Mitä ihminen siittä hyötyy soittamalla viranomaisille pulelun muitten ihmisten tekemisistä???? En voi käsittää, onko kertakaikkiaan vain riippuvainen pakkomieli kytätä toisten tekemisiä?? Eikö ihan jokainen itse päätä mitä vapa ajallaan tekee... Tuskin ne ovat riehuneet tai näköalaa estäneet tai millään muulla tavalla ilmiantajan ulkoilua häiriköinnyt.
Onhan se hyvä että jotkut poimii ne pois ennenkuin pienemmät lapset napostelee ne vahingossa suuhunsa.. VAI???
Miltäköhän ilmiantajalta tuntuis jos hänestä tekis ilmoituksen esim... kun hän iltaisin omasta ikkunasta katsoo ulos. Seuraavana pvänä jo laitokselta soitetaan, ja muutaman vkon kuluttua syyttäjältä tulee kutsu käräjille ja syytekohdassa lukee
tirkistelijä????
Mutta tällainen käytös on täällä kokkolassa hyvinkin yleistä. Oma periaate on et menee asiallisesti juttelemaan asiasta... mitä se sitten onkaan. Eikä sotke viranomaisia ns. jokaiseen pieneen kissanristijäiseen.
Eräs tuntemani ihminen harrasti keräilyä aikoinaan koska se oli hänestä mukavaa ulkoilua se antoi hänelle jonkunlaisen sisäisen rauhan. Hän kertoi että ne hetket oli hänelle terapiaa ja oman hiljaisen mielen tutkiskelua. Ja voin pääni laittaa pantiks ettei hän niitä hyötykäyttänyt jälkeenpäin. Koska joitakin vuosia sitten hän sai niittä tarpeekseen. Ei huonoilla... Vaan kokeilemalla kerta toisensa jälkeen ne avarsi ja auttoivat näkemään eri totuuksia elämästä sekä syvällisesti käydä eri suruvaiheita läpi mitä ei ikinä olisi arjessa osannut kuvitellekkaan
Onhan se hyvä että jotkut poimii ne pois ennenkuin pienemmät lapset napostelee ne vahingossa suuhunsa.. VAI???
Miltäköhän ilmiantajalta tuntuis jos hänestä tekis ilmoituksen esim... kun hän iltaisin omasta ikkunasta katsoo ulos. Seuraavana pvänä jo laitokselta soitetaan, ja muutaman vkon kuluttua syyttäjältä tulee kutsu käräjille ja syytekohdassa lukee
tirkistelijä????
Mutta tällainen käytös on täällä kokkolassa hyvinkin yleistä. Oma periaate on et menee asiallisesti juttelemaan asiasta... mitä se sitten onkaan. Eikä sotke viranomaisia ns. jokaiseen pieneen kissanristijäiseen.
Eräs tuntemani ihminen harrasti keräilyä aikoinaan koska se oli hänestä mukavaa ulkoilua se antoi hänelle jonkunlaisen sisäisen rauhan. Hän kertoi että ne hetket oli hänelle terapiaa ja oman hiljaisen mielen tutkiskelua. Ja voin pääni laittaa pantiks ettei hän niitä hyötykäyttänyt jälkeenpäin. Koska joitakin vuosia sitten hän sai niittä tarpeekseen. Ei huonoilla... Vaan kokeilemalla kerta toisensa jälkeen ne avarsi ja auttoivat näkemään eri totuuksia elämästä sekä syvällisesti käydä eri suruvaiheita läpi mitä ei ikinä olisi arjessa osannut kuvitellekkaan
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.