Minulla on aiemmin ollut terrieri, jonka koulutin perusteellisesti ja se oli kuin unelma 14-vuotiaaksi saakka. Päätin hankkia toisen koiran, vähän isomman ja vaativamman tällä kertaa ja se oli elämäni huonoimpia päätöksiä. Saku narttuni oli äärettömmän villi heti ensimmäisestä päivästä lähtien. 2.5 vuotta jaksoin yrittää touhuta sen kanssa, ulkoilutin 2 tuntia päivässä, koulutin ja kestin sen eroahdistukset. rahaa paloi yli tonni kaiken irtaimiston korjaamiseen.
Mutta nyt tuli mitta täyteen ja olen sitä mieltä ettei siitä tule ikinä oikeaa koiraa. Välillä se on ihan normaali ja sitten se sekoaa ihan täysin. välillä se ei rähjää remmissä kenellekään ja kulkee kuin unelma, välillä rähisee kaikille, isoille ja pienille ja vetää hulluna niin että käsi meinaa revetä liitoksista.En koskaan voi luottaa siihen täysin ja se on mielestäni suhteen perusta, luottamus kumppaniin. Minulla on lisäksi pieni vauva vaunuissa, joten elämä ei ole ollut ihan helpoimmasta päästä tänä vuonna.
Minulle sanottiin että saku rauhoittuu vasta 5-vuotiaana, jotkut ei koskaan. en jaksa enää odottaa sillä hermot on mennyt jo joskus viime vuonna. Päätin pistää sakuni myyntiin. Minulle nyt vaan sattui tuollainen yliaktiivinen yksilö, olen kyllä lukenut että suurin osa sakuista on ihan normaaleja.
Olisi pitänyt luopua aikaisemmin mutta en halunnut olla taas yksi epäonnistuja, joksi minua seuraavaksi todennäköisesti haukutaan. Minulla on hyvät hermot ja olen hyvä koirankouluttaja mutta tuo saku otti kyllä nyt minusta selkävoiton. Yksi koirankouluttaja suositteli että antaisin sen poliisikoirakoulutukseen, mutta sinne ei oteta tänä vuonna yhtään koiraa, varmaankin säästösyistä. Toivottavasti löydän sille nyt hyvä kodin, hyperyliaktiivisen sellaisen. Vauvalla ja koiralla on vain jo side, mutta parempi erottaa heidät nyt kuin molemmat ovat vielä pieniä.
Mutta nyt tuli mitta täyteen ja olen sitä mieltä ettei siitä tule ikinä oikeaa koiraa. Välillä se on ihan normaali ja sitten se sekoaa ihan täysin. välillä se ei rähjää remmissä kenellekään ja kulkee kuin unelma, välillä rähisee kaikille, isoille ja pienille ja vetää hulluna niin että käsi meinaa revetä liitoksista.En koskaan voi luottaa siihen täysin ja se on mielestäni suhteen perusta, luottamus kumppaniin. Minulla on lisäksi pieni vauva vaunuissa, joten elämä ei ole ollut ihan helpoimmasta päästä tänä vuonna.
Minulle sanottiin että saku rauhoittuu vasta 5-vuotiaana, jotkut ei koskaan. en jaksa enää odottaa sillä hermot on mennyt jo joskus viime vuonna. Päätin pistää sakuni myyntiin. Minulle nyt vaan sattui tuollainen yliaktiivinen yksilö, olen kyllä lukenut että suurin osa sakuista on ihan normaaleja.
Olisi pitänyt luopua aikaisemmin mutta en halunnut olla taas yksi epäonnistuja, joksi minua seuraavaksi todennäköisesti haukutaan. Minulla on hyvät hermot ja olen hyvä koirankouluttaja mutta tuo saku otti kyllä nyt minusta selkävoiton. Yksi koirankouluttaja suositteli että antaisin sen poliisikoirakoulutukseen, mutta sinne ei oteta tänä vuonna yhtään koiraa, varmaankin säästösyistä. Toivottavasti löydän sille nyt hyvä kodin, hyperyliaktiivisen sellaisen. Vauvalla ja koiralla on vain jo side, mutta parempi erottaa heidät nyt kuin molemmat ovat vielä pieniä.
Vastaukset 76
Vanhimmat
Moi!
MIssäpäin asustelet?
Mulla vähän sama ongelma...
Ois kiva vaihtaa pikimmiten ajatuksia,privaatisti,ja ehkä tavatakin,jos ei hirvee välimatka.
Joo en ikinä ottas sakua (=vaativaa, rodunomaista) jos olisi vauva. Koirasta riippuen, joku voi olla työläs ja ehkä sulle sattu sellainen. Mulla on myös, mutta on se vaan niin huippu harrastuskoira. Piru siviilissä.
Niin, useat sitä vihaa, moni rakastaa, kaikki kunnioittaa.Mutta kyllä hyvä harrastuskoira voi olla hyvä siviilissäkin, vaatii vaan enemmän aikaa ja taitoo, kuin joku muu rotu.
Siiiviilissä kerrostalon kotisohvalla toimii kyllä joo, mutta vilkkaasa kaupunkiympäristössä, ruuhkaratikoissa tmv. saa olla se sata silmää selässä ja jatkuva valmius regoida ohjaten. Taidon puutetta kuka ties, mutta vielä ei ole helppo koira noissa tilanteissa.
Jos on onnistunut yhden koiran koulutuksessa, se ei tarkoita, että on hyvä koirankouluttaja ja, että nyt on koirassa vikaa, koska se ei ole täydellinen, vaikka olet sitä opettanut.
Harvalla koiralla on geenien takia päässä vikaa. Jos olet pennusta asti sitä opettanut, on koulutuksessa jokin mennyt pieleen, jos koira käyttäytyy kertoman mukaan.
Kuulostaa vähän provolta, ei vaikuta oikein uskottavalta, että toisena päivänä lenkillä koira on enkeli ja toisena päivänä tavaton demoni??
Erottaa vauva ja koira, kun NE ovat vielä pieniä? Ei se 2,5 -vuotias koira enää kovin pieni ole...
Ja kulunut rahasummakin on aika pieni.. :)
Sulle ;kirjaa pitänyt,ihan vaan tiedoksi; mulla myös koira ,tosin nuori,1v.
Yhtenä pvänä tottelee tosi hyvin,toisena korvat "vaan koristeena"
Et kyl sill koirallaki erilaisia päiviä on,tosin meillä nuori,kuten jo mainitsinkin.
Täysin samaa mieltä.
Sakut on luonteeltaan menneet alas, kuin lehmänhäntä!
Itsekkin suunnittelen jo jotain muuta rotua,vaikka montakymmentä vuotta on niiden kanssa touhuiltu,hirveen paljon on just tuollaisia rasittavia häsliä luonteeltaan..
Yli aktiivia hönköttäjiä,kyllä entiset sakut olivat rauhallisia ihan omissa oloissaa maalaistalon pihassa,siinä oli niille paimentamista ja aktiviteettia...
Ja sitten nämä kaikenlaiset sairaudet ja allergiat ....harvassa on ihan terveet sakemannit.
Surullista kun hieno rotu on mennyt tuollaiseksi.
Ja sun mielestä tuo aloitus on "kaikki" n.2500 rekattua koiraa vuodessa.Kiva kun et yleistä.Mutta sun kaltases kannattaakin hakea joku toinen rotu, jos sulla koirat on " rauhallisia ihan omissa oloissaa maalaistalon pihassa,siinä oli niille paimentamista ja aktiviteettia...".
Olet varmaankin tottunut niihin 90-luvun sakuihin, jotka suurimmaksi osaksi oli vietittömiä kotikoiria, nykypäivänä huonoja yrityksiä yhdistää näyttö ja käyttö pilipali kasvattajien toimesta, tuloksena huonohermoinen, arkuuttaan rähisevä saku... Veikkaan myöskin että koiriesi vanhemmilla ei ole tulosta käyttökokeista...Surullista todellakin, samaa mieltä. Jos ei laatuun panosta, niin hyvää ei löydä. Toivottavasti "pitkänlinjansakuilija" löydät uuden kotikoirasi jonkun muun rodun parissa... Pidä näkemyksesi ja vaihda rotua, koska jos joku hullu käyttis kasvattaja sinulle koiran edes myisi, et pärjäisi koiralle kuitenkaan, vaatii paljon muutakin kuin maatalonpihan ja paimentamisen. PS. Tiesitkö että alunperin saku oli rajapaimen?
Ja aloittajalle; poliisikoiralaitos ei osta yli 2v koiria.
olen tottunut - 90 luvun sakuihin kuin myös -70,-80, 2000 ja 2010 luvun koiriin
Ja edelleen omistan sakemannin,mutta en tiedä minkä ikäinen teini olet kun et ole sakujen kehitystä nähnyt?? Ja veikkasit edelleen väärin ,kyllä on tuloksia vanhemmilla,myös koulutettuja olleet kaikki omatkin =)
Eikä myöskään ole pelkoa että edes kyselisin riehuvia käyttiksiä itselleni,olen nähnyt niitä tarpeeksi kentällä,jotka repivät auton sisukset reenivuoroa odotellessa..
Sellaiset ei ole meidän koiria ei todellakaan!!
Edelleen olen sitä mieltä, että ei ole sakut ainakaan parantuneet luonteeltaan ja ulkomuodoltaan ajan saatossa... Jaa että rajapaimen,meillä ne on paimentaneet kotieläimiä ja hyvin ovat hommansa hoitaneetkin,mutta mielipiteensä kaikilla :)
Voi sinua raukkaa... Otan osaa ja olen vilpittomästi pahoillani puolestasi huonojen koira valintojesi sekä treeniporukkasi huonojen koirien ja puutteellisten koulutustaitojen takia:( Välitä myös heille osanottoni ja kerro ihmeessä että normaalit käytöstavat autossa ja sen ulkopuolella ovat suotavia. Meillä päin yleensä makoilee treeniä ootellessa pakurin/koirakärryn häkissä, kentällä, treeneissä ja kokeissa toimitaan täysillä. Koiramme, mieheni sekä minun, ovat kummatkin myös purutreenien ulkopuolella lepposia kavereita, koska tietävät milloin tehdään mitäkin ja koira/ohjaaja suhde on kunnossa. Myönnän etten ihan noin pitkään onneksi ole rotua seurannut, koska synnyin vähän myöhemmin kun olit jo aloittanut. Ihme ettet kuitenkaan ole tietoinen tai edes ollut hengessä mukana kun n.v.95, jotkut kasvattajat alkoivat yrittää parantaa koirakantaa ja alkoivat maahantuoda hyviä käyttiskoiria jalostukseen. missasitko jotain sakun kotimaisessa kehityksessä? Jotkut onneksi onnistuivat ja kanta onneksi parantui hieman, hyviä ulkomaantuonteja käyttäen, myös epäonnistumisia sillä tiellä sattui... Puhumattakaan "kasvattajista" jotka myyvät pentunsa tietämättä vanhempien käyttöominaisuuksista mitään, nykypäivänäkin sellaisia myydään kotikoiriksi yleensä huonolla hermorakenteella varustettuina. Rodun vaihto on sinulle varmaankin parasta koira maailmassa, koska rodun muuttumista alkuperäisempään suuntaan et tunne ja entisajat ei toivottavasti tule takaisin... Katse eteenpäin siis, sinulla omasi ja minulla omani! Onnea sinulle!
Joo,arvelinkin sinun olevan teini,voi sinuakin raukkaa..;D
Otan osaa,vaikka oletkin "asiantuntija" ...
Eikä koiravalintani ole ollut huonoja ,mutta olen seuraillut sakujen kehitystä -70 luvulta asti,voin sanoa että esimmäisen koirani oli Karhukorven sukua ja narttu oli todella omaa luokkaansa!! Eikä ole olleet huonoja muutkaan mutta kun katsoo
tätä tasoa nykyisin,suurinta osaa vaivaa jokin ongelma,jos ei fyysinen ,niin psyykkinen...en jaksa välittää kaikille osan ottojasi, kun suurin osa on juuri tuollaisia riehujia joko autossa tai korankuljestusboxissa..hulluja ne on,mutta varmaan sinun mieluisiasi käyttökoiria...sellaisia joista en haluakkaan tietää mitään jos suunta on tämä,käy itse valittelemassa surua heille ;)
Kyllä toivoisin -70 luvun koirakannan tulevan takaisin,oli mukava koulutus kentällä kun kaikki koirat olivat irti ennen koulutusta ,mitään rähinää ei tullut..
mutta meneppäs nyt päästään koirat irti niin tappavat toisensa! Sitä se sinun hyvä kehitys varmaan tarkoittaa... koirat tempaistaan kentälle tekeen "piruetit" ja sitten nopeasti takaisin autoon... sellaista se on, ja puhutaan hyvästä hermorakenteesta,pjoo.. onnea vaan sinullekkin =) onhan se hienoa kun koira saadaan pureen ihmistä suojelureeneissä,mikä minusta on sairasta ..
Poliisi ja vain muutamat muut ammattinsa vuoksi tarvitsee sellaisia koiria..
Tänään taas kakkavaipparoskikset syötynä lattialla, olimme tunnin poissa vauvan kanssa. En tajua miksi se raatelee niitä, vauvan leluihin ei koske ikinä vaikka omat lelut on raadellut rikki. Muita tuhoja se ei enää tee kotona.
Toinen ongelma on pyörivän pyörän pureskelu ja kova meteli kun lähdemme liikkeelle pyörällä tai vaunuilla, liittyisikö paimenviettiin. Ihmiset katsovat tosi pahasti kun iso sakemanni puree lastenvaunujen etupyörää ja pitää hirveää meteliä. Lopettaa vähän ajan päästä mutta mikään konsti ei auta sen lopettamiseen. Pelkään että hampaat menee rikki tai renkaat.
Kun koira annettiin minulle en tiennyt että se on pitkäkarvainen, ostin siis sian virolaisesta säkissä. karvanlähtö kestää 2 kk ja saan siivota lattiat 5 kertaa päivässä, sekin oma riesansa konttaavan vauvan kanssa.
Suunnittelin että aloitan koirani kanssa tokon ja aktiivisen lenkkeilyn, kun se täyttää 10 kk, koska kova liikunta ei ole kuulema hyväksi kasvavalle luustolle. olin kuitenkin silloin jo raskaana ja erittäin väsynyt tekemään yhtään mitään huonon hemoglobiinin kanssa. Nyt harmittaa etten luopunut siitä jo silloin, koska sain supistuksia usein kun se nykäisi yhtäkkiä narusta. Minulle sanottiin että koira rauhoittuu 2-vuotiaana joten päätin väkisin jaksaa siihen saakka.
Suunnittelin myös että leikkauttaisin sen, maksaa noin 600 eur - tämä ei kuitenkaan takaa luonteen rauhoittumista. Pitäisi kyllä koiran jos se ei olisi niin villi, tuntuu kuin sillä olisi tulimuurahaisia nahan alla välillä.
Onko opetettu hihnakäytös ilman vaunua?
Paljonko vietät aikaa koiran kanssa ilman vauvaa?
Paljonko aikaa koulutukseen? Millä menetelmillä koulutat? Miten oot opettanut rauhoittumista?
Kuulostaa turhautuneelta koiralta.
Ps. Harrastuslajeista jälki väsyttää aika kivasti koiran.
Itse asiassa lopetti vetämisen vasta kun aloin kulkemaan rattailla ja koira näki vauvan vaunuissa istumassa. sitä ennen veti hulluna vaikka oli mitkä kinkunpalaset hihassa. Nykyään voi kulkea välillä niin hienosti että voin pitää hihnaa vaikka pikkurillillä kiinni.
Koira osaa odottaa lihapullat pään ja tassujen päällä minuutinkin ja syödä ne vasta komennosta, mutta ulkona siihen ei voi luottaa. Koulutan peruskomennoin sisällä kun saan vauvan nukkumaan iltaisin ja yksinhuoltajana olen kuolemanväsynyt melko usein. koira tulee itse komentamaan minut koulutukseen iltaisin, se ei lopeta haukkumista ennen kuin on saanut päivän koulutusannoksensa.
Koira on turhautunut, tietenkin on, koska se on luonteeltaan työkoira ja sopisi vaikka huumekoiraksi paremmin kuin kotikoiraksi.
Voitko saada vauvan päivällä nukahtamaan vaunuun ja etsiä paikan jossa koulutat koiraa vauvan nukkuessa?
Jos tekeminen on 2h kävelyä rattaiden vieressä ja sisäkoulutusta, on se aivan liian vähän. Koira myös oppii tilannesidonnaisesti ja sisäjutut ei siirry suoraan ulos.
Kinkunpalaset ja muut en ihmettele jos ei toimi, sakuille paras on usein saalis.
Riekuntaan toimii kielto. Tarpeeksi päättäväinen. Mutta jos vain tukahduttaa alkaa paineet kertyä. Pitää olla ympäristöjä joissa saa todella tehdä sydämensä kyllyydesttä.
Ei luopuminenkaan ole paha, jos tuntuu ettei omat resurssit nyt riitä.
Koiralla voi olla huono hermorakenne, ne on tyyoillisiä joka paikan sähläreitä,
Puutu napakasti siihen perään ryntäilyyn, riski koiran äkkikuolemalle on melkoinen jos se räkyttäen saattaa kaikkea mikä liikkuu.
uskomaton tarina
http://www.tori.fi/uusimaa/Pitkakarvainen_saksanpaimenkoira_narttu_4334958.htm?ca=18&w=3
onks sillä koiralla edes paperit? Virosta ei yleensä ihan priimaa tule? Papereilla meinaan alkuperästä rekisteriotetta maan kennel-liitosta, tunnistusmerkintä (mikrosiru), EU-passi maahantuontia varten. Onko koira tuotaessaan Suomeen testattu tarttuvien loisten (esim. sydänmato yms...) tai tautien joita Virossa jyllää, jotka tarttuvat rokottamattomiin elukoihin (myös ihminen). Suomessa suurin osa koirista on rokotettu rabiesta vastaan, mutta ihmiset yleensä ei. Ilman tarvittavia papereita eläimet eivät pääse maahan ja jokainen salakuljetettu on riski terveydelle! Onnea vauvasi kanssa, meinaatko sen ihan lastentarhaan viedä?
OLE kiinni,onko virosta vai ei tuo koko??
Kuten jo mainitsin,aloittajalle,meillä samantyyppisiä "ongelmia" n. puolet nuoremman koiran kanssa ,mutta me aiomme tosissamme yrittää,vaikka välillä tekisi mieli "lyödä" hanskat tiskiin...
Kyllä tuo on ilmoitukseni. Koirallani on lisäksi omat nettisivutkin, joiden kautta voi laittaa viestiä : http://roosankahvila.nettisivu.org/
Koiralla on tietenkin EU-passi ja asianmukaiset rokotukset.
Kaikenkarvaista yhteydenottoa on jo tullut, tavalliseen perheeseen en taida kuitenkaan koiraa luovuttaa, näin pistäisin vain ongelman kiertämään.
Siis pitikö koiran olla,pitkäkarvainen?
Eipä toi kovin pitkäkarvaselta näytä..
Ja siks toiseks; itse yksinhuoltajana; koulutin koirani käyttövalioksi asti,lapsi oli mukana kentällä,maastoharjoituksissa,ei se jaksaminen ole kuin itsestä kiinni.
Eikä tuo tuhoaminen,ole kuin merkki siitä,että koiralla liikaa energiaa& liian vähän toimintaa.
Mutta tässä tapauksessa kyllä kuultaa ,kyllästys koiraan ,enemmän kuin ajan puute.
Luovu ihmeessä ÄLÄKÄ ENÄÄ KOSKAAN ota mitään eläimiä!
Milloin kyllästyt lapseesi? annatko isälleen???
Jahas, no jos tämä on joku yksinhuoltajien kilpailu kuka on ahkerin, niin minulla ei ole autoa, jolla pääsisin mihinkään kentälle, niitä ei ole lähimaillakaan. Asun hissittömässä talossa ja kannan kaikki ylös kolmanteen kerrokseen. Olen kohta 50-vuotias ja joudun heräämään vauvan tai koiran vuoksi öisin parhaimmillaan 10 kertaa yössä. koira on todella kova vahtimaan ja haukku ei ole ihan pienemmästä päästä, koko talo kärsii siitä. Nukuin viimeksi kunnon yöunet viime vuonna.
Suunnittelin 2,5 vuotta sitten, että jään eläkkeelle kun hankkimani koira pääsee parhaimmille laitumilleen, olin todellakin valmis sitoutumaan siihen, mutta näin vanhana kun saa terveen lapsen se on lottovoitto.
Kun koirani saa hepulikohtauksen, on sama kuin yrittäisi rauhoittaa kokonaista ajokoiralaumaa, joka on saanut saalin hajun nenäänsä. Siihen ei todellakaan auta silloin mikään komento tai koulutus. Olen selvinnyt koiran kanssa koska olen fyysisesti vahva ja käteni kestävät tempomisen.
Et varmaan käynyt nettisivuillani, joista kyllä selviää että välitän koirastani vaikka se riesa onkin. Lähipiirissäni kaikki ovat sitä mieltä että olisi pitänyt luopua siitä aikoja sitten, olen vain venyttänyt päätöstä liian pitkään.
ET Vastannut,MIKSI? mainostat koiraa pitkäkarvaisena? kun se ei ainakaan kuvasta päätellen sitä ole?!
Ja jos oikeasti olet "kohta" 50v. ja pieni vauva?? vähän oudolta&epäuskottavalta kuulostaa...
Asut ilmeisesti lauttasaaressa? onhan siitä helppo kentälle lähteä,kaverini asui myös lauttiksessa& kehui,kuinka hyvät yhteydet!!
Otapa nyt itseäsi niskasta kiinni& tee vähän muutakin kuin käytä lähimmässä koira-pistossa!!!
Miksi otit saksanpaimenkoiran????
Ja nuo nettisivutko ovat hyvän koiranpidon merkki?? AI herranjumala,kuullostat ihan teinitytöltä,myös sivusi tekstit kuullostavat enemmän teinitytön jutuilta,kuin kohta 50v. ihmisen... ja jaksat vielä marista jostain pureksituista kengistä & muusta pienestä ,oi vai oikein 1000e edestä tuhonnut tavaraa...
Tämä kaikki ; vaan saa entistä vakuuttuneemmaksi; olet vain kyllästynyt,nuo muut seikat ovat keksimiäsi "tekosyitä"
Varmaan koirallasi onkin parempi jonkun muun luona!!!!!!!!!!!!!!!
Koirani sai nyt erittäin hyvän ja aktiivisen kodin. Sinulle oivoi kommentoija toivotan että ottaisit sen noitaluudan ja lennät takaisin sinne Itä-Moldoviaan missä sinun esiäitisi ovat kouluttaneet susilaumoja metsästämään itselleen aviomiehiä paikallisista lumimiehistä.
Minulla oli raskauden vuoksi hemoglobiini sadassa yli puolen vuoden ajan, on totaalisen ala-arvoista arvostella yksinhuoltajaa jonka voimavarat eivät yksinkertaisesti riitä. Sinä ja kaikki läheisesi tietävät että olet pahantahtoinen ihminen, kommenttisi yrittävät satuttaa, mutta kääntyvät sinua vastaan.
Yksi asia mitä koira ja uupumus minulle opetti, paksunahkaisuutta tuollaisia noita-akkoja vastaan
HAH HAH HAA!!!!!!!!!!!!
ÄLÄ enää ota mitään lemmikkiä!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Keneltähän sinä kuulostat...oioivoivoi...
Joo. Täällä Lauttasaaressa asuu samanlainen noita-akka, tuli huutamaan minulle ihan asiakseen, että 40 vuoden koirakokemuksella hänen mielestään koirani oli alistettu. hän oli jopa minua nuorempi. Ihan tiedoksi hänelle että on helppo tulla huutamaan väsyneelle yksinhuoltajalle. Enää en ole väsynyt ja jos tapaan sinut vielä kirjoitan otsaasi permanenttitussilla "koirakuiskaaja" ja nostan ostarin lipputankoon roikkumaan.
Olen kurkkuani myöten täynnä noita besserwissereitä joilla ei ole omaa elämää. Ja varmaan on moni muukin.
Aloittajan tulisi hakeutua mielenterveytensä vuoksi johonkin hoitoon..kirjoittelee suomifoorumille kuinka väsynyt on kun tuli vahingossa vielä vanhalla iällä tehtyä avioton lapsi..kuinka tuollainen ihminen voi olla kykenevä huolehtimaan lapsesta..? Nyt on kun on koira saatu myydyksi niin kohta on lapsi huostaanotossa kun väsyttää liikaa eikä omaa aikaa jää harrastuksille..Näkemisiin Lauttasaaressa, ollaan varmaan nähty joskus..:)
"mutta näin vanhana kun saa terveen lapsen se on lottovoitto"
Huhhuhhhhh..mahtaako lapsi ajatella samoin kun äiti kuolee ennenkuin hän on täysikäinen tai kaverit kiusaa koulussa kun äiti näyttää ihan mummolta jo lapsen ollessa ala-asteiäissä?
Olet taattu selvinnäkijä,kun tiedät aloittajan tulevaisuuden noin tarkkaan..
Anna meidänkin kaikki kestää... Voi pyhä sylvi... nämä asiat onkin hyvä hoitaa täällä koiraosastolla... ;D
Onko oma tulevaisuutesi yhtä musta??? Opettele ajattelemaan positiivisesti
elät pidempään tai olet varmaan kokenut kaiken tuon, kun osaat asian niin hyvin kuvata...
Sain koiralle uuden hyvän kodin tämän keskustelun kautta, eli ei ollut hyödytöntä avautua täällä.
Harrastukseni jätin koiran vuoksi, nyt voin ottaa lapseni mukaan alppihiihtämään, soittamaan saksofonia ja boxaamaan kun hän kasvaa.
Tuskinpa näemme missään ikinä.
"Harrastukseni jätin koiran vuoksi"
Ja nyt myit koiran koska tahdoitkin vain lapsen..
Bipo?
Kuule Oivoivoi,
toi on eläin, ei ihminen - tajuttko eron?
Tyhmä kommentti Viron koirista. Siellä järjestetään ilmaisia joukkorokotuksia kunnissa rabiesta vastaan, nelosrokotukset ovat melkein ilmaiset ja EU passi on kaikilla rekatuilla koirilla ei vaan maahantuontia varten. Myös mikrosiru on yhtä yleinen kuin Suomessa.
Vääryyttä eläinten kohtaan on jokaisessa maassa eikä todellakaan enemmän Virossa kuin missään muualla maailmassa mukaan lukien Suomi.
Ovatko omat pennut jääneet myymättä kun mollaat tuontikoiria?
Reilua on luopua koirasta jos kerran ei ole aikaa sille riittävästi.
Juuri tällaisten ihmisten pitää miettiä monta sataa kertaa valitessa koiraa, millaisen koiran ottaa. Ja tarkoitan nuoria, todennäköisesti lapsia saavia ihmisiä. Ylivoimaisin ongelma on, kun otetaan koira ja ei ymmärretä että parhaalla tahdollakaan koiralle ei riitä samanlaista energiaa ja aikaa, jos ja kun lapsia tulee- on valittava sellainen koira, joka kestää tämän. Eli helpoin ja itseä säästävin ratkaisu on ottaa pienehkö seurakoira, joka todennäköisesti sopeutuu hyvin pieneen liikunnan määrään, mutta jaksaa myös pidemmillä lenkeillä. Koira ei ahdistu, kun ei pääsekään tunnin lenkille päivittäin ja on pieni ja helposti hallittavissa sekä alunperinkin jalostettu ihmisen ja lasten seuralaiseksi, eikä käyttötarkoituksena ole esim. vartiointi tai riistan ajo. Suurin virhe koskaan ottaa joku saku tms. vaikka hyviäkin tarinoita löytyy, on riski tosi suuri että jonkinlaisia ongelmia tulee- ainakin paljon suurempi kuin pienten koirien kanssa.
Nätti koira. Kyllä tekisi mieli hakea koira pois. =) Saisi aktiivisen kodin yhden naisen taloudessa. Liikun itse paljon, joten liikunnan puutteesta koira ei tulisi kärsimään. Mutta muutoin elämäni on sen verran hektistä, että en voi edes ajatella koiraa tällä hetkellä.
Toivon, että saat koirallesi hyvän kodin. Luulen, että aikanaan, kun lapsesi kasvaa isommaksi, alat kaivata uutta koiraa. Harkitse silloin tarkkaan, minkä rotuisen koiran otat. Nykysakemannit tuntuvat olevan niin ylijalostettuja, että luonteissa on ties minkälaista... Itse ottaisin kaikkein mieluiten ns. "vanhanmallisen" sakun, jos pystyisin ottamaan koiran. Niitäkin näyttäisi vielä olevan tarjolla.
Oletko ajatellut voisiko koirasi olla jostain kipeä? Ota ihmeessä koirakorjaajaan tms yhteyttä, itse sain suuren avun sieltä päin ja koirani kulki hihnassa kuin unelma koulutajan käynnin jälkeen, tietysti minä jatkan saatuja oppeja ja pysyn niissä. Kokeile, se kanaattaa ja saatat saada mitä ihanimman kaverin itsellesi.
Tsemppiä!
Itse epäilin myös pitkään, että koirassa oli jotain fyysistä vikaa, olen tarkistuttanut asianmukaisesti lääkärillä ja kysynyt neuvoa koirankorjaajalta. Hän suositteli tuolloin koiran antamista poliisikoiraksi kun se oli alle 2-vuotias. Surffasin netissä tuntikausia etsimässä ongelmaani ratkaisua ja luin lukuisia koirakirjoja. Samalla energiamäärällä olisin kouluttanut jo kymmenen koiraa vasemmalla kädellä.
50% ongelmista on poistunut kahdessa vuodessa kouluttamalla, mutta vielä 50% on jäljellä. ei vaan jaksa enää
Ihmettelen kovasti minkä ihmeen takia valitaan koiraksi saksanpaimenkoira, jos kuitenkin halutaan että koira on rauhallinen. Kyseessä on kuitenkin palvelus ja työkoira,jonka kuuluu olla energisia,eikä mitään sohvaperunoita. Itselläni on tällähetkellä 3,5v saku narttu,eikä voida puhua mistään rauhallisesta tapauksesta,mutta tiesin sen jo kyllä koiraa hankkiessani joten se ei tullut mitenkään yllätyksenä, Minusta on ihanaa että koira on täynnä energiaa ja elämäniloa ja vaikka en enään niin kovin nuori itse ole jaksan kyllä vielä hyvin tämän energiapommin kanssa, lenkkeilyllä ei kukaan pysty sakemannia väsyttää,mutta pihassa pallo ym.leikit,vähän tokoo, ja jälkee lenkkien lisäksi niin kyllä on illalla kainalossa väsynyt ja onnellinen hauva. Miettikää hyvät ihmiset moneen kertaan ennen kun valitsette saksanpaimenkoiran se ei todellakaan ole niitä helpoimpia vaikkakin niitä parhaita.
Kertaukseksi.Pentukoira oli ensin ja sen jälkeen vasta vauva. Halusin aktiivisen koiran ja tarkoitus oli harrastaa sen kanssa vaikka mitä seuraavat 16 vuotta, koska se oli älykäs ja energinen koira. Minä en vain kyennyt siihen koska voimani loppuivat enkä saanut apua mistään. Kerro ihmeessä jos ongelmaani olisi ollut jokin muu ratkaisu, rakkaasta koirasta luopuminen oli todella raskasta ja tein sen vain koska oli pakko.
Oli sitten pakko tehdä se vauva jos tarkoituksenasi oli harrastaa aktiivisesti koiran kanssa seuraavat 16 vuotta? Olisit miettinyt etukäteen mihin resurssisi riittävät. Kaikkea ei voi elämässä saada samanaikaisesti.
Ihan älytön kommentti! ja nyt viimeistään elämän arvot uusiksi jos toi 9v on koiran ikä eikä sinun...
Tarkoitat kai että minun olisi pitänyt tehdä abortti ? Olin yrittänyt lasta 2,5 vuotta ennen koiran hankkimista, siksi uskalsin hankkia koiran koska olin varma etten enää tässä iässä saa lasta. Ennen koiraa harrastin urheilua vähintään 10 tuntia viikossa mm. salibandyä, nyrkkeilyä ja thaiboxingia, joten tiesin että jaksan kyllä koiran kanssa peuhata vaikka iäkäs olinkin. Olen normaalisti erittäin energinen ja urheilullinen.
Jos minä en tuosta rumbasta selvinnyt ei siitä olisi selvinnyt kukaan muukaan, ei edes vaikka ikää olisi ollut 20 vuotta vähemmän. Iso villi pentukoira, vaikea raskaus, vaikea synnytys ja 2 kk urheilukielto päälle, ei autoa, ei hissiä, ei apua koiran- tai vauvanhoidossa tuntia enempää viikossa, herätyksiä yössä keskimäärin 5 krt viimeiset 10 kuukautta.
Kokeilepa laittaa herätyskello soimaan yöksi noin 45 minuutin välein ja sen jälkeen hoida 12 tuntinen työpäivä 7 päivää viikossa sisältäen yli 2 tuntia juoksua ja kävelyä päivässä vaunujen kanssa. En usko että moisesta kovin moni selviäisi. minä selvisin, mutta pidemmän päälle en olisi enää selvinnyt, koska sitä olisi jatkunut vielä 2 vuotta ennenkuin koira olisi aikuistunut.
Olen tullut myös johtopäätökseen että koiralla oli hieman heikko hermorakenne, koska se oli todella vaikea välillä, niinsanotusti piippasi tosi usein.
Onpa harvinaisen tyhmä kommentti! nimerk saku 9v
Toivottavasti itse pysyt VAIN koirien parissa,kun sinulle koira "ajaa" tärkeydessään lastenkin edelle!
Vali vali kehu kehu!
Nimimerkin saku 9 v kommentti oli mielestäni erittäin osuvasti ilmaistu, näitä yksinhuoltajäitejä kun jostain näkyy jatkuvasti sikiävän jotka eivät osaa miettiä etukäteen mitä elämältään tahtovat. Miksi pitää ottaa saksanpaimenkoira jos lapsi on suunnitelmissa eikä miehestäkään tiedettävästi mitään apua tule jatkossa olemaan? Koiraparka. Taas yksi lisää kierrätettävien joukkoon.
Siis ;ÄLÄ ikinä ota koiraa, paitsi lelukoira!
ET todellakaan kuullosta ihmiseltä joka olisi koira ihminen,pentu-ajan "söpöys" vaiheen vain..
Kyllä ne kaikkein hienoimminkin sivulla seuraavat koirat ,ovat olleet omistajiensa kanssa koira-kouluissa,,,
Kuullostat kyllä teini-tytöltä, valituksineen,enemmän kuin melk. 50v. äidiltä..
Oletko ajatellut muuten,lapsen hankkiessasi tuossa iässä? varmaan joutuu lapsesi
kärsimään myöh. v.....ua äitinsä iästä, mummoksihan paremmin ikäsi puolesta sopisit;pitäisi olla laki ,joka kieltää yli 40v. äidiksi tulon.
Pitäisi vähän ajatella...
Siis HÄH??
melkeen 50v. ja äiti???
EI HERRANJUMALA,VOI LAPS PARKAA, EI TULE OLEMAAN HELPPOA...
Mun lapsella on 46v. MUMMO:=))
Ilmeisesti teillä on pamahdettu paksuksi jo yläasteella..
Pata kattilaa soimaa.. ;D ;D
Sinuna oisin hiljaa... Et voi määräillä kaikkien elämästä,ihan kuin ei muuten lapsia kiusattaisi... siis onnellisempaa olla normiaikaan syntynyt alkoholistiperheeseen??
Olen lähivuosina myös mummi ja minulla on ollut aiemmin koira 14 vuotta kuten ensimmäisessä virkkeessäni sanoin. Mikä siinä on niin ihmeellistä jos jotkut naiset vaan ovat nuorekkaita ja elinvoimaisia että pitää herraakin kutsua? Olen fyysisesti paremmassa kunnossa nyt kuin 20:nä ja näytän 30:ltä.
Ja lupaan että joudut vastaamaan sanoistasi eikä ainoastaan viranomaisille, jos vielä kerrankin arvostelet lastani. Lapsen syyllistäminen on sairasta.
Minulla on ollut koiria 40 vuotta enkä KOSKAAN luopuisi niistä lasten vuoksi, koska ne ovat koko elämäni. Saksanpaimenkoira merkitsee minulle enemmän kuin lapset, joita en ole koskaan tahtonut tietyistä syistä hankkia vaikka hedelmällisessä iässä vielä olenkin.
Kävin juuri gynekologin vastaanotolla, jossa minulle ilmoitettiin, että voisin vieläkin saada lapsia, lähes 45 v ihminen, jolla limakalvot kunnossa ja kohdun asento oikea, munasarjoista myös viime kuukautisten aikana oli ultran mukaan irronnut munasolu, joten ihan omasta valinnastani on kiinni se, etten tahdo lapsia. Rakastan lapsia, ja käynkin tuossa taloni viereisessä leikkipuistossa usein heitä viihdyttämässä sakuni kanssa, joka rakastaa kaikkia ihmisiä, lapset mukaanlukien. Nuorempana olin työharjoittelussa ala-asteen koulussa sekä lastentarhassa, joista kummastakin sain kiitettävät paperit. Silti en tahdo omia lapsia, vaikka minua on useasti niitä kehoitettu hankkimaan.
Tosi järkevä ratkaisu olla hankkimatta lapsia... kun koira on koko elämäsi!
Koirasi säästyy paljolta.
Kommenttini oli tarkoitettu nimim. eivanhaaäitä ja hyvä mummo..
Sain lapsen sinua vanhempana ja minulla on ollut aiemmin koira ja lapsi, mutta koira ei ollut vaikeasti hallittava isokokoinen pentu vaan hyvin kouluttamani aikuinen keskikokoinen rauhallinen koira.
Et tiedä mitään imetyksestä, vaikeista sektioista, raskauspahoinvoinneista tai yövalvomisista etkä todennäköisesti niitä enään jaksaisikaan.
Parasta maailmassa on oman lapsen rakastava halaus, se on minun arvomaailmani ja sen eteen teen töitä 24/7 loppuikäni. vasta sen jälkeen tulee kaikki muu
Täällä myös säpäkkä poika,jota ei tarvi houkutella reeneihin ja lenkille..
Ihana kun koiruli menee tekeen liikkeitä jo ennen kuin ehditään edes aloittamaan
touhua =D
Oikein silmänilo seurata elämää täynnä olevaa kaveria joka on onnellinen!
Hyvä ratkaisu.Koira ansaitsee kunnon elämän ja osaavan omistajan.
Teet oikean ratkaisun, kun myyt koiran ihmiselle jolla on aikaa ja puhtia koittaa kouluttaa koiraa, sekä luotat uuten omistajaan kasvattamaan koirasi hyvin.
Tässä kohtaa ajattelet juuri eläintä ja se on oikeaa eläinrakkautta, turhaa syyllisyyttä kannat.
Näitä "yllätys" lapsia vaan tuntuu tulevan, "no kun mää luulin etten enään tuu raskaaksi" voi,voi.
Hyvä on maalta huudella kun merellä on hätä, sanoo jo sananlasku. Ymmärrän hyvin yksinhuoltajan tilanteen pienen lapsen kanssa. Oikein teit kun luovuit koirasta. Elämästä, tulevaisuudesta , vallankaan ei aina tiedä. Vaikka kuinka parhaansa yrittäisi, tilanteet voivat yllättää, ja silloin on toimittava tilanteen vaatimalla tavalla. Seuraavan kerralla osaat jo ajatella vähän laajemmin asioita ja suunnitella ajankäyttöä, ennen koiran hankintaa. Vastuuntuntoisesti ja hyvin toimittu.
Ja olen täysin samaa mieltä pitkänlinjan sakuihmisen kanssa. 70-luvun karhukorven kennelin koirien veroisia ei nykyään hevin löydä. Ja ne hermostuneet, häilyvät tykit on jotain muuta kuin saksanpaimenkoiria. itse en sellaista riesakseni ottaisi maksustakaan.
Niinhän se mailma muuttuu. Jopa koirienkin kohdalla. Jos joku on 70 luvulta asti tutustunut sakuihin, oliskohan itselle tullut jo liikaa ikää, ettei enää pysy mukana vauhdissa? Ennen harrastuskoirien piti olla nöyriä, vietittömiä lapasia, riitti kunhan ne vaan kentällä teki mitä käskettiin. Suurin osahan niistä oli ihan selkäänsä saaneen näköisiä. Sakemannista saa kyllä sellaisenkin onnettoman lapasen jota on tosi surkea katsella. Jatkuva alistaminen, epäjohdon mukaisuus ja epäoikeuden mukaisuus koiraa kohtaan johtaa siihen. Jokaisen joka ottaa itselleen palveluskoiran pitäisi miettiä riittääkö kouluttamiseen omat rahkeet ja aika. Jos ei niin ei oteta ainakaan palveluskoiraa. Nekään ei nimittäin itsestään mitään opi, vaikka yleensä älykkäitä ja oppivaisia ovatkin. Toivon sydämestäni että näitä juttuja ei tarttis lukea aina vaan näiltä palstoilta. Tietoa on vaikka kuinka paljon saatavilla, kannattaa perehtyä rotuun ja olla realistinen omista kyvyistään. Siinä vaiheessa kun alkaa tulla koira murkku ikään, isketään hanskat tiskiin ja laitetaan kaikki koiran syyksi. Alun alkaenkaan ei olla oltu sitouduttu koiraan kunnolla.
Ei olleet vietittömiä lapasia vaan hyvän hermorakenteen omaavia saksanpaimenkoiria! Jotka eivät hästänneet alati ja vaatineet jotain toimintaa!
Ja milläs näitä nyky sakemanneja koulutetaan... sähköpannoilla ja pampuilla
kuulemma ja oikein asiantuntijat näyttää miten se tehdään...murtumia,silmän ulospullahtamisia ym,
Tällaisia koiriako sakujen pitää olla ??
Monta murkkuikäistä on ollut ja ei ole tarvinnut lyödä hanskoja tiskiin ;-)
70- luvulla ei ollut suojelu suosiossa,mutta kaikki muut PK-lajit.
Nythän pitää reenata "puruja" joka pojan koiran,sehän on kunnia- asia..
Jaa,että selkäänsä saaneen näköisiä ;D
Noh, kannattaa käydä ensin silmälääkärissä ja kierrättää näitä nyky sakuja jotka on niitä viriketykkejä,huonohermoisia riehujia joita pidetään alkuperäisinä sakemanneina..
Säälittävää...Mistäpä nämä teinit tietää,kun eivät ole oikeita sakemanneja nähneetkään :(
Toivon ettei minulle enää kerrota koskaan ,kuinka nyky sakuja "koulutetaan"
se on järkyttävää touhua..
Puruissa käy ehkä 1% koirista. Suurin osa näistä hermo ongelmaisista ja vilkkaista sakemanneista on kasvattajilta, jotka ihannoivat vanhaa sakuamallia, ja kasvattavat sillä ideologialla. Koirilla ei ole luonnetestejä, ei kuvauksia, ei taalenttia, ei kisatuloksia mistään lajista, ei edes bh:ta, ehkä kämänen näyttelytulos. ja sitten myydään pentuja, ja eroahdistuneita, hermoheikkoja piippareita on erittäin paljon nimenomaan kotikoirina...
Yhtään murtumaa, pullahtamista en tiedä, enkä pamppu-sähkö tms koulutusta en ole nähnyt, vaikka erittäin aktiivinen olen eri koulutuskentillä..Kannattaisi tutustua kenttien koulutustoimintaan, eikä katkerana haikailla menneisyyden perään.
Hieno kommentti " maailma muuttuu." on sentään joku joka ymmärtää ihmisen rajallisuuden toisin kuin nämä kaikki tietävät. Luulen heidän kykynsä kylläkin rajoittuvan toisten haukkumiseen. Mahtaako nostaa itsetuntoa?
Todella viisas päätös luopua koirasta, vaikka kipeää teki varmasti. Älä enää mieti tapahtunutta vaan jatka elämää lapsen kanssa. Onnea ja menestystä.
toteaa nimimerkki "väsynyt äippä" eli nimimerkki "hyvä!" lohduttaakseen itseään
..eli nimimerkki "maailma muuttuu"..
Jotkut ihmiset eivät tiedä mitä tahtovat. Näihin ei voida lukea vannoutuneita saksanpaimenkoiranomistajia, jotka eivät luopuisi koirastaan ennen kuin kuolema heidät erottaa.
Mikäli aloittaja olisi terve psyykeltään hän ei olisi tullut tänne suomifoorumiin provoamaan tilanteestaan. Normaalit ihmiskontaktit taitavat olla aika vähissä aloittajalla samoin kyky pidellä elämäänsä hanskassa.
Mitä sinä täällä sitten teet? Mene toki itse hoitoa hakemaan jos tänne tuleminen tarkoittaa päävikaisuutta sinusta.
Hyvä kun pääsit eroon rakista, ei ole normaalia käytöstä ja ongelmia olisi riittänyt päävikaisen yksilön kanssa vielä vuosia.
Koira ei ole normaali, jos se vaatii kaiken ajan,mutta siihen näitä sakemanneja vaan kovasti jalostetaan. Kukaan ei oikeasti jaksa tuollaisia hästääjiä.
Ne on oikean sakemannin irvikuvia!
Täälläpäin ainakaan ei näe yhtään kahta toisilleen tuntematonta sakemannia jotka kauniisti ohittaisivat toisensa kadulla.
Typerää syyllistää aina omistajaa, vaikka yleensä vika onkin 80%:sti hihnan toisessa päässä niin totuus näyttää olevan että Suomessa on yhä enemmän vikapäisiä koiria eikä ainoastaan sakemanneja. Jalostajien ja pentutehtailijoiden leipä menisi jos totuus selviäisi.
Tunnollinen omistaja vaan kärsii nahoissaan muiden ahneuden vuoksi.
Ei normaalin koiran tarvitse olla kenellekään aggressiivinen, ellei sitä ole koulutettu siihen tai muutoin kaltoin kohdeltu. Viikoittain saa lukea kun koirat käy ihmisten kimppuun ihan tuntemattomasta syystä. Jos asiaan ei kohta puututa niin oikeasti joku vielä kuolee, pikkukoiriahan on kuollut jo
Saksanpaimenkoira vaatii jo pennusta rajat ja auktoriteetin. Monelle se vaan on vaikeaa laittaa se söpö, hirveän aktiivinen pentu kuriin ja nuhteeseen, ja seurauksen tiedämme kaikki.
Saksanpaimenkoira tarvitsee, vaatii koulutusta, se ei ole seurakoira. Koulutettuna se menee seurakoirana hyvin, ilman koulutusta koirasta saa helposti eroahdistuneen tuhoajan.
Miettikää ihmiset kun otatte sakemannia, onko teillä aikaa kouluttaa koiraa hetkinen joka päivä, sakemannin energiaa ei pureta pelkällä lenkityksellä.
Kaunis koira, toivottavasti löytää hyvän, asiantuntevan kodin.