KUNTALIITOS MIINUSTA

Yli kolme miljoonaa euroa Kokkolan kuntaliitoksesta saatu porkkanaraha .
Raha on pääasiassa mennyt , hallintoon ja virkamiesten palkkoihin, 5-vuoden"suojatyöpaikkoihin"-5-vuoden irtisanomisuojineen, näille virkamiehille, josta ne sitten pääsevät eläkkelele.

Taloudellinen hyöty jää miinukselle, koska kustannukset ovat suurempia kuin hyöty.
Tämä on tyypillistä tulonsiirtoa veronmaksajien rahoilla hyvin toimeentuleville, mikä ei onnistuisi yksityisellä sektorilla.
9151
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

Unohtuuko nyt esim. Lohtajan Mainingin rakentaminen - sehän oli liikunta-ja harrastuspaikka suoraan kuntalaisille? Se tehtiin juuri näillä porkkanarahoilla.

Esimeriksiki.

Äänestä
  • Pitäsi vähän tietää (oikeassa olet)

    "Unohtuuko nyt esim. Lohtajan Mainingin rakentaminen - sehän oli liikunta-ja harrastuspaikka suoraan kuntalaisille? Se tehtiin juuri näillä porkkanarahoilla."
    Olet oikeassa tämä kustannus vielä päälle!

    Äänestä

  • Sehän oli ehto Lohtajalta, jotta kuntaliitos toteutuisi. Hyvä Lohtajalaiset! Huono Kokkolalle....

    Äänestä

”Tosiasia on, että kuntien vuosikate ja ylijäämät eivät riitä investointeihin. Kunnat joutuvat jatkuvasti ottamaan lisää velkaa, mikä kertoo talouden kasvavasta epätasapainosta”, sanoo Tampereen yliopiston kunnallistalouden emeritusprofessori Pentti Meklin.

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta on liki kolminkertaistunut 2000-luvun aikana. Tämän vuoden lopulla lainakanta kohoaa lähes 12 miljardiin euroon. Kuntien yhtiöiden lainat eivät ole summassa mukana.

Meklin varoitteli kuntaväkeä tuloslaskelmien vääristymisestä jo runsas vuosikymmen sitten, kun kuntiin tuotiin liikekirjanpidon käytännöt.

Liikekirjanpidon tuloslaskennan ajattelutapa on toinen kuin kuntien. Yrityksissä liiketoiminnan tulosta lasketaan ensisijaisesti voitonjaon ja verotuksen tarpeita varten.

”Kunnat eivät maksa veroja, eivät tavoittele voittoa eivätkä jaa osinkoja. Kuntatalous on luonteeltaan tasapainotaloutta. Pitkällä aikavälillä kuntien pitäisi pystyä kattamaan vuosittaisella tulorahoituksellaan käyttötalousmenot ja investoinnit. Velkaa voidaan ottaa jonkin verran, mutta kunnat eivät voi perustaa investointejaan kokonaan lainanottoon.”

Äänestä

KUNTALIITOKSIEN KUSTANNUKSET VERONMAKSAJILLE

Olisi odottanut että nämä kunta liitokset säästäisivät , toisin on käynyt.

Maakuntaliittojen poliittinen paikkajakautuma määräytyy poliittisten voimasuhteiden mukan.

Samoin kuntaliiton valtuusto sekä hallitus samalla periaattelle poliittisten voimasuhteiden mukaan. Eli SDP, Kskusta, Kokoomus joilla on suurin osa näistä paikoista.

Kuntaliiton vaatima 5-vuoden virkasuhteen jatko 5- vuoden irti sanomissuojineen liitos kunnille, jonka valtioneuvosto hyväksyi, merkitsee käytännössä, että kuntien veronmaksajat tämän maksavat jonka on arvioitu olevan noin yli 200 milj. Euroa. Tulonsiirtoa hyvin toimeentuleville, jos kuntaliitokset toteutuu suunnitelmien mukaan.

Yksityisellä sektorilla kun sanerataan ei tälläsiä etuja ole, sen ymmärtää, että suorittava porras saa jädä , mutta kallista hallinon/päällekkäisiä virkasuhteita EI

Kokkolankin osuus on noin 20 milj. Euroa .

Käytännössa tämä merkitsee veroprosentin nousua, piiloverotuksen nousua, joka nostaa asumiseen liittyviä kustannuksia, sekä palvelumaksujen nousua,

Tämä kaikki kurittaa vähävaraisten oleva taloutta. Eläkeläisten , asuntovelallisia sekä lapsiperheitä ym vähävarasia.

Äänestä

Ketään ei varmasti irtisanota viiden vuoden irtisanomissuojan jälkeenkään, kun sinä aikana on opittu ja totuttu ylimääräisen henkilökunnan tuomaan tehottomuuteen ja kevyeen työhön.

Laki on sitä paitsi sellainen, että aina kun uusi kunta liittyy, viiden vuoden irtisanomissuojat nollataan ja alkavat pyöriä uudelleen. Ja pianhan niitä uusia kuntia (koko Keski-Pohjanmaa tai vähintään Kruunupyy) Kokkolaan liitetään, kun Virkkusen kuntauudistus astuu voimaan.

Äänestä

Suuret ikäluokat maassamme ovat jäämässä eläkkeelle. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa EU-maista nopeimmin Suomessa. Maailmanlaajuisesti vain Japanissa tuo osuus kasvaa nopeammin kuin meillä. Tällä hetkellä Suomessa on noin 800 000 yli 65-vuotiasta ja 370 000 yli 75-vuotiasta. 65 vuotta täyttäneiden määrän suhde työikäiseen (15-64-vuotiaaseen) väestöön tulee väestöennusteiden mukaan kohoamaan nykyisestä 25 prosentista 45 prosenttiin seuraavien 30 vuoden kuluessa. Eliniän pidentyessä erilaiset viat, vammat ja sairaudet lisääntyvät erityisesti elinkaaren viimeisten 5 – 10 vuoden aikana.

Suomalaista eläkepolitiikkaa seuratessa tuntuu ajoittain kuin hallitsevat piirit pyrkisivät tekemään kaikkensa ikääntyvien ihmisten elämäntilanteen saattamiseksi mahdol
lisimman huonolle
tolalle. 1970-luvun lopulta alkanut eläkeindeksin heikentäminen on malliesimerkki tällaisesta menettelystä.

Ns. taitettu indeksi otettiin käyttöön 65 vuotta täyttäneiden eläkkeitä koskien vuoden 1996 alusta lukien. Vuoden 2005 alusta taitettu indeksi on ulotettu koskemaan myös alle 65-vuotiaiden eläkkeitä, siis myös työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeitä. Taitettu indeksi tarkoittaa menettelyä, jossa kuluttajahintaindeksin muutosten paino työeläkkeisiin on 80% ja ansiotasoindeksin muutosten vaikutus vain 20%. Tämän seurauksena työeläkkeet jäävät automaattisesti jälkeen yleisestä palkkakehityksestä. Kun palkat ovat kymmenen vuoden aikana kohonneet keskimäärin 43 prosenttia ja eläkkeet samaan aikaan vain vajaat 20 prosenttia, niin eläke, joka alun perin oli 60 % palkasta, on enää vain 50% eläkkeen perustana olevasta palkkatasosta

Nyt kun puhutan että eläkeläiset asuisivat omakotitaloissaan mahdollisiman pitkään. Miten tämä on mahdollista jos asumiskustannukset nousevat koko ajan.

Äänestä

Outi Airola puhui kolummissaan , kun kunnissa rahat ei riitä omaishoidontukeen
Jos häntä hoitava omainen saa 450 euroa kuukaudessa, kun tämä maksaa palvelukodissa 42000 euroa, laitoshoidossa 72000 euroa .Valtavia summia verrattuna omaishoidon tukeen joka on 5000 euroa vuodessa.

TÄNNE RAHAA RIITTÄÄ

Samalla kuntaliitoksen yhteydessä Kokkola maksaa 5- vuoden hallinnon päällekäisviroista aiheutuvia kustannuksia 5 vuoden aikana noin 20 milj euroa..

Meillä yhteiskunnassa hyvä veli järjestelmä toimii, poliittiset verkostot tukevat toisiaan , jakavat tätä rahaa, joka koituu veronmaksajien maksettavaksi.

Äänestä
  • Jokos kokkola on liitetty Ouluun?

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Riittääkö rahat? kirjoitti:

Yli kolme miljoonaa euroa Kokkolan kuntaliitoksesta saatu porkkanaraha .
Raha on pääasiassa mennyt , hallintoon ja virkamiesten palkkoihin, 5-vuoden"suojatyöpaikkoihin"-5-vuoden irtisanomisuojineen, näille virkamiehille, josta ne sitten pääsevät eläkkelele.

Taloudellinen hyöty jää miinukselle, koska kustannukset ovat suurempia kuin hyöty.
Tämä on tyypillistä tulonsiirtoa veronmaksajien rahoilla hyvin toimeentuleville, mikä ei onnistuisi yksityisellä sektorilla.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu