Mutta silti...
Olen kaunis suomalainen tyttö ja sattumalta tapasin Alanyassa erään pojan 19w.
Hän ei ole töissä missään "turisti diskossa tai
ravintolassa" vaan lähtee nyt Izmiriin opiskelemaan lakia. Hän on fiksun oloinen, komea
ja huomaavainen.
Kun katsoin häntä...Hän tuntui niin erilaiselta.
Hän puhui avoimesti elämästään ja kertoi mitä
virheitä on tullut tehtyä.
Hän kertoi ihastuneensa minuun ja me molemmat sovittiin, että rakkaudesta ei vielä puhuta, koska emme tunne toisiamme niin hyvin.
-Nyt olen Suomessa ja hän soittelee ja lähettää viestejä koko ajan ja minä myös hänelle.
Hän on tulossa suomeen talvella.
Olemme puhuneet kulttuuri eroista ja hän on sanonut ettei koskaan voisi satuttaa tai vahingoitaa minua.
Olen kertonut, että haluan tehdä työtä ja etten koskaan suostu olemaan vain kotona.
Olen suomalainen ja sellaisena pysyn. Hän sanoi arvostavansa minua.
Seksistä olemme puhuneet, mutta en ole siihen vielä valmia ja hän sanoi, että vain arvostaa sitä etten hypää sänkyyn niin kuin muut turstinaiset.
Minulla on hyvä olla hänen kanssaan, mutta isäni on ONGELMA...
Hän ei usko sitä, että tämä mies voisi olla kunnollinen ei mikää gigolo.
Olemme puhuneet jo tulevaisuudesta ja hän kertoi, että armeijan (4 vuoden päästä, koska hän menee yliopistoon)jälkeen minä saan päättää
missä asuisimme. Hän sanoi, että voisi tulla Suomeen, jotta uksoisin, että hän oikeasti välittää--Hän ei TODELLAKAAN aijo elää Suomen valtiolla. Niin kuin sanoin hänellä tulee olemaan loistava ammatti ja minäkin haluan sellaisen.
Kun testasin ja kysyin haluaako hän minulta rahaa hän vastasi, etten koskaan enää saa kysyä sitä kysymystä ja että hän ei ikinä tule ottamaan minun rahojani ( oli vain pakko testata)
Mitä olette mieltä???????
Olen kaunis suomalainen tyttö ja sattumalta tapasin Alanyassa erään pojan 19w.
Hän ei ole töissä missään "turisti diskossa tai
ravintolassa" vaan lähtee nyt Izmiriin opiskelemaan lakia. Hän on fiksun oloinen, komea
ja huomaavainen.
Kun katsoin häntä...Hän tuntui niin erilaiselta.
Hän puhui avoimesti elämästään ja kertoi mitä
virheitä on tullut tehtyä.
Hän kertoi ihastuneensa minuun ja me molemmat sovittiin, että rakkaudesta ei vielä puhuta, koska emme tunne toisiamme niin hyvin.
-Nyt olen Suomessa ja hän soittelee ja lähettää viestejä koko ajan ja minä myös hänelle.
Hän on tulossa suomeen talvella.
Olemme puhuneet kulttuuri eroista ja hän on sanonut ettei koskaan voisi satuttaa tai vahingoitaa minua.
Olen kertonut, että haluan tehdä työtä ja etten koskaan suostu olemaan vain kotona.
Olen suomalainen ja sellaisena pysyn. Hän sanoi arvostavansa minua.
Seksistä olemme puhuneet, mutta en ole siihen vielä valmia ja hän sanoi, että vain arvostaa sitä etten hypää sänkyyn niin kuin muut turstinaiset.
Minulla on hyvä olla hänen kanssaan, mutta isäni on ONGELMA...
Hän ei usko sitä, että tämä mies voisi olla kunnollinen ei mikää gigolo.
Olemme puhuneet jo tulevaisuudesta ja hän kertoi, että armeijan (4 vuoden päästä, koska hän menee yliopistoon)jälkeen minä saan päättää
missä asuisimme. Hän sanoi, että voisi tulla Suomeen, jotta uksoisin, että hän oikeasti välittää--Hän ei TODELLAKAAN aijo elää Suomen valtiolla. Niin kuin sanoin hänellä tulee olemaan loistava ammatti ja minäkin haluan sellaisen.
Kun testasin ja kysyin haluaako hän minulta rahaa hän vastasi, etten koskaan enää saa kysyä sitä kysymystä ja että hän ei ikinä tule ottamaan minun rahojani ( oli vain pakko testata)
Mitä olette mieltä???????
Vastaukset 26
Vanhimmat
Niin heti alkuun: vaikka tällä palstalla on muuta annettu ymmärtää, kaikki Turkin miehet ei oo lurjuksia! Mä ymmärrän sua (ja samalla oon vähän kateellinen :) Sä ite tiedät parhaiten miten toimia.. jos tosiaan luotat tähän mieheen, niin mikä estää? Isäs? Sähän oot jo täysikänen! Ei sun isä saa sun elämän eteen tulla.. tosin yritä silti pitää välit hyvänä.. mä ite haaveilen koko ajan yhestä turkkilaisesta, mutta minkäs teet, se on siellä ja mä täällä... :( ja vaikken siihen ees kunnolla tutustunu, mä TIEDÄN että se on kunnon poika.. se ei ollu mikään lirkuttelija, joka koko ajan olis ollu lässyttämässä jotain kauneus kliseitä.. mulla on sitä tosi ikävä :( Eli jos susta tuntuu, että teet oikeen, niin antaa palaa vaan! :) Onnea loppuelämälle!!
Tunnen muutaman vastaavan tapauksen missä turkista on tullut ihana mies suomeen naisen matkassa.Molemmissa tapauksissa ihanuus on loppunut kun arki on koittanut.Aatteleppa teidän yhteisiä lapsia jos niitä joskus saatte niin heitä varmasti kiusataan.Baareissa varmasti vittuillaan ja sitä miehesi tulee ajan mittaan purkamaan sinuun.Turkkkilaiset miehethän ei siivoa ei leikkaa ruohoa eikä tee mitään koti töitä.
Toivon sinulle onnea ja toivottavasti olet löytänyt hyvän tyypin. Täällä on todella paljon kirjoitettu p...aa turkkilaisista miehistä ja osa jutuista on kyllä ihan totta, mutta osa varmasti ei. Kyllä sielläkin niitä hyviä tyyppejä on. Tee kuten itse tunnet oikeaksi, mitä väliä muiden mielipiteillä? Täältä niitä ei edes välttämättä kannata kysellä. Itsekin tapasin Turkissa erään miehen jonka kanssa pidetään yhteyttä ja toivon hänen olevan hyvä tyyppi. Sellaiselta hän vaikuttaa ja tähän en muiden mielipiteitä tarvitse koska kukaan muu häntä ei tunne.
että kannattaa kuitenkin suhtautua varauksella (itsekin teen niin) ja ottaa asiat hitaasti ja katsoa mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Ei kannata tehdä hätiköityjä päätöksiä. Tutustu häneen ensin kunnolla ja katso mitä sitten ajan kanssa tapahtuu. Voihan olla, että teillä on hyvä tulevaisuus edessä tai sitten tunteet saattaakin laantua jossain vaiheessa tai saatat löytää hänestä puolia jotka ei mielytäkään sinua.
Asiallisista vastauksista ja kokemuksia olisi
mukava kuulla lisää.
-En ole täysi-ikäinen.
Olen 17w tai täytän kuukauden päästä.
En ole naimisiin menossa vielä pitkään aikaan, joten on aikaa tutustua.
En tee hätiköityjä päätöksiä =)
että et kirjoittanut tätä juttua tosissasi vaan provona. Jos kuitenkin erehdyin, olet aika naiivi.
Voisin olla kateellinen... Mutta koska turkkilaisetkin ovat vain miehiä, omakohtaseen kokemukseen peruusteella, toivotan onnea!
Olin itse Turkissa vuosi sitten, ja tapasin miehen, jonka kanssa ollaan pidetty tiivistä yhteyttä, mutta nyt olen puhaltanut pelin poikki, koska olen itse tavannut uuden, suomalaisen. Olin kait hölmö luullessani, että voisin pitää tunteet yllä vaikka tapaamisten välillä on vuosi. Tekstiviestit eivät iltaisin lämmitä...
Ainoa mikä vähän kalskahti jutussasi, oli se että kerroit hänen olevan tulossa suomeen. Onko se totta? Tiesitkö, että turkkilaiset eivät voi poistua maasta, ennen armeijan käyntiä, käsittääkseni, ja pääsevät ulkomaille vain, jos joku sukulainen ko maassa kutsuu. Eli joko teet hänelle lapsen tai menet naimisiin ;-)
On tulossa Suomeen nyt talvella ja juuri kysyin häneltä asiasta.
Kyllä hän saa poistua maasta! Ei siinä mitään estettä ole.
En puhuisi hänen koulutuksestaan JOS en olisi nähnyt todistuksia ja käynyt hänen kotonaan..
Kyllä hän yliopistoon on menossa O)
JA ehdotin myös että miksi minä en voisi muutta Turkkiin....
Hän SANOI, että se kävisi paremmin, MUTTA minä saan päättää ja onhan tässä vielä vuosia aikaa.
Se EI OLE nyt ajankohtaista.
Meillä on paljon aikaa keskustella
Pystymme puhumaan kaikesta ja
hän antaa minun päättää asioista. Hän on sanonut ymmärtävänsä kulttuurieron ja siksi kunnioittaa myös minun valintojani...
Hän on TODELLA paljon fiksumpi...!!!
Olen saanut turkkilaisista miehistä niin huonon kuvan =(
Mutta nyt........
Aika monet turkkilaiset pojat haluaa löytää länsimaisen naisen, että pääsisivät armeijaa karkuun. Veikkaanpa, että tässä on kyse siitä.
mietipä sitten mitä mies tekee niillä hienolla opinnoillaan täällä Suomessa. Laki ja lain luku on eri juttu Turkissa ja Suomessa. Toisekseen, lukee neljä vuotta ja käy armeijan...niinhän se oli? Uskotko todella kaukorakkautenne kestävän? Olette molemmat niin nuoria, että on tainnut rakkaus sokaista. Kuuntele nyt sitä isäpappaa ja anna ajan kulua.
Kyllä turkkilainen voi matkustaa ulkomaille, ilman että sukulainen ym. kutsuu hänet luokseen!
Heidän täytyy kumminkin maksaa Turkin valtiolle veroa siitä. Siellä kun katsotaan asian olevan niin, että jos on varaa matkustaa ulkomaille, on myös varaa maksaa valtiolle osansa..
On totta että olet vielä hyvin nuori ja suhtaudut luottavaisesti. Olen myös itse matkustellut Turkissa nuorempana, ja uskoin että voisin pitää "rakkautta" yllä monta vuotta... En enää, nykyään itselläni on vain turkkilaisia ystäviä, eikä yhtään enempää!
Nuori olet vielä, nuori ja kovin naiivi... Itse olen tähän ikään mennessä (33) ehtinyt nähdä jo useamman nuoren suomalaisen nätin tytön pilaavan elämänsä turkkilaisen miehen kanssa. Kaikki suhteet ovat kestäneet tytön parhaiden vuosien ajan, ja päättyneet pettämiseen, kyyneliin, uhkailuihin ja jopa oikeussaleihin. Jäljelle jää yleensä ennen niin kauniista ja iloisesta tytöstä tyhjä, katkeroinut kuori. Parhaat vuodet uhrataan miehelle, joka loppujen lopuksi on pitänyt häntä vain helposti höynäytettävänä länsimaisena huorana.
Et varmaan ota onkeesi näitä neuvoja, sinulla on ns. Turkinkutka kupeissasi, mutta usko nyt sen verran kun sanon että turkkilaisen miehen puheet länsimaisille naisille eivät käytännössä koskaan ole luotettavia. Hän soittaa sinua kuin soitinta, kertoo mitä haluat kuulla, ja lopputuloksena on se että "teet itse" ne päätökset joita hän oli halunnutkin.
VOIHAN olla mahdollista että kyseessä on kunnon mies, mutta suoraan sanoen: en usko.
Tähän tietysti loikkaa nyt lauma turkkilaisen kanssa seurustelevia naisia säkättämään, mutta älkää turhaan. Ymmärrän teidän tarpeenne selittää asiat parhain päin, niin että itse näytätte hyvältä, mutta totuuden kanssa niillä on vähän jos mitään tekemistä.
Hän sanoi ettei IKINÄ tule Suomeen enne kun on käynyt Turkissa armeijan!!!!!!!
Siksi juuri joudumme olemaan erossa ja kaukosuhteessa.
Hän kun kokee sen TÄYDEKSI velvollisuudeksi. =(
ainakaan vuosia turkkilaisen kanssa naimisissa ollutta. Sehän on vain ja ainoastaan sinun mielipiteesi asiasta, sekään ei ole totuus. Joillekin käy kuten kirjoitit, mutta onnistumisen mahdollisuuskin on olemassa. Se on vain molempien tahdosta kiinni. Kyllähän minäkin joskus ihmettelen miten uskomattoman helposti ajaudutaan suhteisiin ja heppaisin eväin yhteistä elämää suunnitellaan.Tulos on sitten mitä on, ero ennen pitkää. No, sekin koskee oikeastaan kaikenlaisia liittoja.
Turkissa armeija on kyllä ihan must. Tosin ihmisillä on monet konstit kiertää se asia ja rahasta on siinä suuri apu.
Oma mielipiteeni on, että vitun harva suomalainen nainen kykenee normaaliin/täysipäiseen suhteeseen ulkomaisen miehen kanssa. Yleensä äijä nostetaan jollekin ihme jalustalle. Pätee niin turkin miehiin kun vaikka ruotsalaisiinkin.
Etkös sinä edellisessä viestissä sanonut, että hän on tulossa talvella tänne???
En ole koskaan ajatellut, että joku mies pitäis nostaa tai että nostaisin hänet jollekin jalustalle siksi, ettei ole suomalainen. Mielestäni miehet on miehiä olipa kansallisuus mikä hyvänsä. Joitain muita erinomaisuuksia pitäis löytyä. Ei kait kukaan sen takia mene naimisiin, että toinen on jostain "iironkäkkärästä" - vai meneekö? Eikö se elämä ala olla aika arkipäiväistä kenen kanssa vaan kun ollaan vuosia yhdessä? Voinhan olla väärässäkin, mutta siitä olen samaa mieltä kookoon kanssa, että sen yhteisen elämän onnistumiseen tarvitaan kaksi ja molemmilla on oltava luja tahtoa olla yhdessä. Kyllä se liitto suomalaisenkin kanssa teettää työtä;)
En ikävä kyllä kovinkaan suuria summia tässä vaiheessa sijoittaisi suhteenne onnistumisen puolesta.
Toivottavasti olen teidän suhteen väärässä, mutta 99 sadasta tällaisesta suhteesta on jo vuoden kuluttua historiaa.
Turkkilainen mies puhui aivan samalla tavalla. Oli koulutus, oli armeija, oli vaikka mitä. Nainen oli rakastunut ja uskoi miehestä kaikkea hyvää, närkästyi, kun muut varoittelivat, ja kehottivat pieneen kyynisyyteen. Naimisiin menivät. Asuivat ensin suomessa, mutta mies ehdottikin erään kerran, että menisivät hänen perheen luokse turkkiin käymään. Ja siellä he ovat olleet "kaymässä" jo neljä vuotta. Suku vei naiselta pikkuhiljaa kaikki rahat ja nyt hänellä ei ole varaa lähteä takaisin kotiin, vaan eipä mies, tai hänen sukunsa sitä suvaitsisikaan. Hän on siellä koko miehen suvun palveliana. Miestä ei paljon missään näy, missä lie tätä nykyä.
Itse myös ollessani turkissa, juttelin erään tarjoilijan kanssa. Hän kertoi, että hänen setänsä asuu Suomessa ja on naimisissa, mutta käy aina välillä Turkissa koska hänen toinen vaimonsa asuu siellä! Ne miehet pistävät siis halvalla niin omia kansalaisiaan, kuin turistejakin. Mutta ei se mitään. Pistetään mekin! Puhutaan paskaa minkä kerjetään, lirkutellaan ja lupaillaan. Sitten loman lopuksi näytetään keskaria ja toivotetaan hyvää loppuelämää. Siinä jää monella karvakädellä suu auki. Saavat kuulkaa ihmiset aivan ansionsa mukaan. Ihan varmasti naureskelevat keskenään monen turistin naiiviutta.
Kaikenlaista kommenttia, Turkissa elellään hyvinkin kaukana siitä nykymaailmasta johon suomalaiset on kasvatettu, turha edes yrittää monia asioita ymmärtää. Itse asun Turkissa paikallisen mieheni kanssa ja täällä on tarkoitus pysyä, molemmilla työt ja tulevaisuus täällä. Kun osaa näistä kommenteista lukee, ei paljon ikävää tunnu Suomeen paluuseen. Meillä mies siivoaa, tiskaa ja silittää siinä mitä minäkin. Monenlaisia liittoja on tullut täällä nähtyä, niin hyviä kuin huonojakin. Monta järjettömältä tuntuvaa asiaa selviää kun ottaa kirjan käteen ja tutkii kansan ja maan taustaa ja tapoja. Onnea ihastuneelle, tälläisiäkin onnellisia tarinoita toisinaan näkee.
Juuri näin minäkin tein ja monttu jäi auki. Olipa mahtava tunne. Menen nyt syksyllä uudelleen, enkä ole häntä enää tuntevinaankaan, heh, heh! Totesin loman lopussa että ei kiinnosta enää, hyvää jatkoa.
kurssille, ota itsellesi kunnollinen, suomalainen mies ja lakkaa hömpöttämästä noiden huijareiden perään.
Olet todella typerä, jos uskot noita omia juttujasi. Kuuntele isääsi!
Taitaa olla isäsi kun tällä samalla palstalla kyselee samasta asiasta. Käyppäs lukemassa kommentteja siellä, muistaakseni joku vävypoika-juttu.
Tule ensin täysi-ikäiseksi ja ajattele asiaa sitten uudelleen, ehkä olet sitten "vähän" viisaampi.
Sinulla on aivan liian ruusunpunaisen unelmat.
Olen tällaisia juttuja sivusta seurannut monta kertaa ja minua ihan itkettää. Mieti vielä ja kuuntele isääsi.
Tiedätkö mikä on keskipalkka Turkissa? n.280E/kk. Lääkärilläkään ei ole hääppönen, n. 500E/kk. Tiedätkö, mitä tällä Turkissa saadulla koulutuksella tekee Suomessa? Ei mitään! Tai mitä sinä tekisit täällä hankitulla koulutuksella Turkissa? Et paljonkaan.
Ihmettelin tätä asiaa Marmariksessa kun käytiin tutustumassa paikalliseen tammikuussa avattuun vanhusten palvelutaloon. Talossa n.48 paikkaa ja asukkaita oli kesän alussa 12. Ihmettelin, miten siellä kannattaa pitää kokopäiväisesti lääkäriä ja sairaanhoitajaa kun asukkaat ei todellakaan ole samalla tavalla sairaita ja hoidettavia kuin meillä palvelutalossa. Hoitavat asukkaat itse kasvimaankin talon (upea pytinki) takana. Johtaja siihen että palkkahan ei lääkäreillä ole iso. Totesin siihen ääneen että kahden asukkaan kuukausivuokralla maksetaan lääkärin palkka. Helppo homma tohtorilla, saa palkkaa "ei mistän".
Kannattaa miettiä tätä, ennen kuin 1vko:n tai 2vko:n matkan perusteella "pikku-tyttö" rupeaa tekemään tulevaisuudensuunnitelmia.
Tämä oli aivan kysyttyä tietoa, ei mitään tuulesta temmattua.