Ahdistaa. Olen menettänyt..

Hei!

Minua on viime aikoina ahdistanut ihan hirveästi ja olen purkanut sitä kirjoittamalla. Nyt olen menettänyt kirjoitustaitoni, jos sitä nyt taidoksi voi kutsua. Mitään ei synny, vaikka kuinka yritän ja pyyhin tekstin pois aina uudelleen ja uudelleen.

Kaikki menee niin pahasti päin persettä. Ihastuin erääseen ihmiseen, nyt olen yhdessä hänen kanssaan eikä tämä tunnu hyvältä. Isä haukkuu minua ja käy kimppuni. Tuntuu koko ajan järkyttävän pahalta.

Pelottaa eniten tuon kirjoitustaidon 'menettäminen' Tarinoiden kirjoittaminen on ollut minulle aina todella tärkeää ja näin olen purkanut ahdistusta. Nyt mikään ei onnistu.
Kaikki luulevat, että olen onnellinen kun minulla on poikaystäväkin. En todellakaan ole.
Mikä minulla oikein on kun menetin kiinnostukseni poikaystävääni heti kun aloimme seurustelemaan? En tajua itseäni ja kun tämän kirjoittaa niin se tuntuu vain entistä typerämmältä..
1149
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Hei!

Ei ole mikään ihme, että sua ahdistaa. Isäsi haukkuu sua ja käy kimppuusi eikä sellaista kestä pidemmän päälle kukaan. Jos toi isäsi toiminta on jatkunut jo pitkään, kannattaa ehdottomasti kertoa jollekin luotettavalle aikuiselle (terveydenhoitaja, lähituttu esimerkiksi). Yhdessä voitte miettiä asiaa. Kenenkään ei pitäisi tuntea oloaan pahaksi omassa kodissaan. En tunne isääsi, mutta ei toi hyvältä kuulosta. Voimia vaan...

Tosi hienoa, että olet löytänyt keinon purkaa ahdistustasi. Pystyn aika hyvin samaistumaan, sillä mullekin kirjoittaminen on parhaimpia keinoja asioiden käsittelemiseen. Ainakin mulla kirjoittaminen on hankalinta silloin, kun jokin asia vaivaa liikaa taustalla. Silloin tekemisestä ei tule mitään, koska päässä pyörii aivan eri levy. Hetkessä ei voi menettää kirjoittamistaitoaan, joten ei huolta sen suhteen.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


ihmehiippari69 kirjoitti:

Hei!

Minua on viime aikoina ahdistanut ihan hirveästi ja olen purkanut sitä kirjoittamalla. Nyt olen menettänyt kirjoitustaitoni, jos sitä nyt taidoksi voi kutsua. Mitään ei synny, vaikka kuinka yritän ja pyyhin tekstin pois aina uudelleen ja uudelleen.

Kaikki menee niin pahasti päin persettä. Ihastuin erääseen ihmiseen, nyt olen yhdessä hänen kanssaan eikä tämä tunnu hyvältä. Isä haukkuu minua ja käy kimppuni. Tuntuu koko ajan järkyttävän pahalta.

Pelottaa eniten tuon kirjoitustaidon 'menettäminen' Tarinoiden kirjoittaminen on ollut minulle aina todella tärkeää ja näin olen purkanut ahdistusta. Nyt mikään ei onnistu.
Kaikki luulevat, että olen onnellinen kun minulla on poikaystäväkin. En todellakaan ole.
Mikä minulla oikein on kun menetin kiinnostukseni poikaystävääni heti kun aloimme seurustelemaan? En tajua itseäni ja kun tämän kirjoittaa niin se tuntuu vain entistä typerämmältä..

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu