Pääseekö tästä aloitekyvyttömyydestä eroon?

Kuulunee vaihtareihin, että ei saa oikein mitään aikaiseksi. Aloittaminen on vaikeinta. Ennen touhusin ja olin suorittaja. Olen 52 v. Seksielämä ja halut ok, yöhikoilu valvottaa ja tulee joskus univelkaa, mutta ei sekään selitä tätä nahjustelua. Mieliala ok, oikeastaan enemmän seesteinen kuin räjähtelevä, vaikka olen aina ennen ollut melko äksyilevä tyyppi. Onko kokemuksia, meneekö ohi ja saa taas jotain tehtyä? Tai onko ollut joku luontaistuote tms. josta olisi apua? Hormonikierukka on ollut yli kolme vuotta mutta ei mitään muuta ylimääräistä.
10620
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 10

Vanhimmat

Kuulehan, tuntuu ihan samalta! Mitään ei saa aikaiseksi, on kuin nukkuneen rukous; flegmaattinen, tuntuu väsyttävän aina...Kirjoitan LISTOJA mitä pitäisi tehdä, ja sitten en tee niitä vaan painun kuorsaamaan...en käsitä mikä mua riivaa....en käsitä tätä "nahjustelua", HALUAISIN tehdä moniakin asioita....Olen pistänyt vaihtarit/iän piikkiin, että semmoista se vanheneminen vain on....En tiedä, meneekö ohi, kun en ole vielä niin pitkällä..;)

Äänestä

Sain tänään kohtauksen, aloin ommella hametta, mutta huomasin kankaan surkeaksi ja myttäsin roskikseen koko jutun, vielä ommellessani ihmettelin mikä nyy on kun olen niin pirteä.
Vaivuin takaisin masikseen ja ahdistukseen.

Ja KÄÄK..että tämä on raivostuttavaa.

Äänestä

Varmaan pahimpia vaihtarioireita. Minulla kestänyt jo kahdeksan vuotta pakkotyötä. Sellaista innostusta ei vain enää tule, jolloin siivosin koko talon, pyykkäsin, pesin ja leivoin. Tilalle ovat tulleet kivut ja säryt nivelrikon vuoksi ja osittainen liikuntakyvyttömyys. Vaikka yrittäisin, niin mistään ei tule kunnolla mitään enää. Lykkään asioita tuonnemmaksi ja kun niiden aika on, niin stressaa todella. Tarvitsisin apua kaiken taloustyön tekemisessä, mutta ei ole varaa maksaa siitä.
En olisi ikinä uskonut, että elämä menee tällaiseksi. Kymmenen vuotta tuskaa ja vaivaa.

Äänestä
  • Sinulla on pajon huonommin kuin minulla, fyysisesti olen hyväkuntoinen. Nivelrikko on kivulias tauti, olen niin pahoillani puolestasi. Voimia ja jaksamista..yritä ola murehtimatta niitä asioita joita et jaksa ja voi tehdä.

    Kärsin erikoisesti ahdistuneisuudesta joka liittyy hikipuuskiin, ennakoi puuskia, mutta monesti yleistä kokoaikaista ahdistusta.
    Naisen elämä ei ole helppoa totisesti!

    Äänestä

Ostin B-active poretabletteja mielettömään väsymykseen toivoen että saisin apuja, ja totta se on olen selvästi ollut pirteämpi, jopa niin että verottaa yöuniakin.
En ota enää joka aamu kokonaista vaan puolitan. Kokeilen onko yhteyttä valvomisiin.

Äänestä
  • D-vitamiini on kaiken A ja O. Gynekologi sitä suositteli ja oikeasti on ollut apua. Näin syksyllä tarvitaan lisäksi valohoitoa, joko kirkasvaloa tai päivänvaloa.

    Äänestä

  • syksyisin alakuloa kirjoitti:

    D-vitamiini on kaiken A ja O. Gynekologi sitä suositteli ja oikeasti on ollut apua. Näin syksyllä tarvitaan lisäksi valohoitoa, joko kirkasvaloa tai päivänvaloa.

    Paljonko tuo gynesi suositteli D-vitamiinia? Itse olen omin nokkineni aloittanut käyttämään 25-50 mikroa ja Calciumia 1000 milliä.

    Äänestä

  • D-lisä kirjoitti:

    Paljonko tuo gynesi suositteli D-vitamiinia? Itse olen omin nokkineni aloittanut käyttämään 25-50 mikroa ja Calciumia 1000 milliä.

    Ei tainnut sanoa mitään annostusta, mutta kuitenkin piti niitä apteekkipurkkien annosmääriä vähäisinä. Tämä käyttämäni on sieltä vahvemmasta päästä, 10 mikrogrammaa/tabletti ja annos on 2 päivässä, mutta olen ottanut yhden noin joka toinen päivä, koska muissakin valmisteissa on jonkin verran ja olen vähän huono pillereiden kanssa.
    Ymmärsin niin gynen puheista, että voisi ottaa yli sen suomalaisen suositusmäärän, mikä taitaa olla tuon käyttämäni valmisteen tietämissä, eli noin 20 mikrogrammaa päivässä, mutta jossakin se raja tulee vastaan, enkä itse uskaltaisi nostaa ainakaan yli 50 mikrogramman. Amerikkalainen suositus on 600 IU ja kun se jakaa 40:llä, niin se vastaa 15 mikrogrammaa.

    Minulla on taipumusta reagoida valon määrään, sillä aurinkoisina päivinä olen selvästi energisempi. Päivänvalolamppu on ollut tosi tarpeen, miten lienen edes selvinnyt aiemmin ilman sitä, tosin ruokahalun kasvamista se ei taida hillitä kovinkaan paljoa, mutta 'suklaaindeksillä' mitattuna ehkä kuitenkin. Täytyy tarkkailla tilannetta, ja jos tosiaan suklaan himoa ei nyt kohtapuoleen ala ilmetä, niin asia on silloin varmistettu.

    Äänestä

  • syskyisin alakuloa kirjoitti:

    Ei tainnut sanoa mitään annostusta, mutta kuitenkin piti niitä apteekkipurkkien annosmääriä vähäisinä. Tämä käyttämäni on sieltä vahvemmasta päästä, 10 mikrogrammaa/tabletti ja annos on 2 päivässä, mutta olen ottanut yhden noin joka toinen päivä, koska muissakin valmisteissa on jonkin verran ja olen vähän huono pillereiden kanssa.
    Ymmärsin niin gynen puheista, että voisi ottaa yli sen suomalaisen suositusmäärän, mikä taitaa olla tuon käyttämäni valmisteen tietämissä, eli noin 20 mikrogrammaa päivässä, mutta jossakin se raja tulee vastaan, enkä itse uskaltaisi nostaa ainakaan yli 50 mikrogramman. Amerikkalainen suositus on 600 IU ja kun se jakaa 40:llä, niin se vastaa 15 mikrogrammaa.

    Minulla on taipumusta reagoida valon määrään, sillä aurinkoisina päivinä olen selvästi energisempi. Päivänvalolamppu on ollut tosi tarpeen, miten lienen edes selvinnyt aiemmin ilman sitä, tosin ruokahalun kasvamista se ei taida hillitä kovinkaan paljoa, mutta 'suklaaindeksillä' mitattuna ehkä kuitenkin. Täytyy tarkkailla tilannetta, ja jos tosiaan suklaan himoa ei nyt kohtapuoleen ala ilmetä, niin asia on silloin varmistettu.

    Luin äskettäin jostain uusimmasta tutkimuksesta D-vitamiinia olis turvallista ottaa 100 mikroa/pv jopa raskaanaa olevan. Pitää tutkiskella asiaa lisää.

    Äänestä

  • D-lisä kirjoitti:

    Luin äskettäin jostain uusimmasta tutkimuksesta D-vitamiinia olis turvallista ottaa 100 mikroa/pv jopa raskaanaa olevan. Pitää tutkiskella asiaa lisää.

    Täällä kärsitään aloitekyvyttömyydestä. Ihana kamalaa kun ei saa mitään aikaiseksi....:-(

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Täysin rinnoin kirjoitti:

Kuulunee vaihtareihin, että ei saa oikein mitään aikaiseksi. Aloittaminen on vaikeinta. Ennen touhusin ja olin suorittaja. Olen 52 v. Seksielämä ja halut ok, yöhikoilu valvottaa ja tulee joskus univelkaa, mutta ei sekään selitä tätä nahjustelua. Mieliala ok, oikeastaan enemmän seesteinen kuin räjähtelevä, vaikka olen aina ennen ollut melko äksyilevä tyyppi. Onko kokemuksia, meneekö ohi ja saa taas jotain tehtyä? Tai onko ollut joku luontaistuote tms. josta olisi apua? Hormonikierukka on ollut yli kolme vuotta mutta ei mitään muuta ylimääräistä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu