Osuuksien kauppa

Jakamattoman kuolinpesän omaisuuden käytöstä on sovittava kaikkien osakkaiden kesken. Pesän asunnossa asuvalla ei siis ole mitään etuoikeutta irtaimiston, kuten moottoripyörän, käyttöön.

Asumismenot kuuluvat sille, joka asuu. Peruskunnostusmenot ovat pesän menoja, muut menot asunnossa asuvan menoja.

Asumisestakin siis tulisi kaikkien osakkaiden sopia. Jos sovitaan, että sisar saa toistaiseksi asua kuolinpesän asunnossa, samalla olisi sovittava pesälle (tai muille osakkaille) suoritettava hyvitys asumisesta. Pesä voi myös tehdä vuokrasopimuksen yhden osakkaansa kanssa. Vuokratulo on silloin pesän tuloa, josta peritään pääomatulon vero 30 %.

Perinnönjako tapahtuu yksinkertaisimmillaan siten, että kaikki perilliset saavat määräosuuden kaikkeen omaisuuteen. Jos sisaruksia on kolme, kukin tulee omistamaan 1/3 osan asunnosta, samoin moottoripyörästä yms:sta; rahaomaisuus jaetaan tasan. Jaossa voidaan myös sopia, että joku osakkaista lunastaa toisten osuuden (asuntoon, asuntoirtaimistoon, moottoripyörään ...) rahalla.

Tämän jälkeen kuolinpesä on lakannut ja tilalle on tullut yhteisomistussuhde (jota koskee laki eräistä yhteisomistussuhteista). Jos yhteisomistus ei toimi, yhteisomistaja voi milloin tahansa (jollei muusta ole sovittu) vaatia yhteisomistussuhteen purkamista, mikä tapahtuu yhteisen esineen (kuten asunnon) myymisellä.

Jos perinnönjaosta ei päästä osakkaiden kesken sopimukseen, käräjäoikeus määrää osakkaan pyynnöstä pesänjakajan toimittamaan perinnönjaon. Jakajan kustannukset menevät pesästä eli jakaantuvat osakkaille perintöosuuden suhteessa.

Vaikka pesään kuuluisi kiiteää omaisuutta niin kaupanvahvistaja ei tarvitse kun kyseessä on määrittelemättömän osuuden osto/myynti.

Ostaja ja myyjä tietävät vain ja ainoastaan murtoluvun minkä osuuden tulevat myymään/ostamaan.

Tietenkin perukirja antaa viitteet mitä on tuleman mutta lopullinen totuus tulee esille vasta perinnönjaossa.