorttinsa käytettäväksi elintarvikkeisiin kun tiesi että mulla oli enemmän aikaa käydä ostoksilla :)
        Mutta muutoin toisen tilillä ei käyty, omiin tarpeisiin.

        P.s. Suosittelen lämpimästi olemaan suhteessa sellaisen ihmisen kanssa, joka saa työpaikaltaan etuja. Ei vissiin koko seurusteluaikana (n. 10kk) kertaakaan maksettu leffassa käymisestä, koska toinen oli töissä leffateatterissa.


    • Elätti...

      No en.
      Toki voisin olla parisuhteessa, jossa nainen on paljon parempi tuloinen ja voisin vaikka jäädä koti-isäilemään sitten...

      Eli kunhan kapinoin sanaa elätti vastaan tässä. Ei se nainenkaan ole "elätti", vaikka talous pyöris vain miehen tuloilla. Se budjettihan on silti tasan yhteinen sitten kun on kimppaan menty... eikö?

      • Britelite

        Elätti oli miehen ilmaus asialle. Minun tapauksessani koti-isäily olisikin mainio vaihtoehto ja samalla voisit jakaa työni, sittenhän kukaan ei olisi elätti :)


      • deft

        Tästä on kaikkien miespuolisten kavereiden kanssa puhuttu, että mielellään voitaisiin jäädä koti-isäilemään sitten kun-kautta-jos parisuhteessa lapsia saa. Moderneja miehiä oomme kaikki, har har...


    • Elätti kuulostaa pahalta, vaikka olenkin sitä mieltä, että parisuhteessa molemmilla tulee olla sama elintaso.

      Kyse on oikeastaan siitä, miten se varakkaampi tai suurituloisempi käyttää taloudellisen etulyöntiasemaansa. Eli paljonko vaaditaan kompensaatiota. Sehän sitten voi olla vaikka seksiä, ilmaista remontointia tai vaikkapa henkistä alistumista toisen pompoteltavaksi.

      • Tuota... Eikö parisuhteessa ole aina sama elintaso? Siis sitten kun on se yhteinen talous... Vai pitääkö jotkut taloutensa erillisinä vielä siinä kohtaa, kun asutaankin yhdessä?


      • Tuo on kyllä nyt niin... Äh... Kuulostaa antoisalta elämältä :P


      • hahmotelma kirjoitti:

        Tuota... Eikö parisuhteessa ole aina sama elintaso? Siis sitten kun on se yhteinen talous... Vai pitääkö jotkut taloutensa erillisinä vielä siinä kohtaa, kun asutaankin yhdessä?

        Minun havaintojeni mukaan monikin pitää. Moni nuori ei voi ymmärtää, että avopuolison tulot vaikuttavat vaikkapa asumistukeen. Pidetään ymmärrettävämpänä käydä yhteiskunnan kuin puolison lompakolla.


      • Ratikkakuski kirjoitti:

        Minun havaintojeni mukaan monikin pitää. Moni nuori ei voi ymmärtää, että avopuolison tulot vaikuttavat vaikkapa asumistukeen. Pidetään ymmärrettävämpänä käydä yhteiskunnan kuin puolison lompakolla.

        Niin, vaan jos ei halua asumistukeen vaikuttavan, niin se on eri osoitteekin ja näin ollen kyseessä ei ole yhteinen talous tietenkään... Vaan jotain seukkailu vaihetta tms.


      • hahmotelma kirjoitti:

        Niin, vaan jos ei halua asumistukeen vaikuttavan, niin se on eri osoitteekin ja näin ollen kyseessä ei ole yhteinen talous tietenkään... Vaan jotain seukkailu vaihetta tms.

        Noh, minäkin olin avoliitossa tasa-arvon airueen kanssa 7 vuotta. Mimmi oli töissä ja minä olin lukiossa, intissä, opiskelemassa ja työttömänä. Kaikki laskut piti tasata markalleen, vaikka hänen takiaan menetin kaikki tuet.

        Eikä siinä mitään, se oli joka tapauksessa antoisaa aikaa. Vaan kun vihdoin sain vakituisen työpaikan, niin suhteemme oli yhtäkkiä vakavoitunut sille tasolle, jossa rahat olisi pitänyt yhdistää. Arvaa vaan, olinko asiasta samaa mieltä ja kauanko suhde vielä jatkui...


      • Ratikkakuski kirjoitti:

        Noh, minäkin olin avoliitossa tasa-arvon airueen kanssa 7 vuotta. Mimmi oli töissä ja minä olin lukiossa, intissä, opiskelemassa ja työttömänä. Kaikki laskut piti tasata markalleen, vaikka hänen takiaan menetin kaikki tuet.

        Eikä siinä mitään, se oli joka tapauksessa antoisaa aikaa. Vaan kun vihdoin sain vakituisen työpaikan, niin suhteemme oli yhtäkkiä vakavoitunut sille tasolle, jossa rahat olisi pitänyt yhdistää. Arvaa vaan, olinko asiasta samaa mieltä ja kauanko suhde vielä jatkui...

        No tuo nyt kuulosti kovin... No ei olisi jatkunut minunkaan kanssani sen naisen elämä.

        Jotkut on.


      • hahmotelma kirjoitti:

        No tuo nyt kuulosti kovin... No ei olisi jatkunut minunkaan kanssani sen naisen elämä.

        Jotkut on.

        Kuulostiko tuo siltä, että oisin tappanu sen...


      • hahmotelma kirjoitti:

        Kuulostiko tuo siltä, että oisin tappanu sen...

        Ei nyt sentään. ;-)


      • Britelite

        Niin, eli kyse on siitä, että mitä mies ajattelee ja ehkä pelkää tapahtuvan.


      • Ratikkakuski kirjoitti:

        Noh, minäkin olin avoliitossa tasa-arvon airueen kanssa 7 vuotta. Mimmi oli töissä ja minä olin lukiossa, intissä, opiskelemassa ja työttömänä. Kaikki laskut piti tasata markalleen, vaikka hänen takiaan menetin kaikki tuet.

        Eikä siinä mitään, se oli joka tapauksessa antoisaa aikaa. Vaan kun vihdoin sain vakituisen työpaikan, niin suhteemme oli yhtäkkiä vakavoitunut sille tasolle, jossa rahat olisi pitänyt yhdistää. Arvaa vaan, olinko asiasta samaa mieltä ja kauanko suhde vielä jatkui...

        Tuo loppuhuipennus kyllä varmaan pisti sapettamaan... mutta noita tapauksia nyt valitettavasti on, omakin ex-avovaimo asui minun omistamassa kämpässä ja pistettiin laskut puoliksi, mutta maksoin siihen päälle vielä asuntolainaa. Ja sitten kun tuli pieni työttömyyspätkä ja naisen piti maksaa vähän enemmän että selvisin lainasta, niin auta armias että siitä sai kuulla kunniansa kun sen piti maksaa enemmän ruokaostoksia, yhtiövastiketta jne. Kiva sitte elää sellaisen kanssa myötä- JA vastoinkäymisissä :)

        On niitä miehiäkin - mulla on yksi miespuolinen pihi kaveri jonka saituutta naiset ei jaksa, kaikki pitää pistää tasan mutta mies esim. syö helposti 2 x enemmän kuin naisensa. Ja aina jos mennään baariin ja jokainen tarjoaa kierroksen, ostaa hän omalla kierroksellaan itselle & muille perusbisseä mutta pyytää sitten kalliitta erikoisoluita tai Gin Tonicia muiden kierroksilla! Vähänkö ärsyttää pidemmän päälle... :)


      • silverfire kirjoitti:

        Tuo loppuhuipennus kyllä varmaan pisti sapettamaan... mutta noita tapauksia nyt valitettavasti on, omakin ex-avovaimo asui minun omistamassa kämpässä ja pistettiin laskut puoliksi, mutta maksoin siihen päälle vielä asuntolainaa. Ja sitten kun tuli pieni työttömyyspätkä ja naisen piti maksaa vähän enemmän että selvisin lainasta, niin auta armias että siitä sai kuulla kunniansa kun sen piti maksaa enemmän ruokaostoksia, yhtiövastiketta jne. Kiva sitte elää sellaisen kanssa myötä- JA vastoinkäymisissä :)

        On niitä miehiäkin - mulla on yksi miespuolinen pihi kaveri jonka saituutta naiset ei jaksa, kaikki pitää pistää tasan mutta mies esim. syö helposti 2 x enemmän kuin naisensa. Ja aina jos mennään baariin ja jokainen tarjoaa kierroksen, ostaa hän omalla kierroksellaan itselle & muille perusbisseä mutta pyytää sitten kalliitta erikoisoluita tai Gin Tonicia muiden kierroksilla! Vähänkö ärsyttää pidemmän päälle... :)

        "Kierros kaikille! ...jos joku maksaa..."


      • Britelite kirjoitti:

        Niin, eli kyse on siitä, että mitä mies ajattelee ja ehkä pelkää tapahtuvan.

        Kyllä, juuri niin. Se mitä mies ajattelee tai pelkää riippuu sit miehestä.
        Itse pelkäisin sitä hetkeä, kun naisen suusta tulee se "Minä maksoin silloin..." tai "Tähän mennessä oon maksamanut xxx,xx euroa.."


      • silverfire kirjoitti:

        Tuo loppuhuipennus kyllä varmaan pisti sapettamaan... mutta noita tapauksia nyt valitettavasti on, omakin ex-avovaimo asui minun omistamassa kämpässä ja pistettiin laskut puoliksi, mutta maksoin siihen päälle vielä asuntolainaa. Ja sitten kun tuli pieni työttömyyspätkä ja naisen piti maksaa vähän enemmän että selvisin lainasta, niin auta armias että siitä sai kuulla kunniansa kun sen piti maksaa enemmän ruokaostoksia, yhtiövastiketta jne. Kiva sitte elää sellaisen kanssa myötä- JA vastoinkäymisissä :)

        On niitä miehiäkin - mulla on yksi miespuolinen pihi kaveri jonka saituutta naiset ei jaksa, kaikki pitää pistää tasan mutta mies esim. syö helposti 2 x enemmän kuin naisensa. Ja aina jos mennään baariin ja jokainen tarjoaa kierroksen, ostaa hän omalla kierroksellaan itselle & muille perusbisseä mutta pyytää sitten kalliitta erikoisoluita tai Gin Tonicia muiden kierroksilla! Vähänkö ärsyttää pidemmän päälle... :)

        Tuo on todella tylsää, että huomautellaan siitä että joutuu joskus laittamaan enemmän likoon toisen takia. Ikään kuin toinen olis kaiken aikaa velkaa. Ihme pätemistä semmonen. Varsinkin kun ja jos toinen ei ole mikään hyväksikäyttäjä, vaan asiansa jämptisti hoitava, mutta sillä hetkellä pienempi tuloinen.

        Tiiän tunteen, kun kumppani huomauttelee mä ostin sitten ton ja tuon. Ja mun pitäs vetää kissan kokoinen ruksi joka hankinnasta seinään, mutta mun hankinnat ja panostus ei tunnu merkkaavan niissä laskuissa mitään.


      • Britelite
        voopotin kirjoitti:

        Tuo on todella tylsää, että huomautellaan siitä että joutuu joskus laittamaan enemmän likoon toisen takia. Ikään kuin toinen olis kaiken aikaa velkaa. Ihme pätemistä semmonen. Varsinkin kun ja jos toinen ei ole mikään hyväksikäyttäjä, vaan asiansa jämptisti hoitava, mutta sillä hetkellä pienempi tuloinen.

        Tiiän tunteen, kun kumppani huomauttelee mä ostin sitten ton ja tuon. Ja mun pitäs vetää kissan kokoinen ruksi joka hankinnasta seinään, mutta mun hankinnat ja panostus ei tunnu merkkaavan niissä laskuissa mitään.

        Mut ikävältä tuntuu sekin, kun toinen osapuoli kieltäytyy vastaanottamasta mitään tai ei anna maksaa esim. ulkonakäyntejä, vaatteita tms, vaan tekee naurettavan suuren numeron siitä, mitä olen jo maksanut tai ostanut. En koskaan pidä kirjaa ostamistani tai antamistani asioista, koska annan ihan vilpittömästi antamisen ilosta ja se mikä on mennyt, on mennyt, eikä sitä kannata enää miettiä.

        Mut olen minäkin nähnyt parisuhteita, joissa on otettu oikein sydämenasiaksi vahtia sitä, kuinka paljon kumpikin osallistuu menoihin tai tuhlaa. Mun mielestä se pilaa ilon kaikesta, tympeetä lähteä leffaan, syömään tai matkalle, jos aina ensimmäisenä ohjelmassa miettiä, että kuka maksaa ja kuinka paljon.


      • Britelite kirjoitti:

        Mut ikävältä tuntuu sekin, kun toinen osapuoli kieltäytyy vastaanottamasta mitään tai ei anna maksaa esim. ulkonakäyntejä, vaatteita tms, vaan tekee naurettavan suuren numeron siitä, mitä olen jo maksanut tai ostanut. En koskaan pidä kirjaa ostamistani tai antamistani asioista, koska annan ihan vilpittömästi antamisen ilosta ja se mikä on mennyt, on mennyt, eikä sitä kannata enää miettiä.

        Mut olen minäkin nähnyt parisuhteita, joissa on otettu oikein sydämenasiaksi vahtia sitä, kuinka paljon kumpikin osallistuu menoihin tai tuhlaa. Mun mielestä se pilaa ilon kaikesta, tympeetä lähteä leffaan, syömään tai matkalle, jos aina ensimmäisenä ohjelmassa miettiä, että kuka maksaa ja kuinka paljon.

        Totta tuokin, mitä ensimmäisessä kappaleessa kirjoitit. Mulla on joskus itsellä ongelmia ottaa toiselta vastaan rahanarvoisia asioita. Vaikka itsekkään en omista antamisistani numeroa tee, enkä koskaan muistuttele tai pidä kirjaa. Jos jotain annan, annan sen sydämestäni toiselle ja ei siitä mitään velkaa mulle jäädä. Ihan kuten sullakin.

        Oon vaan oppinut tulemaan omillani toimeen ja olen huono pyytämään toiselta mitään. Tulee aina vaivautunut olo, kuin olisi varkaissa tai jotenkin lusmu. Eli tavallaan mä ymmärrän sellaista ihmistä, jonka on myös vaikeeta ottaa toiselta vastaan rahaa tai rahanarvoisia asioita. Vaikka sen tietääkin sisällään, että ei se toinen anna siksi mitään, että pääsis sanomaan tai tekemään asiasta numeroa. Että se antaa ihan samalla periaatteella asioita kun minäkin. Välittämisestä ja halusta antaa ja auttaa toista.

        Varmasti nuo kokemukset numerontekijöistä on vaikuttanut itseenikin ja on entistäkin tarkempi, ettei vaan ala olemaan siipeilijänä eikä toisen hyysäättävänä.
        Niinhän se pilaa suhteesta oikeastaan kaiken luontevuuden, kun kaiken aikaa saa pelätä olevansa velkaa toiselle. Ja kuulevansa perästäpäin, että minä olen sua auttanut niin ja niin paljon. Olet mulle pystyssä sen ja sen verran.

        Parisuhde kun ei saisi olla sellaista kilpajuoksua ja velaksi elämistä. Tai ainakaan se ei tunnu itsestä luontevalle ja rennolle. Pikku hiljaa sitä oppii ottamaan vastaan enemmän, kun oppii tajuamaan toisen motiivit. Että siellä taustalla on kuten itselläkin se halu jakaa kaikki yhdessä ilman tilinpitoa ja velkakirjoja.

        Se voi olla joillekin hyvin vaikeeta oppia olemaan relax asian kanssa. Ehkä jopa kiusallista ja nöyryyttävää?

        Tiedän myös, miten paljon se voi loukata toista, jos hän haluaa jakaa kaiken sun kanssasi ja epäilet hänen motiivejaan. Tai kieltäydyt vastaanottamasta. Ihan kuin epäilisit hänen aitoa välittämistään ja halua panna kaikkensa likoon teidän takianne. Olen senkin nähnyt, että se voi miehelle olla hyvin loukkaavaa, kun nainen ei vastaanota, vaikka se miehen suunnalta on vain sitä vilpitöntä halua jakaa kaikki ilman perästäpäin huuteluja.


      • voopotin kirjoitti:

        Totta tuokin, mitä ensimmäisessä kappaleessa kirjoitit. Mulla on joskus itsellä ongelmia ottaa toiselta vastaan rahanarvoisia asioita. Vaikka itsekkään en omista antamisistani numeroa tee, enkä koskaan muistuttele tai pidä kirjaa. Jos jotain annan, annan sen sydämestäni toiselle ja ei siitä mitään velkaa mulle jäädä. Ihan kuten sullakin.

        Oon vaan oppinut tulemaan omillani toimeen ja olen huono pyytämään toiselta mitään. Tulee aina vaivautunut olo, kuin olisi varkaissa tai jotenkin lusmu. Eli tavallaan mä ymmärrän sellaista ihmistä, jonka on myös vaikeeta ottaa toiselta vastaan rahaa tai rahanarvoisia asioita. Vaikka sen tietääkin sisällään, että ei se toinen anna siksi mitään, että pääsis sanomaan tai tekemään asiasta numeroa. Että se antaa ihan samalla periaatteella asioita kun minäkin. Välittämisestä ja halusta antaa ja auttaa toista.

        Varmasti nuo kokemukset numerontekijöistä on vaikuttanut itseenikin ja on entistäkin tarkempi, ettei vaan ala olemaan siipeilijänä eikä toisen hyysäättävänä.
        Niinhän se pilaa suhteesta oikeastaan kaiken luontevuuden, kun kaiken aikaa saa pelätä olevansa velkaa toiselle. Ja kuulevansa perästäpäin, että minä olen sua auttanut niin ja niin paljon. Olet mulle pystyssä sen ja sen verran.

        Parisuhde kun ei saisi olla sellaista kilpajuoksua ja velaksi elämistä. Tai ainakaan se ei tunnu itsestä luontevalle ja rennolle. Pikku hiljaa sitä oppii ottamaan vastaan enemmän, kun oppii tajuamaan toisen motiivit. Että siellä taustalla on kuten itselläkin se halu jakaa kaikki yhdessä ilman tilinpitoa ja velkakirjoja.

        Se voi olla joillekin hyvin vaikeeta oppia olemaan relax asian kanssa. Ehkä jopa kiusallista ja nöyryyttävää?

        Tiedän myös, miten paljon se voi loukata toista, jos hän haluaa jakaa kaiken sun kanssasi ja epäilet hänen motiivejaan. Tai kieltäydyt vastaanottamasta. Ihan kuin epäilisit hänen aitoa välittämistään ja halua panna kaikkensa likoon teidän takianne. Olen senkin nähnyt, että se voi miehelle olla hyvin loukkaavaa, kun nainen ei vastaanota, vaikka se miehen suunnalta on vain sitä vilpitöntä halua jakaa kaikki ilman perästäpäin huuteluja.

        Ja tuosta työttömyydestä sen verran, kun olen itsekin työtön. Ollut jo aika pitkään, vaikka monia hakemuksia olen eteenpäin laittanut ja haastatteluissakin jopa käynyt. Niin ei vaan ole lykästänyt. Jotain hommaa piti tulla syksyllä, mutta raskauden myötä sekin ovi nykästiin nenän eestä kiinni.

        Kyllä mä sen osasin jo aavistaakin.

        Niin, asiaan. Eli jos on työpaikka, niin voi olla pelottavaa luopua työpaikasta ja jäädä sille riskille kotiin varttumaan saankohan niitä töitä vai en. Ei ole kovin helppoa saada työtä tuosta vaan, vaikka olis kuinka kokenut ja reipas työntekijä. Kilpailu on kovaa. Joillain aloilla erityisen kovaa.


        Eikä se ole tosiaan kivaa olla työtön, kun toinen lähtee aamulla töihin ja ite jää kotiin möllöttämään. Ikään kuin jäis lojumaan vaan. Siitäkin tulee vähän syyllinen olo, ei yhteiskunnan vaan puolison takia. Vaikkakin kuinka laittaa joka roponsa yhteiseen elämään kiinni työttömänäkin.

        Se tunne on silti koko aika olemassa. Minä vaan möllötän täällä ja tuo huhkii töissä. :/

        Ehkä se miehesikin sitä olotilaa pelkää?


    • //Mies//

      Oman kokemukseni mukaan nainen ei kovin pitkään siedä kotona makoilevaa työtöntä ja persaukista miestä. Raha parisuhteessa voi usein olla myös vallankäytön ja painostuksen väline.

      Ja vähän Pikkumurria lainatakseni :)

      "....ei töihin nykypäivänä niin vain _mennä_
      niitä saadaan jos hyvä tuuri käy..."

      • Britelite

        Ei kai siellä tarvitse makoilla 24/7. Voi myös harrastaa, osallistua kotitöihin ja elää aktiivista elämää ilman, että kävisi töissä.


    • No tää on mun mielipide, korjatkoon joku mies, jos näkee aiheelliseksi.

      Mut en usko, että naisen työ/ura vaikuttaa sellaiseen mieheen, joka muuten tuntee olevansa ns. tarpeeksi mies. Eli jos nainen ei ota "liikaa" miehen roolia, suhde voi onnistua hyvinkin. Tai siis, jos miehillä on tuhansia vuosia (tai kymmeniä tuhansia?) ollut roolina elättää nainen, niin kyllä se vaikuttaa vielä nyt näiden n. 100 vuoden jälkeenkin, kun naiset ovat siirtyneet työelämään. Tai en tiedä tarkkaa vuotta, milloin naiset ovat siirtyneet kotoa töihin, mutta kuitenkin. Suhteellisen pienen ajan nainen on kuulunut "miehen rooliin" eli bread winneriksi.

      Oon ite miettinyt, että jos pääsen AMK:aan, tulotasoni omalla alallani olisi vissiin 2200e/kk, mikä vastaavan alan ammattipuolelta valmistuessa olisi 1700e/kk. Ero ei oo mikään iso, mutta sitä en tiiä, voisko tollanen häiritä miestä. Kun itteenihän ei kiinnosta onko mies amiksen vai ammattikorkean käynyt. :D Et eipä tosta koulutuserosta tuu ainakaan sos. ja terveysalalla suuria eroja. Tosin joo, eihän sitä aina heilastella samalla alalla olevan kanssa.. Mut tää nyt esimerkki minkä keksin tähän hätään. Kysymys kuuluu siis itselläni, mihin se raja menee?

      Sen ymmärtäisin, jos ukko tienaa vaikka sen 2000e/kk, mutta muija 4000-5000e/kk, se vois olla jo vähän silleen "kiva, sä voit ostaa tollasia juttuja, mut mä en... Ku oon mies ja mun "pitäis" sut iskeä itelleni, miks jäisit, kun ei mulla oo ees rahaa pitää susta huolta.. ja mitä mulla ees tekisit, koska mun tienaama raha on sulle perseen pyyhkimistä varten? Ja mitäs sit, jos tulee rikkaampi mies ja teillä on enemmän yhteistä ja voitte saada mitä vaan.. Mitä mulla ois tarjota sulle?" Tai siis, tää on mun kuvitelma miehen maailmasta. :D Kai jotkut hyvät seksitaidot vois kompensoida tämmösiä "vajauksia" miehisyydessä. Tai ulkonäkö. Tai joku. Urheilusuoritukset, auto? Kaverit? Sos. status?

      Mut hyvin vaikee mennä sanomaan yksittäisestä ihmisestä mitään kovin pätevää. Luultavasti sillä miehellä oli joku ongelma miehisyytensä kanssa tai et ollut tarpeeksi kiinnostava.

      Jos työ tekee mieheksi tässä tapauksessa, oishan se nyt aika nöyryyttävää, että joku toinen tulee elättämään ja järjestämään töitä. Sama kun naiselle tulis joku ukko valitsemaan ihmissuhteita/kavereita "koska tää nyt on sun tasoasi", etkä mitenkään vois vaikuttaa siihen, vaan sun olis pakko, jotta saisit sen miehen itsellesi. Oispa mukavaa?

      • Britelite

        Minä kyllästyin pitkään välimatkaan ja lopulta sanoin, että joko lopetetaan tai muutetaan yhteen. Siinä kohtaa nousi seinä pystyyn ja tuli esiin tämä asia. Ei kuulema muuta ongelmaa. Ehkä minä osittain loukkaannuinkin sen vuoksi, että mies nosti raha-asiat missään määrin parisuhteessa merkityksellisiksi asioiksi.


      • Vielä tähän ku tuli mieleen. Eli periaatteessa nykyaikana miehisyys on koetuksella, koska naista ei enää pidetäkään kotona sillä, että tienataan rahaa perheelle. Pitää löytää ns. muita miehisiä tekijöitä, jotka saavat naisen pysymään. Veikkaan, että se pistää monelle sormen suuhun..

        Työ on miehinen asia ja ymmärrän, että se ei ehkä miehelle heti aukene, mitä "muuta" suhteessa voi olla sellaista, joka naisen siinä pitää. Mut sen takia kuvioon onkin astunut tää mysteerinen romantiikka esimerkiksi. Toki on sitä varmaan ollut aikojen saatossa, mutta kai se korostuu nykyään enemmän.

        Samaten vois kysyä, mitä on nykyään parisuhde? Nykyään ollaan niin yksilöitä, mitään ei jaeta enää toisen kanssa. Tehdään muksut ja se siitä? Molemmat luo uraansa eikä ole mitään perhedynamiikoita enää. Lapset jää yksin, koska vanhemmat ovat niin keskittyneitä omiin uriinsa ja niiden luomiseen ja rakentamiseen. Tämän takia "vihaan" feminismiä, koska se vie yhden "perustarpeen" juuret. Ehkä oon sitten vanhanaikainen ja alistuva nainen jonkun mielestä, mut mun mielestä nainen kuuluu kotiin hoitamaan lapsia. Joo, ei omia tarpeitaan pidä unohtaa, mutta ei niitä kyllä lastenkaan kustannuksella saa täyttää. Ollaan kuitenkin vastuussa jokaisesta uudesta päästä, joka tänne synnytetään. Sitten kysellään, miks on niin paljon mielenterveysongelmia.. :D

        No, jos lapsen tarpeita ei huomioida (ja ne vielä ovat varsin yksinkertaisia!), niin miten sellasesta vois kasvaa täysipainoinen ihminen? Siirtyy sukupolvelta toiselle nää kaikki traumat sun muut. Vanhemmat poissa, lapset oppii olemaan poissa ja laiminlyömään omia tarpeitaan. Jos meidän vanhemmat on laiminlyöneet meitä, miten voitais olettaa, että osattais omia tarpeita kuunnella.. Noh, tää onkin johtanut siihen, että ollaan kiukkuisia aikuisia ja tapellaan henkeen ja vereen kaikesta materiasta JOKA KUULUU MINULLE. Sit ku tajuais, että tarpeet on paljon pienempiä ja yksinkertaisempia, voitas saavuttaa se todellinen onni. Mut odotan teitä, josko tuutte joskus perässä.

        Ei nyt tavallaan kyllä liittynyt ketjuun. Mut oli pakko kirjottaa.


      • Britelite kirjoitti:

        Minä kyllästyin pitkään välimatkaan ja lopulta sanoin, että joko lopetetaan tai muutetaan yhteen. Siinä kohtaa nousi seinä pystyyn ja tuli esiin tämä asia. Ei kuulema muuta ongelmaa. Ehkä minä osittain loukkaannuinkin sen vuoksi, että mies nosti raha-asiat missään määrin parisuhteessa merkityksellisiksi asioiksi.

        Ehkä hän ei ollut valmis ottamaan seuraavaa askelta.


      • kanasutra kirjoitti:

        Vielä tähän ku tuli mieleen. Eli periaatteessa nykyaikana miehisyys on koetuksella, koska naista ei enää pidetäkään kotona sillä, että tienataan rahaa perheelle. Pitää löytää ns. muita miehisiä tekijöitä, jotka saavat naisen pysymään. Veikkaan, että se pistää monelle sormen suuhun..

        Työ on miehinen asia ja ymmärrän, että se ei ehkä miehelle heti aukene, mitä "muuta" suhteessa voi olla sellaista, joka naisen siinä pitää. Mut sen takia kuvioon onkin astunut tää mysteerinen romantiikka esimerkiksi. Toki on sitä varmaan ollut aikojen saatossa, mutta kai se korostuu nykyään enemmän.

        Samaten vois kysyä, mitä on nykyään parisuhde? Nykyään ollaan niin yksilöitä, mitään ei jaeta enää toisen kanssa. Tehdään muksut ja se siitä? Molemmat luo uraansa eikä ole mitään perhedynamiikoita enää. Lapset jää yksin, koska vanhemmat ovat niin keskittyneitä omiin uriinsa ja niiden luomiseen ja rakentamiseen. Tämän takia "vihaan" feminismiä, koska se vie yhden "perustarpeen" juuret. Ehkä oon sitten vanhanaikainen ja alistuva nainen jonkun mielestä, mut mun mielestä nainen kuuluu kotiin hoitamaan lapsia. Joo, ei omia tarpeitaan pidä unohtaa, mutta ei niitä kyllä lastenkaan kustannuksella saa täyttää. Ollaan kuitenkin vastuussa jokaisesta uudesta päästä, joka tänne synnytetään. Sitten kysellään, miks on niin paljon mielenterveysongelmia.. :D

        No, jos lapsen tarpeita ei huomioida (ja ne vielä ovat varsin yksinkertaisia!), niin miten sellasesta vois kasvaa täysipainoinen ihminen? Siirtyy sukupolvelta toiselle nää kaikki traumat sun muut. Vanhemmat poissa, lapset oppii olemaan poissa ja laiminlyömään omia tarpeitaan. Jos meidän vanhemmat on laiminlyöneet meitä, miten voitais olettaa, että osattais omia tarpeita kuunnella.. Noh, tää onkin johtanut siihen, että ollaan kiukkuisia aikuisia ja tapellaan henkeen ja vereen kaikesta materiasta JOKA KUULUU MINULLE. Sit ku tajuais, että tarpeet on paljon pienempiä ja yksinkertaisempia, voitas saavuttaa se todellinen onni. Mut odotan teitä, josko tuutte joskus perässä.

        Ei nyt tavallaan kyllä liittynyt ketjuun. Mut oli pakko kirjottaa.

        Nykyaikainen miehisyys ei sitä vaadi, mutta kyllä naisen tulee jäädä kotiin lasten kanssa ja miehen pysyä töissä?


      • Britelite kirjoitti:

        Minä kyllästyin pitkään välimatkaan ja lopulta sanoin, että joko lopetetaan tai muutetaan yhteen. Siinä kohtaa nousi seinä pystyyn ja tuli esiin tämä asia. Ei kuulema muuta ongelmaa. Ehkä minä osittain loukkaannuinkin sen vuoksi, että mies nosti raha-asiat missään määrin parisuhteessa merkityksellisiksi asioiksi.

        Minä luulen, että eri ihmiset arvostavat eri asioita niin itsessään, kumppanissaan kuin muissakin ihmisissä. Jonkun identiteetille on tärkeää pärjätä taloudellisesti, jollekin vaikkapa urheilussa tai ihmissuhteissa.

        Ehkäpä sinun miehesi identiteetille perinteinen miehen rooli "perheen elättäjänä" on korostunut. Ja siihen kuvioon istuu huonosti muuttaa "kotivävyksi" naisen hoiviin. Toinen olisi vain hyvillään, kun saa olla jouten.


      • hahmotelma kirjoitti:

        Nykyaikainen miehisyys ei sitä vaadi, mutta kyllä naisen tulee jäädä kotiin lasten kanssa ja miehen pysyä töissä?

        Toisaalta tässähän taisi olla tämä tarve naiseksi itsensä kokemisesta. Ja sitä varmaan edistää se, että mies tulee paskasena haalarit päällä kotiin naisen luo jolla on vauvan puklut olkapäällä eikä toisin päin.


      • hahmotelma kirjoitti:

        Nykyaikainen miehisyys ei sitä vaadi, mutta kyllä naisen tulee jäädä kotiin lasten kanssa ja miehen pysyä töissä?

        Niin, emmä tiedä vaatiiko? Ei kai.

        Saa mieskin halutessaan jäädä kotiin, mut kyllä mä itsekin haluaisin olla ainakin alkuun kotona lasten kans. Jos se on käytännössä mahdollista.

        Ei oo mikään oletus, että miehen PITÄÄ pysyä töissä, ei todellakaan. Mut siis femakoista lähinnä tulee itelleni mieleen se, että molemmat juoksee pää kolmantena jalkana töihin ja lapset jätetään himaan yksinään. Ja sitten viedään päivähoitoon, harrastuksiin ja kaikkeen, jotta voitais minimoida aika omien lastensa kanssa. EI KAIKKI TEE TÄTÄ. Mut joo.


      • kanasutra kirjoitti:

        Niin, emmä tiedä vaatiiko? Ei kai.

        Saa mieskin halutessaan jäädä kotiin, mut kyllä mä itsekin haluaisin olla ainakin alkuun kotona lasten kans. Jos se on käytännössä mahdollista.

        Ei oo mikään oletus, että miehen PITÄÄ pysyä töissä, ei todellakaan. Mut siis femakoista lähinnä tulee itelleni mieleen se, että molemmat juoksee pää kolmantena jalkana töihin ja lapset jätetään himaan yksinään. Ja sitten viedään päivähoitoon, harrastuksiin ja kaikkeen, jotta voitais minimoida aika omien lastensa kanssa. EI KAIKKI TEE TÄTÄ. Mut joo.

        Siis sehän ois lottovoitto, jos mies ois jotenkin halukas olemaan lasten kanssa. Mut aika usein noi muksut ja niistä huolehtiminen ja niiden kasvattaminen jää äidin vastuulle, kun isät puolestaan yleensä saa lapsista enemmän temmelyskaverin itselleen.


      • kanasutra kirjoitti:

        Siis sehän ois lottovoitto, jos mies ois jotenkin halukas olemaan lasten kanssa. Mut aika usein noi muksut ja niistä huolehtiminen ja niiden kasvattaminen jää äidin vastuulle, kun isät puolestaan yleensä saa lapsista enemmän temmelyskaverin itselleen.

        Sun pitää ottaa joku vuorotyöläinen mieheks, niin siellä päivähoidossa ei tartte joka päivä olla pitkiä aikoja.

        Joo ja ei pitäs jollain alle kouluikäisillä olla harrastuksia juurikaan... Justhan siitä joka viisas kertoilikin ylen sivuilla... Ja jos on, niin niiden ois paree olla sellasia, missä vanhemmalla on aikaa olla mukana, eikä vaan tiputtaa sinne ja sit noukkia kotii.


      • deft

        Kuten usein; mielipiteesi on hyvä eikä täältä suunnalta ainakaan ole aiheellista korjata :)
        Miehellä vissiin kuuluu olla paljonkin tarjottavaa naiselle. Jos ei korkeaa elintasoa niin sitten keskivertoa parempaa seksiä kuuluu olla. Tai jotain muuta poikkeuksellisen hyvää.


      • Britelite kirjoitti:

        Minä kyllästyin pitkään välimatkaan ja lopulta sanoin, että joko lopetetaan tai muutetaan yhteen. Siinä kohtaa nousi seinä pystyyn ja tuli esiin tämä asia. Ei kuulema muuta ongelmaa. Ehkä minä osittain loukkaannuinkin sen vuoksi, että mies nosti raha-asiat missään määrin parisuhteessa merkityksellisiksi asioiksi.

        Välttämättä tuo raha-asia ei kuitenkaan ole se "oikea" syy. Mies saattoi ajatella, että tuo olisi sellainen vähiten loukkaava syy miksi ei halua saman katon alle.


      • deft
        hahmotelma kirjoitti:

        Sun pitää ottaa joku vuorotyöläinen mieheks, niin siellä päivähoidossa ei tartte joka päivä olla pitkiä aikoja.

        Joo ja ei pitäs jollain alle kouluikäisillä olla harrastuksia juurikaan... Justhan siitä joka viisas kertoilikin ylen sivuilla... Ja jos on, niin niiden ois paree olla sellasia, missä vanhemmalla on aikaa olla mukana, eikä vaan tiputtaa sinne ja sit noukkia kotii.

        Omasta kaveripiiristä voin kertoa tapauksesta jossa mies on vuorotyöläisenä ja nainen päivätyössä. Parhaimmassa tapauksessa yhteistä aikaa löytyy useampikin tunti vuorokaudessa. Ja sitten ne syklit menee aina niin, että kavereille puhutaan viikoista, ei päivistä. Tyyliin:
        "Mitä äijä, mitä teet huomenna?"
        "Nooo sunnuntaina loppuu seuraava vuororupeama."
        "Mut tänään on maanantai..."
        "Joooooo kato...tää viikko on aika lukkoon lyöty."
        "Että siis puhutaan uudestaan ens viikolla, niinkö?"
        "Ehkä joo. Parempi niin."

        Eikä siis ole kyse mitenkään aktiivisista ihmisistä, ainakaan harrastusmielessä. Eli ei niillä ikinä ole parina tai erikseen kiire mihinkään. On vain kuulemma niin julmetusti "parisuhdeiltoja", sukulaisten kyläilyjä ja kaikenlaista "pientä remppaa".


      • deft kirjoitti:

        Omasta kaveripiiristä voin kertoa tapauksesta jossa mies on vuorotyöläisenä ja nainen päivätyössä. Parhaimmassa tapauksessa yhteistä aikaa löytyy useampikin tunti vuorokaudessa. Ja sitten ne syklit menee aina niin, että kavereille puhutaan viikoista, ei päivistä. Tyyliin:
        "Mitä äijä, mitä teet huomenna?"
        "Nooo sunnuntaina loppuu seuraava vuororupeama."
        "Mut tänään on maanantai..."
        "Joooooo kato...tää viikko on aika lukkoon lyöty."
        "Että siis puhutaan uudestaan ens viikolla, niinkö?"
        "Ehkä joo. Parempi niin."

        Eikä siis ole kyse mitenkään aktiivisista ihmisistä, ainakaan harrastusmielessä. Eli ei niillä ikinä ole parina tai erikseen kiire mihinkään. On vain kuulemma niin julmetusti "parisuhdeiltoja", sukulaisten kyläilyjä ja kaikenlaista "pientä remppaa".

        Joo, onhan se jos työn luonne on semmonen, että on usein esim. koko viikko iltavuoroja tai yö vuoroja, niin onhan se varmaan rankkaa välillä, etäsuhdetta se touhu...

        Vaan eipä tuo monia näytä haittaavan.


      • deft kirjoitti:

        Kuten usein; mielipiteesi on hyvä eikä täältä suunnalta ainakaan ole aiheellista korjata :)
        Miehellä vissiin kuuluu olla paljonkin tarjottavaa naiselle. Jos ei korkeaa elintasoa niin sitten keskivertoa parempaa seksiä kuuluu olla. Tai jotain muuta poikkeuksellisen hyvää.

        Katoin tota yhtä kohtaa... Ei hätää kun tulee rikkaampi mies vastaan, JOS on tarjota jotain muuta hyvää millä kilpailla ;:D


      • hahmotelma kirjoitti:

        Katoin tota yhtä kohtaa... Ei hätää kun tulee rikkaampi mies vastaan, JOS on tarjota jotain muuta hyvää millä kilpailla ;:D

        Tai sillä tavalla sen onnistuin ainakin ensin lukemaan.


      • hahmotelma kirjoitti:

        Tai sillä tavalla sen onnistuin ainakin ensin lukemaan.

        Ja oliko ne tulot vajaus miehisyydessä?


      • kanasutra kirjoitti:

        Vielä tähän ku tuli mieleen. Eli periaatteessa nykyaikana miehisyys on koetuksella, koska naista ei enää pidetäkään kotona sillä, että tienataan rahaa perheelle. Pitää löytää ns. muita miehisiä tekijöitä, jotka saavat naisen pysymään. Veikkaan, että se pistää monelle sormen suuhun..

        Työ on miehinen asia ja ymmärrän, että se ei ehkä miehelle heti aukene, mitä "muuta" suhteessa voi olla sellaista, joka naisen siinä pitää. Mut sen takia kuvioon onkin astunut tää mysteerinen romantiikka esimerkiksi. Toki on sitä varmaan ollut aikojen saatossa, mutta kai se korostuu nykyään enemmän.

        Samaten vois kysyä, mitä on nykyään parisuhde? Nykyään ollaan niin yksilöitä, mitään ei jaeta enää toisen kanssa. Tehdään muksut ja se siitä? Molemmat luo uraansa eikä ole mitään perhedynamiikoita enää. Lapset jää yksin, koska vanhemmat ovat niin keskittyneitä omiin uriinsa ja niiden luomiseen ja rakentamiseen. Tämän takia "vihaan" feminismiä, koska se vie yhden "perustarpeen" juuret. Ehkä oon sitten vanhanaikainen ja alistuva nainen jonkun mielestä, mut mun mielestä nainen kuuluu kotiin hoitamaan lapsia. Joo, ei omia tarpeitaan pidä unohtaa, mutta ei niitä kyllä lastenkaan kustannuksella saa täyttää. Ollaan kuitenkin vastuussa jokaisesta uudesta päästä, joka tänne synnytetään. Sitten kysellään, miks on niin paljon mielenterveysongelmia.. :D

        No, jos lapsen tarpeita ei huomioida (ja ne vielä ovat varsin yksinkertaisia!), niin miten sellasesta vois kasvaa täysipainoinen ihminen? Siirtyy sukupolvelta toiselle nää kaikki traumat sun muut. Vanhemmat poissa, lapset oppii olemaan poissa ja laiminlyömään omia tarpeitaan. Jos meidän vanhemmat on laiminlyöneet meitä, miten voitais olettaa, että osattais omia tarpeita kuunnella.. Noh, tää onkin johtanut siihen, että ollaan kiukkuisia aikuisia ja tapellaan henkeen ja vereen kaikesta materiasta JOKA KUULUU MINULLE. Sit ku tajuais, että tarpeet on paljon pienempiä ja yksinkertaisempia, voitas saavuttaa se todellinen onni. Mut odotan teitä, josko tuutte joskus perässä.

        Ei nyt tavallaan kyllä liittynyt ketjuun. Mut oli pakko kirjottaa.

        En tiiä, mut onpa sulla järkeviä aatoksia Kanasutra. Oli hyvä kirjoitus ja todella tyhjentäviä ajatuksia aiheesta. Uraohjukset on porukkaa jota itse kartan ja kaukaa kierrän. Jos perheen yhteinen aika jää työn ja uran jalkoihin niin ei perkele.

        Sitten sysästään ipanat yhteiskunnan kasvatettavaksi ja koulittavaksi, kun ei ollut aikaa olla vanhempana läsnä. Ärsyttävää.


      • kanasutra kirjoitti:

        Siis sehän ois lottovoitto, jos mies ois jotenkin halukas olemaan lasten kanssa. Mut aika usein noi muksut ja niistä huolehtiminen ja niiden kasvattaminen jää äidin vastuulle, kun isät puolestaan yleensä saa lapsista enemmän temmelyskaverin itselleen.

        Hah! En ole sitten enemmistöiskä, koska olin vanhempainloman kotona hoitamassa muksua, kun vaimo teki uraa. Olinhan kummajainen neuvolassa :D En vaihtas sitä aikaa mistään hinnasta pois. Näitä töitä ehtii vielä tehdä kyllästymiseen saakka. Lapsen ja äidin suhde on jotenkin aina olemassa, mutta lapsen ja isän välinen suhde pitää luoda.

        Ex vaimoni oli tosin minua parempituloinen, joten olihan se järjelläkin perusteltu ratkaisu.


      • kanasutra kirjoitti:

        Vielä tähän ku tuli mieleen. Eli periaatteessa nykyaikana miehisyys on koetuksella, koska naista ei enää pidetäkään kotona sillä, että tienataan rahaa perheelle. Pitää löytää ns. muita miehisiä tekijöitä, jotka saavat naisen pysymään. Veikkaan, että se pistää monelle sormen suuhun..

        Työ on miehinen asia ja ymmärrän, että se ei ehkä miehelle heti aukene, mitä "muuta" suhteessa voi olla sellaista, joka naisen siinä pitää. Mut sen takia kuvioon onkin astunut tää mysteerinen romantiikka esimerkiksi. Toki on sitä varmaan ollut aikojen saatossa, mutta kai se korostuu nykyään enemmän.

        Samaten vois kysyä, mitä on nykyään parisuhde? Nykyään ollaan niin yksilöitä, mitään ei jaeta enää toisen kanssa. Tehdään muksut ja se siitä? Molemmat luo uraansa eikä ole mitään perhedynamiikoita enää. Lapset jää yksin, koska vanhemmat ovat niin keskittyneitä omiin uriinsa ja niiden luomiseen ja rakentamiseen. Tämän takia "vihaan" feminismiä, koska se vie yhden "perustarpeen" juuret. Ehkä oon sitten vanhanaikainen ja alistuva nainen jonkun mielestä, mut mun mielestä nainen kuuluu kotiin hoitamaan lapsia. Joo, ei omia tarpeitaan pidä unohtaa, mutta ei niitä kyllä lastenkaan kustannuksella saa täyttää. Ollaan kuitenkin vastuussa jokaisesta uudesta päästä, joka tänne synnytetään. Sitten kysellään, miks on niin paljon mielenterveysongelmia.. :D

        No, jos lapsen tarpeita ei huomioida (ja ne vielä ovat varsin yksinkertaisia!), niin miten sellasesta vois kasvaa täysipainoinen ihminen? Siirtyy sukupolvelta toiselle nää kaikki traumat sun muut. Vanhemmat poissa, lapset oppii olemaan poissa ja laiminlyömään omia tarpeitaan. Jos meidän vanhemmat on laiminlyöneet meitä, miten voitais olettaa, että osattais omia tarpeita kuunnella.. Noh, tää onkin johtanut siihen, että ollaan kiukkuisia aikuisia ja tapellaan henkeen ja vereen kaikesta materiasta JOKA KUULUU MINULLE. Sit ku tajuais, että tarpeet on paljon pienempiä ja yksinkertaisempia, voitas saavuttaa se todellinen onni. Mut odotan teitä, josko tuutte joskus perässä.

        Ei nyt tavallaan kyllä liittynyt ketjuun. Mut oli pakko kirjottaa.

        Mulle ei ole ongelma, jos nainen on minua parempituloinen, kunhan on jotakuinkin samalla viivalla. Edellisellä sinkkukaudella nettideittaillessani tutustuin kahteen huomattavan rikkaaseen naiseen. Toinen oli ison firman markkinointijohtaja ja toisella oli oma yritys. Molemmat, varsinkin se yrittäjä, olivat hyvin kiinnostavia naisia, mutta minun oli tunnustettava egoni pienuus ja vihelsin pelin poikki. En olisi millään voinut vastata heidän elintasoonsa, olisin tuntenut olevani toy-boy. Haluan kuitenkin tuntea olevani mies naiselleni, myös makuuhuoneen ulkopuolella

        Parisuhdepohdiskeluusi voisin vastata kokemuksen syvällä rintaäänellä, että nykyajan parisuhteesta tulee helposti kilpailu- ja taistelukenttä. Perinteisiä roolimalleja ei enää ole, joten parisuhde menee helposti pätemiseksi ihan kaikessa. Siihen leikkiin en enää lähde. Olen mies talossani ja jos se ei naiselle käy, niin sitten olen mieluummin sinkku. Jostakin kumman syystä, minulla on nyt sata kertaa enemmän aikaa lapselleni ja kaikelle muullekin kuin taisteluavioliitossani.


      • hahmotelma kirjoitti:

        Sun pitää ottaa joku vuorotyöläinen mieheks, niin siellä päivähoidossa ei tartte joka päivä olla pitkiä aikoja.

        Joo ja ei pitäs jollain alle kouluikäisillä olla harrastuksia juurikaan... Justhan siitä joka viisas kertoilikin ylen sivuilla... Ja jos on, niin niiden ois paree olla sellasia, missä vanhemmalla on aikaa olla mukana, eikä vaan tiputtaa sinne ja sit noukkia kotii.

        Niin, no mites kaks vuorotyöläistä yhdessä? :D Eri asia jos pääsisin ensihoitajaksi, niin sit vois olla se 24h/3pvän välein hyvässä lykyssä.
        Mut jos sairaalas olis niin en tiedä kuinka hyvin siel sais esim. pelkkiä yövuoroja/päivävuoroja tai muuten. Pelkkänä s-hoitajana todennäkösesti haluaisin kyllä palvelutaloon töihin. Mutta joo, ehkä se ei oo viel niin ajankohtaista miettiä sitä vielä niin tarkkaan. :D

        Ku emmä sit miehenkää kanssa rupee olemaan, jos menee ristiin kaikki työt sun muut. Järkevää jos näkee kerran kuukauteen vaikka asuis esim samassa asunnossa? :D Tai mistä mä tiiän jos senkin teen joku päivä vielä.. :D


      • deft kirjoitti:

        Kuten usein; mielipiteesi on hyvä eikä täältä suunnalta ainakaan ole aiheellista korjata :)
        Miehellä vissiin kuuluu olla paljonkin tarjottavaa naiselle. Jos ei korkeaa elintasoa niin sitten keskivertoa parempaa seksiä kuuluu olla. Tai jotain muuta poikkeuksellisen hyvää.

        "Miehellä vissiin kuuluu olla paljonkin tarjottavaa naiselle. Jos ei korkeaa elintasoa niin sitten keskivertoa parempaa seksiä kuuluu olla. Tai jotain muuta poikkeuksellisen hyvää."

        Noinhan se menee, mutta jos vain hyvää seksiä on tarjota, niin olet naiselle toy-boy.


      • deft kirjoitti:

        Omasta kaveripiiristä voin kertoa tapauksesta jossa mies on vuorotyöläisenä ja nainen päivätyössä. Parhaimmassa tapauksessa yhteistä aikaa löytyy useampikin tunti vuorokaudessa. Ja sitten ne syklit menee aina niin, että kavereille puhutaan viikoista, ei päivistä. Tyyliin:
        "Mitä äijä, mitä teet huomenna?"
        "Nooo sunnuntaina loppuu seuraava vuororupeama."
        "Mut tänään on maanantai..."
        "Joooooo kato...tää viikko on aika lukkoon lyöty."
        "Että siis puhutaan uudestaan ens viikolla, niinkö?"
        "Ehkä joo. Parempi niin."

        Eikä siis ole kyse mitenkään aktiivisista ihmisistä, ainakaan harrastusmielessä. Eli ei niillä ikinä ole parina tai erikseen kiire mihinkään. On vain kuulemma niin julmetusti "parisuhdeiltoja", sukulaisten kyläilyjä ja kaikenlaista "pientä remppaa".

        Ei toi vakiintuneessa vaiheessa mun mielestä kauheesti haittaa. Ku oon senkin elänhyt, että ollaan suhteessa liikaa sen toisen kanssa. Se vasta helvettiä onkin. :D


      • mr-groove kirjoitti:

        Hah! En ole sitten enemmistöiskä, koska olin vanhempainloman kotona hoitamassa muksua, kun vaimo teki uraa. Olinhan kummajainen neuvolassa :D En vaihtas sitä aikaa mistään hinnasta pois. Näitä töitä ehtii vielä tehdä kyllästymiseen saakka. Lapsen ja äidin suhde on jotenkin aina olemassa, mutta lapsen ja isän välinen suhde pitää luoda.

        Ex vaimoni oli tosin minua parempituloinen, joten olihan se järjelläkin perusteltu ratkaisu.

        Ihana vastaus. :) Mut tosia taas kerran(!) puhut kyllä. :D


      • voopotin kirjoitti:

        En tiiä, mut onpa sulla järkeviä aatoksia Kanasutra. Oli hyvä kirjoitus ja todella tyhjentäviä ajatuksia aiheesta. Uraohjukset on porukkaa jota itse kartan ja kaukaa kierrän. Jos perheen yhteinen aika jää työn ja uran jalkoihin niin ei perkele.

        Sitten sysästään ipanat yhteiskunnan kasvatettavaksi ja koulittavaksi, kun ei ollut aikaa olla vanhempana läsnä. Ärsyttävää.

        No niinpä. Oon lukenut liikaa Tommy Hellstenin kirjoja ja muuta aihetta sivuavaa. :D


      • kanasutra kirjoitti:

        Niin, no mites kaks vuorotyöläistä yhdessä? :D Eri asia jos pääsisin ensihoitajaksi, niin sit vois olla se 24h/3pvän välein hyvässä lykyssä.
        Mut jos sairaalas olis niin en tiedä kuinka hyvin siel sais esim. pelkkiä yövuoroja/päivävuoroja tai muuten. Pelkkänä s-hoitajana todennäkösesti haluaisin kyllä palvelutaloon töihin. Mutta joo, ehkä se ei oo viel niin ajankohtaista miettiä sitä vielä niin tarkkaan. :D

        Ku emmä sit miehenkää kanssa rupee olemaan, jos menee ristiin kaikki työt sun muut. Järkevää jos näkee kerran kuukauteen vaikka asuis esim samassa asunnossa? :D Tai mistä mä tiiän jos senkin teen joku päivä vielä.. :D

        Niin... toisella ois enempi aikaa lapselle vähempi sulle ja molempi parempi pahempi. Sä tarvit työttömän miehen.


      • mr-groove kirjoitti:

        Mulle ei ole ongelma, jos nainen on minua parempituloinen, kunhan on jotakuinkin samalla viivalla. Edellisellä sinkkukaudella nettideittaillessani tutustuin kahteen huomattavan rikkaaseen naiseen. Toinen oli ison firman markkinointijohtaja ja toisella oli oma yritys. Molemmat, varsinkin se yrittäjä, olivat hyvin kiinnostavia naisia, mutta minun oli tunnustettava egoni pienuus ja vihelsin pelin poikki. En olisi millään voinut vastata heidän elintasoonsa, olisin tuntenut olevani toy-boy. Haluan kuitenkin tuntea olevani mies naiselleni, myös makuuhuoneen ulkopuolella

        Parisuhdepohdiskeluusi voisin vastata kokemuksen syvällä rintaäänellä, että nykyajan parisuhteesta tulee helposti kilpailu- ja taistelukenttä. Perinteisiä roolimalleja ei enää ole, joten parisuhde menee helposti pätemiseksi ihan kaikessa. Siihen leikkiin en enää lähde. Olen mies talossani ja jos se ei naiselle käy, niin sitten olen mieluummin sinkku. Jostakin kumman syystä, minulla on nyt sata kertaa enemmän aikaa lapselleni ja kaikelle muullekin kuin taisteluavioliitossani.

        Siis päteminen on kansantauti ja en ikinä halua semmosta! :D Siitä jää oikeasti vaan paha mieli kaikille. Haluan tuntea sellasia ihmisiä, jotka antaa tilaa jokaisen mielipiteille. Mut ei se tarkota sitä, että samaa mieltä pitäs tosiaan olla kaikesta. :)

        Mua ei kyllä yllätä yhtään, että jää enemmän aikaa lapselle ku ei taistele XD


      • hahmotelma kirjoitti:

        Ja oliko ne tulot vajaus miehisyydessä?

        Ei ole. :)


      • deft
        hahmotelma kirjoitti:

        Joo, onhan se jos työn luonne on semmonen, että on usein esim. koko viikko iltavuoroja tai yö vuoroja, niin onhan se varmaan rankkaa välillä, etäsuhdetta se touhu...

        Vaan eipä tuo monia näytä haittaavan.

        Kyllä se tuntuu haittaavan. Mutta koska suomalainen sisu, niin eihän sitä nyt ääneen haluta sanoa. Voi jopa käydä niin että nainen jättää tai muuta vastaavaa.
        Niin ärsyttävää kuulla aikuisen miehen suusta "elämä on"-tyylisiä filosofisia makupaloja vaikka ne oman elämän mielekkyyden avaimet ois omassa povarissa.


      • deft kirjoitti:

        Kuten usein; mielipiteesi on hyvä eikä täältä suunnalta ainakaan ole aiheellista korjata :)
        Miehellä vissiin kuuluu olla paljonkin tarjottavaa naiselle. Jos ei korkeaa elintasoa niin sitten keskivertoa parempaa seksiä kuuluu olla. Tai jotain muuta poikkeuksellisen hyvää.

        No ihan samallai miehet haluu naisesta jotenkin hyötyä ;D se nyt on ihmisluonto!

        Luulen, en tiedä, mut miehille varmaan säännöllinen seksi on ehkä se "oleellisin". Ja se ettei nainen nalkuttais? Ja et nainen pysyis naisena, jollane se alkuun olikin. Eikä et käy niin ku mennää naimisiin ni lihotaan ja lakataan pitämästä itsestää huolta. Tuskin ongelma on siinäkää siinä, että naisesta tulee jotenki epäviehättävä vaan siinä, että se jotenkin tuntuu siltä, että "jaa, oon yhdentekevä, koska mun takii ei tarvii tehä enää mitään".. alentaa tavallaan ihmisarvoa. :D

        Oon kuullut niin hyvän jutun joskus, että miesten suurin pelko on, että muija leikkaa tukkansa ku mennään naimisiin :D Sit kattelin kaikkia naimisiin menneitä... Ja repesin. Mutsini kyllä poikkeus tässä.


      • kanasutra kirjoitti:

        No niinpä. Oon lukenut liikaa Tommy Hellstenin kirjoja ja muuta aihetta sivuavaa. :D

        En lähtis "syyttelemään" kirjoja, kun ihminen osaa itsekin ajatella. :)

        Sä osaat. Kivaa lukea sun kirjoituksia. Kiva, että tulit tänne kirjottelemaan.


      • hahmotelma kirjoitti:

        Niin... toisella ois enempi aikaa lapselle vähempi sulle ja molempi parempi pahempi. Sä tarvit työttömän miehen.

        Eiku tai sit sen hyvätulosen, että kotiin jääminen onnistuu :)


      • deft
        kanasutra kirjoitti:

        Ei toi vakiintuneessa vaiheessa mun mielestä kauheesti haittaa. Ku oon senkin elänhyt, että ollaan suhteessa liikaa sen toisen kanssa. Se vasta helvettiä onkin. :D

        En mä sanois suoraan että toisen kanssa voi olla liikaa. Jos se suhde on lähtökohtaisesti paras mahdollinen, niin ei se ole mahdollista että ollaan liikaa sen toisen kanssa. Koivu ja kääpä voi olla keskenään ihan hyvinkin, kunhan tajuaa haluta sitä omaa aikaa......jos se siis on jotain täysin erilaista kuin mitä sen toisen kanssa voi tehdä.
        Kyllä mä huomaan olevani enemmän kateellinen niille tuttaville jotka keskenään näyttää viihtyvän koko ajan ja tiettyyn pisteeseen asti määrittelee itsensä sen parisuhteen kautta, kuin niille joille parisuhde on pelkästään niin kuin oman elämän jatke.

        Mutta mä olenkin pehmeitä puhuva riutuva romantikko :D


      • kanasutra kirjoitti:

        Ei ole. :)

        No mä nyt luen sua vaan, kuin avointa kirjaa...

        Mikäli kielikuvassa on se kieli kuva että kirja on raamattu ja minä olen piru.


      • deft
        hahmotelma kirjoitti:

        Katoin tota yhtä kohtaa... Ei hätää kun tulee rikkaampi mies vastaan, JOS on tarjota jotain muuta hyvää millä kilpailla ;:D

        Nimenomaan. Jos haluttaisiin lokeroida ja yleistää sukupuolet ja sanottaisiin (esimerkiksi) vaikka että JOKAINEN nainen tahtoo miehen joka pystyy tarjoamaan jotain mitä
        A) itse ei itselleen pysty antamaan
        tai
        B) kenellä tahansa miehellä ei ole
        niin lopputuloksena on olisi se, että osaava mies sängyssä olisi aivan yhtä kuumaa kamaa kuin se mies joka on varakas.

        Jos tulot on vajaus miehisyydessä niin mä olen vajaamies. Ei sillä etteikö miesten kesken siitä ole jo varmaankin puolet elämästä läpällä heitetty. Yleensä se sellainen "mies-vaiko-mikkihiiri"-vittuilu loppuu sillä sekunnilla kun mulla on näyttää ja kertoa mun vakavista parisuhteista ja siitä että pillua on muutenkin tullut saatua enemmän kuin kerran vuodessa.


      • hahmotelma kirjoitti:

        Eiku tai sit sen hyvätulosen, että kotiin jääminen onnistuu :)

        Noh noh, ei elämä onneks oo näin mustavalkoista ku tässä uskaltaa väittää.

        Jalat ku menee alta niin paljon kiinnosta, onko yhteinen aika 2min päivässä, kunhan näkee ;) Sillee karkeesti.


      • deft
        mr-groove kirjoitti:

        "Miehellä vissiin kuuluu olla paljonkin tarjottavaa naiselle. Jos ei korkeaa elintasoa niin sitten keskivertoa parempaa seksiä kuuluu olla. Tai jotain muuta poikkeuksellisen hyvää."

        Noinhan se menee, mutta jos vain hyvää seksiä on tarjota, niin olet naiselle toy-boy.

        Yleensä se ei mene niin että olisi vain jotain yhtä tiettyä. Harvempi toy-boy-tyylinen mies olisi pelkkä panokone. Ja harvemmin nainen tahtoo (todella) että se mies on pelkkä panokone.
        Triviaalia tai ei, mutta jos miehellä on hyvää seksiä tarjota niin sillä todennäköisesti on myös tarjota ulkonäköä, terveellisiä elämäntapoja, isoa (lue: parhaiten sopivaa ja toimivaa) vehjettä....mitä tahansa. Mutta siis ei VAIN ja pelkästään hyviä seksitaitoja.


      • voopotin kirjoitti:

        En lähtis "syyttelemään" kirjoja, kun ihminen osaa itsekin ajatella. :)

        Sä osaat. Kivaa lukea sun kirjoituksia. Kiva, että tulit tänne kirjottelemaan.

        Ne onkin antanut potkua näiden asioiden ajattelemiseen katsos ;D Siksi tuo kommentti. Mut kiva jos tykkäät :)


      • deft kirjoitti:

        En mä sanois suoraan että toisen kanssa voi olla liikaa. Jos se suhde on lähtökohtaisesti paras mahdollinen, niin ei se ole mahdollista että ollaan liikaa sen toisen kanssa. Koivu ja kääpä voi olla keskenään ihan hyvinkin, kunhan tajuaa haluta sitä omaa aikaa......jos se siis on jotain täysin erilaista kuin mitä sen toisen kanssa voi tehdä.
        Kyllä mä huomaan olevani enemmän kateellinen niille tuttaville jotka keskenään näyttää viihtyvän koko ajan ja tiettyyn pisteeseen asti määrittelee itsensä sen parisuhteen kautta, kuin niille joille parisuhde on pelkästään niin kuin oman elämän jatke.

        Mutta mä olenkin pehmeitä puhuva riutuva romantikko :D

        No, tässä asiassa kyllä erotaan sit toisistamme. :D Mä ainakin oon sellanen, että tarviin omaa rauhaa ja tilaa. Ehkä enemmän ku laki sallii. :D


      • hahmotelma kirjoitti:

        No mä nyt luen sua vaan, kuin avointa kirjaa...

        Mikäli kielikuvassa on se kieli kuva että kirja on raamattu ja minä olen piru.

        Se oli heittomerkeissä :


      • kanasutra kirjoitti:

        Siis päteminen on kansantauti ja en ikinä halua semmosta! :D Siitä jää oikeasti vaan paha mieli kaikille. Haluan tuntea sellasia ihmisiä, jotka antaa tilaa jokaisen mielipiteille. Mut ei se tarkota sitä, että samaa mieltä pitäs tosiaan olla kaikesta. :)

        Mua ei kyllä yllätä yhtään, että jää enemmän aikaa lapselle ku ei taistele XD

        Ei samaa mieltä tarvitse olla, eikä saakkaan. Kunnon väittelyt on elämän suola, mutta henkilökohtaisuuksiin menevä toisen alentaminen pakkovoiton nimissä syö pohjan miltä tahansa.

        Loppujen lopuksi on aikä vähän oikeata tai väärää, me eletään harmaalla alueella, mutts siinäkin vois nähdä värejä.


      • deft
        kanasutra kirjoitti:

        No ihan samallai miehet haluu naisesta jotenkin hyötyä ;D se nyt on ihmisluonto!

        Luulen, en tiedä, mut miehille varmaan säännöllinen seksi on ehkä se "oleellisin". Ja se ettei nainen nalkuttais? Ja et nainen pysyis naisena, jollane se alkuun olikin. Eikä et käy niin ku mennää naimisiin ni lihotaan ja lakataan pitämästä itsestää huolta. Tuskin ongelma on siinäkää siinä, että naisesta tulee jotenki epäviehättävä vaan siinä, että se jotenkin tuntuu siltä, että "jaa, oon yhdentekevä, koska mun takii ei tarvii tehä enää mitään".. alentaa tavallaan ihmisarvoa. :D

        Oon kuullut niin hyvän jutun joskus, että miesten suurin pelko on, että muija leikkaa tukkansa ku mennään naimisiin :D Sit kattelin kaikkia naimisiin menneitä... Ja repesin. Mutsini kyllä poikkeus tässä.

        " No ihan samallai miehet haluu naisesta jotenkin hyötyä ;D se nyt on ihmisluonto!"
        En usko. En ainakaan suostu uskomaan :)
        Ei ihmisluonto evoluution rattaissa ole enää niin raadollinen...eihän...pliis.
        Aina kun on rakastunut ja rakastanut, ei ole ollut merkitystä hyödyllä. Jopa siihen pisteeseen asti että vähintäänkin verbaalisesti on valmis ottamaan turpaansa ajattelematta että hyötyykö siitä vastaisuudessa. Jos menee päin helvettiä, niin menköön...hyötyajattelu tulee sitten jälkiviisaana mieleen ;)


      • kanasutra kirjoitti:

        Se oli heittomerkeissä :

        Niin sana vajauksia... No heittomerkit sinänsä eivät merkkaa mitään... sehän voi vaan olla keino ilmaista kun ei tiedä oikeaa sanaa, joten kutsun vain "vajaukseski"...

        Siis jos nyt miettii miten merkkejä noita käyttää...

        Mutta kuten sanoin. Otan vapautta tulkita kaiken negatiivisen kautta. Olikohan se anteeksi pyyntö hätäinen... ja pitänyt säästää myöhemmälle... :1


      • hahmotelma kirjoitti:

        Niin sana vajauksia... No heittomerkit sinänsä eivät merkkaa mitään... sehän voi vaan olla keino ilmaista kun ei tiedä oikeaa sanaa, joten kutsun vain "vajaukseski"...

        Siis jos nyt miettii miten merkkejä noita käyttää...

        Mutta kuten sanoin. Otan vapautta tulkita kaiken negatiivisen kautta. Olikohan se anteeksi pyyntö hätäinen... ja pitänyt säästää myöhemmälle... :1

        No ne olikin kyllä sen takia ku en keksiny kuvaavampaa/oikeampaa sanaa. :D

        Hih. Elä ressaa ;) Mähän vaan korjasin oman näkövinkkelini, jotta sun ei tarvitse ajatella, että ajattelin niin ;)


      • deft kirjoitti:

        " No ihan samallai miehet haluu naisesta jotenkin hyötyä ;D se nyt on ihmisluonto!"
        En usko. En ainakaan suostu uskomaan :)
        Ei ihmisluonto evoluution rattaissa ole enää niin raadollinen...eihän...pliis.
        Aina kun on rakastunut ja rakastanut, ei ole ollut merkitystä hyödyllä. Jopa siihen pisteeseen asti että vähintäänkin verbaalisesti on valmis ottamaan turpaansa ajattelematta että hyötyykö siitä vastaisuudessa. Jos menee päin helvettiä, niin menköön...hyötyajattelu tulee sitten jälkiviisaana mieleen ;)

        On sekin omalla tavallaan "hyöty" olla rakastunut. Sehä tuo energiaa ja iloa elämään ;)


      • mr-groove kirjoitti:

        Ei samaa mieltä tarvitse olla, eikä saakkaan. Kunnon väittelyt on elämän suola, mutta henkilökohtaisuuksiin menevä toisen alentaminen pakkovoiton nimissä syö pohjan miltä tahansa.

        Loppujen lopuksi on aikä vähän oikeata tai väärää, me eletään harmaalla alueella, mutts siinäkin vois nähdä värejä.

        Ai, säkin oot kokenut vastaavaa! :D

        Oon paha ihminen, koska mä oon joskus harrastanut tota :( Mut se on kestänyt pitkään ja oon kerennyt keräillä raivoa.. Nykyään en oo kyllä ylpeä siitä mitenkään enää.. :(

        Värit on kivoja


      • kanasutra kirjoitti:

        No ne olikin kyllä sen takia ku en keksiny kuvaavampaa/oikeampaa sanaa. :D

        Hih. Elä ressaa ;) Mähän vaan korjasin oman näkövinkkelini, jotta sun ei tarvitse ajatella, että ajattelin niin ;)

        No nyt sä vedät vaan turhia mutkia tohon...

        Mutta et siis ajattele niin? No paska...


      • Iaskin..väärin
        kanasutra kirjoitti:

        Ne onkin antanut potkua näiden asioiden ajattelemiseen katsos ;D Siksi tuo kommentti. Mut kiva jos tykkäät :)

        Mun muru on helpottunut kun joku muukin kaakattaa palstan täyteen :)


      • deft
        kanasutra kirjoitti:

        No, tässä asiassa kyllä erotaan sit toisistamme. :D Mä ainakin oon sellanen, että tarviin omaa rauhaa ja tilaa. Ehkä enemmän ku laki sallii. :D

        Enhän mä sitä tarkoittanut etteikö omaa rauhaa ja tilaa kuuluisi olla. Enemmänkin niin, että sille ei ole tarvetta raivata tilaa kalenterista jos tahtoo yksin lähteä vaikkapa samoilemaan lappiin tai muuta vastaavaa.
        En oo koskaan ymmärtänyt kun joku sanoo että pitää olla lomaa parisuhteesta. Ei kai sen suhteen pidä mitään duunia olla...?


      • hahmotelma kirjoitti:

        No nyt sä vedät vaan turhia mutkia tohon...

        Mutta et siis ajattele niin? No paska...

        Haha :D No en ajattele ;)


      • Iaskin..väärin kirjoitti:

        Mun muru on helpottunut kun joku muukin kaakattaa palstan täyteen :)

        Emmä kaakata :3


      • deft kirjoitti:

        Enhän mä sitä tarkoittanut etteikö omaa rauhaa ja tilaa kuuluisi olla. Enemmänkin niin, että sille ei ole tarvetta raivata tilaa kalenterista jos tahtoo yksin lähteä vaikkapa samoilemaan lappiin tai muuta vastaavaa.
        En oo koskaan ymmärtänyt kun joku sanoo että pitää olla lomaa parisuhteesta. Ei kai sen suhteen pidä mitään duunia olla...?

        :D Luulen, et sellaset ketkä tota lauselmaa käyttää, on tyytyneet vähempään mitä saisivat/haluaisivat. :) Eli ovat suomeksi suhteessa väärän ihmisen kanssa.


      • Britelite
        Richartti kirjoitti:

        Välttämättä tuo raha-asia ei kuitenkaan ole se "oikea" syy. Mies saattoi ajatella, että tuo olisi sellainen vähiten loukkaava syy miksi ei halua saman katon alle.

        Voit olla oikeassa.


      • Iaskin..väärin kirjoitti:

        Mun muru on helpottunut kun joku muukin kaakattaa palstan täyteen :)

        Kaakati kaakati. Itse sä eniten täällä kaakatat, jos joku kaakattaa. :)


    • Palstan väki
    • Mun mielestä ihan sama kumman rahoilla elää, jos elämäntilanne on sellainen että muutakaan ei just sillä hetkellä ole mahdollista tehdä. Ei ole rahanlähdettä josta tienata. Mun käsitykseni parisuhteesta ja yhteen menemisestä on sitä, että kumpikin kantaa kortensa kekoon, eikä lusmuile tahalteen toisen siivellä. Mutta kun on hynttyyt yhteen laitettu, kaikki on sitten yhteistä vastuineen päivineen.

      Ei toista pulaan kuulu jättää, sen enempää kun toista hyödykkeenä käyttää. Reilusti kumpikin huolehtii toisistaan. Hyvin usein jomman kumman tulot on toisen tuloja suuremmat ja kykenee kattamaan kuluja enemmän. Mutta sekin on sopimus kysymys mitä kumpainenkin kustantaa ja milloin.

      Mulle ei tulis mieleenkään rähistä miehelle, jos sillä ei olis töitä ja mä maksan sen laskuja. Ellei jätkä ole kuin löysä lehmännahka vailla holttia.

      Olen mä semmosenkin kanssa kimpassa ollut, joka käytti omat rahansa omiin huveihinsa ja mä elätin meitä ja maksoin ihan kaiken yksin mitä kuluja kodista ja elämisestä tuli. Itepä olin niin höveli sen aikaa kun olin.

      No enää en semmosta katsois läpi sormien. Hyväksikäyttöä.

      Itelle tulee syyllinen olo hyvin helposti, jos toinen kustantaa jotain mulle mitä mun mielestä on mun henkilökohtaista kustannettavaa. Ja mua jää äkkiä vaivaamaan semmonen. Kun en halua olla kenenkään siivellä.

      Mutta monille miehille voi olla kova paikka ottaa roolia, nainen kustantaa eikä hän olekkaan se ikivanhan kaavan mukainen elättäjä. Vanhat tavat istuu tiukassa tässä kulttuurissakin. Nainen kotona mies töissä perinteinen kaava.

      • deft

        Suomen valtio muodollisesti elättää monia sinkkuja ja perheitäkin. Mä sanoisin olevani sitä sukupolvea, jolle on lamasta paljon puhuttu. Kaikki oli köyhiä ja jokaikinen muru piti ottaa mistä tahansa sen saikaan jne.
        Mun äiti taasen on sitä sukupolvea joka syyllistyy eikä oikein osaa nauttia. Koska on joko yksin pärjättävä ja selviydyttävä vaikka hampaat irvessä....mutta ei perkele siipeillä.

        Yksi juttu tähän vielä.
        Laitetaan yksi termi tai sanonta pragmaattisemmaksi:
        Mitä tarkoittaa "hynttyyt yhteen"?


      • deft kirjoitti:

        Suomen valtio muodollisesti elättää monia sinkkuja ja perheitäkin. Mä sanoisin olevani sitä sukupolvea, jolle on lamasta paljon puhuttu. Kaikki oli köyhiä ja jokaikinen muru piti ottaa mistä tahansa sen saikaan jne.
        Mun äiti taasen on sitä sukupolvea joka syyllistyy eikä oikein osaa nauttia. Koska on joko yksin pärjättävä ja selviydyttävä vaikka hampaat irvessä....mutta ei perkele siipeillä.

        Yksi juttu tähän vielä.
        Laitetaan yksi termi tai sanonta pragmaattisemmaksi:
        Mitä tarkoittaa "hynttyyt yhteen"?

        Kyllä kyllä. Samaa sukupolvea täälläkin ollaan. Penniä on venytetty ja tyhjää jääkaappia ihmetelty monet kerrat. Omilla vanhemmilla sama homma.

        Hynttyyt yhteen? Muutetaan saman katonalle ja aletaan elää kimpassa. :)

        Sama pesäkolo, yhteiset menot siitä.


      • deft
        voopotin kirjoitti:

        Kyllä kyllä. Samaa sukupolvea täälläkin ollaan. Penniä on venytetty ja tyhjää jääkaappia ihmetelty monet kerrat. Omilla vanhemmilla sama homma.

        Hynttyyt yhteen? Muutetaan saman katonalle ja aletaan elää kimpassa. :)

        Sama pesäkolo, yhteiset menot siitä.

        Asia selvä. Saman katon alla ja "elää kimpassa" vissiin tarkoittaa sitä semmoista "me"-elämää. Yhteistä arkea ja silleen.

        Itsehän en tiedä näistä koska mä olen ole oikeastaan koskaan vain tapaillut, vaan ne hynttyyt on vähintäänkin henkisesti lyöty yhteen aika nopeasti sen "aletaaks oleen?"-vaiheen jälkeen. Ja nyt tällä hetkellä kun omaa ikäluokkaa olevat naiset ovat vähintäänkin toisella kierroksella, niin hynttyitä ei välttämättä edes haluta lyödä yhteen. Että se ei niin kuin ole parisuhteen tavoite.

        Kauheasti lainausmerkkejä. Pitäisi vähentää niitä.


      • deft kirjoitti:

        Asia selvä. Saman katon alla ja "elää kimpassa" vissiin tarkoittaa sitä semmoista "me"-elämää. Yhteistä arkea ja silleen.

        Itsehän en tiedä näistä koska mä olen ole oikeastaan koskaan vain tapaillut, vaan ne hynttyyt on vähintäänkin henkisesti lyöty yhteen aika nopeasti sen "aletaaks oleen?"-vaiheen jälkeen. Ja nyt tällä hetkellä kun omaa ikäluokkaa olevat naiset ovat vähintäänkin toisella kierroksella, niin hynttyitä ei välttämättä edes haluta lyödä yhteen. Että se ei niin kuin ole parisuhteen tavoite.

        Kauheasti lainausmerkkejä. Pitäisi vähentää niitä.

        Joo, no ei se mun tapa ole ainoa oikea tapa tietenkään. Kyllä sitä voi henkisestikin lyödä ne hynttyyt yhteen. Mä vaan olen tämmönen tyyppi joka haluaa saman katonalle tai ei mitään. Niin helposti tulee nostettua vain se oma tyyli esiin ja ei niinkään niitä muita ja muille ihan yhtä sopivia tyylejä olla kimpassa. :)

        Sori siitä.


    • Fasem

      Voin olla elätti ja työtkin kelpaa.

      Sellainen mies joka on elänyt pumpulissa ja luulee itsestään liikoja ei osaa olla oikealla tavalla nöyrä. Ainakin minun yhtälöissäni hyvä nainen voittaa aina hyvän duunin.

    • Nasdaq

      Pitää olla aika kova jätkä, jos pystyy pitämään hengen liputuspäiviä arkena.


      (Nasdaqimaista naurua)

    • Voisin nykyään olla, ainakin jonkun aikaa. Eihän kaikkea tarvi materialla mitata. Kun työt ei rasita, jaksaisi jutella aina kultsille mukavia ja rakkauden töille riittäisi energiaa :> Kumpikin saa paljon.

      Miehesi varmaan pelkäsi joutuvansa riippuvaiseksi ylläpidostasi ja se ei tuntunut hyvältä ajatukselta.

    • ...helposti.... =)

    • Parisuhteeseen kuuluu auttaminen myötä- ja vastamäessä. Kun toinen on vaikka työttömänä, toinen jelppii, toinen voi taas jäädä myöhemmin sitten lasten kanssa kotiin, ja silloin on ehkä toisen vuoro maksaa isompia laskuja jne. Mitään noloa ei ole, jos nainen järkkää esim. suhteilla toiselle työtä, yhteiseksi hyväksihän se on. Jos nyt alkaa _kaikkea_ miettiä, miten toinen tai itse suhteesta mahdollisesti hyötyy, niin loppuahan ei tule. Kimppa on kimppa ja tavoite on elää niin, että molemmilla on hyvät oltavat.

    • mä vaan

      Tunnen naisen joka elättää miestään. On elättänyt jo 5 vuotta. Mies juopottelee joka viikonloppu, ei tee töitä , on laiska ja on koneen äärellä 10 tuntia päiväs. Niillä on lapsikin. Nainen siis elättää. Ennen naisella oli luottotiedot kunnossa mut kun se otti sen juopon kotiinsa niin siltä meni luottotiedot ja ulosotossa on laskuja paljon kun mies juo naisen rahat niin ei pysty laskuja maksamaan. Naisen siis kannattaa miettii et ottaako miestä kotiinsa jos mies juo

    • ssi~

      Meidän suvussa on tapana, että naiset tienaa enemmän kuin miehensä. Miehet on kuitenkin töissä itsekin, paitsi yksi jäi koti-isäksi lasten kanssa muutamaksi vuodeksi.

      Alkuun voi ottaa koville kun ämmä tienaa enemmän ja määrää suunnan, mutta kyllä se unohtuu kun saa vaimolta uuden audin.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tyttäreni kuoli lihavuusleikkaukseen.

      Miettikää kuiten 2 kertaa, ennenkuin menette lihavuusleikkaukseen.
      Terveys
      237
      4607
    2. Pilasit mun

      Elämän. Sitäkö halusit?
      Ikävä
      124
      2224
    3. Suomessa on valittava 2 lucia neitoa...

      Maahanmuuttajille oma lucia neito ja Suomalaisille oma SUOMALAINEN Lucia neito....sama juttu on tehtävä miss Suomi kisoi
      Maailman menoa
      225
      1887
    4. Viiimeinen viesti

      Sinulle neiti ristiriita vai mikä nimesi sitten ikinä onkaan. Mulle alkaa riittää tää sekoilu. Oot leikkiny mun tunteill
      Suhteet
      64
      1794
    5. Mikä olisi sinun ja kaivattusi

      Tarinan kertovan elokuvan nimi?
      Ikävä
      180
      1660
    6. Analyysiä: Kiuru-keissi oli ja meni - demarit hävisi tässäkin

      Tapauksen tultua julki alkoi demarit ja muu vasemmisto selittään, että tämä oli poliittista väkivaltaa, siis ennen kuin
      Maailman menoa
      187
      1523
    7. Lasse Peltonen on kunnanjohtaja

      18/21 ääntä 1 Stoor ja 2 Vauhkonen
      Sysmä
      54
      1374
    8. Syntymäpäivä

      Milloin on kaipaamasi henkilön syntymäpäivä!? Hänellä miehellä on tammikuussa.
      Ikävä
      61
      1298
    9. Olet tärkeä

      mutta tunnen jotain enemmän ja syvempää. Jos voisinkin kertoa sinulle... Olen lähinnä epätoivoinen ja surullinen.
      Ikävä
      75
      1291
    10. Onko kaivattusi täysin vietävissä ja

      vedätettävissä?
      Ikävä
      119
      1171
    Aihe