http://www.hs.fi/kotimaa/Venäjän kieli ei kiinnosta pääkaupunkiseudun kouluissa/a1305597027443
Hesari jatkaa pakkoruotsia tukevallaan linjalla julkaisemalla harhaanjohtavia kieliuutisia. Tarkoitus on vähätellä venäjän tarvetta, koska se on nostettu vaihtoehdoksi pakkoruotsille.
Ei kai mihinkään kieleen ole suurta tungosta, kun on kaksi pakkokieltä jo opiskeltavana. Ja toinen niistä täysin turha.
"Pakkoruotsi on erittäin suosittu, koska kaikki lukevat sitä."
Sopisi hyvin jutun tasoon....
.
Hesari jatkaa pakkoruotsia tukevallaan linjalla julkaisemalla harhaanjohtavia kieliuutisia. Tarkoitus on vähätellä venäjän tarvetta, koska se on nostettu vaihtoehdoksi pakkoruotsille.
Ei kai mihinkään kieleen ole suurta tungosta, kun on kaksi pakkokieltä jo opiskeltavana. Ja toinen niistä täysin turha.
"Pakkoruotsi on erittäin suosittu, koska kaikki lukevat sitä."
Sopisi hyvin jutun tasoon....
.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Hesarin juttu kiertää pääasiaa eli pakkoruotsia kuin kissa kuumaa puuroa. Vaikka kaikki tietävät pakkoruotsin olevan suurin este muiden kielien opiskelulle.
Meitä turhauttaa tuhlata aikaa ja energiaa turhaan kieleen. Ei kai sen jälkeen ole paljoa innostusta ottaa vielä yksi kieli harteille.
http://www.ek.fi/ek/fi/ajankohtaista/lausunnot/lausunto_perusopetuksen_yleisten_valtakunnallisten_tavoitteiden_seka_perusopetuksen_tuntijaon_uudist-8871
"Luopumalla ruotsin opiskelun pakollisuudesta, nykyistä useampi valitsisi sen vapaaehtoisena A1- tai A2 -kielenä, mikä tuottaisi monipuolisemman kielivarannon lisäksi myös nykyistä parempaa toisen kotimaisen osaamista."
Tätä EK:n kantaa Hesari ei ole uskaltanut tai halunnut kertoa lukijoilleen.
Lukekaas Hufvudstadsbladetia. Siellä on joka vtun päivä uutinen kielikysymyksestä.
Missä mahtaa ola ongelma, kun iItsellä on ruotsissa kymppi enkä ymmärrä ylen ohjelmien tanskasta enkä norjasta mitään?
Vantaa, Helsinki... hahaha! Hesari ei todellakaan pääse hallituksen talutusnuorasta :D
http://teemutilaeus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/116704-kielikiintiot
Lainaan tähän hyvää tekstiä siitä, miksi pakkoruotsi edelleen on ja on, vaikkei sitä todellakaan tarvita:
Suomen ruotsinkielinen vähemmistö on ollut jo hyvissä ajoin liikkeellä, kun se on lähtenyt ajamaan oman luokkansa etuja. Ajatella, että jotkut pitävätkin ruotsinkielisiä jollakin tavalla sivistyneinä - heidän toimintaansa ei voi kutsua sivistyneeksi.
He ovat toiminnallaan saaneet aikaan kaikkia suomenkielisiä velvoittavan pakon opiskella ruotsinkieltä, jonka osaamattomuus on esteenä valtion virkoihin pääsemiseen. He ovat sanoneet, että ruotsinkielisten peruspalvelut on turvattava kaikin mahdollisin tavoin ja näin on tosiaan tehtykin. Ei riittänyt se, että pakkoruotsi tuli ja työnsi suomenkieliset kahden kääpiökielen häkkiin. Ruotsinkielisille oli myös saatava kiintiöt kaikkiin mahdollisiin kouluihin, koska ruotsinkielisten peruspalvelut oli turvattava myös tällä tavalla.
Miksi meillä on pakkoruotsi, jos kielikiintiön kautta ruotsinkielisille on räätälöity mahdollisuus kouluttautua missä vain ja mihin virkoihin tahansa. Näin ollen he voivat itse vastata peruspalveluistaan äidinkielellään, jolloin suomenkielisiä velvoittava pakkoruotsi on täysin tarpeeton. Tosin perimmäinen syy on siinä, että ruotsinkielisten piireissä yhä tänäkin päivänä ajatellaan siten, että suomenkielisistä tulee sairaanhoitajia ja ruotsinkielisistä ekonomeja. Renki- ja isäntä asetelma on yhä tänäkin päivänä voimissaan Suomessa ja suomenkieliset sallivat tämän, koska ovat sisäistäneet jo vuosisatojen kuluessa paikkansa. Kerran renki, aina renki.
Kielikiintiöt ovat ylimitoitetut, jolloin sitä suurempi prosentti pyrkijöistä pääsee sisään kiintiön kautta ja jos hakeutuu opiskelemaan ruotsinkielisen kiintiön kautta - pääsee sisään alemmilla pistemäärillä, jolloin heikommin pääsykokeissa menestynyt ruotsinkielinen vie paikan paremmin menestyneeltä suomenkieliseltä. Ihmisen moraalissa on jotakin pahasti pielessä, jos ei näe tässä minkään sortin vääryyttä.
Jos kerran ruotsinkielisillä on omat kiintiönsä, niillä on suurella todennäköisyydellä omat kokeensa eri kysymyksineen ja kysymyksen asetteluineen. Mikään ei enää yllätä, kun on kysymys ankkalammikkossaan uiskentelevista pullasorsista. Eräs ruotsinkielinen lukionopettajakin kerran totesi nähtyään suomenkielisten lukion koepaperin, etteivät ruotsinkieliset sellaisessa kokeessa pärjäisikään. Joten on syytä epäillä, että heidän kokeensakin on helpotetut ja näin ollen tehty sellaiseksi, että jokainen joka hakeutuu kiintiön kautta sisälle varmasti myös pääsee ja vie paikan paremmin pärjänneeltä suomenkieliseltä. Onhan ruotsinkielisillä oma ylioppilaskokeensakin ja ylioppilaslautakunta arvioimassa, joka antaa syyn epäillä hyvä veli -järjestelmän olemassaoloa ja omien suosimista. Miksi tämä ei jatkuisi myös muilla kouluasteilla?
Tosiasia on se, että kielikiintiöllä halutaan turvata valheellisesti ylläpidettyä koko valtakunnan kaksikielisyyttä. Kaikilla tulisi olla tasa-arvoiset mahdollisuudet päästä opiskelemaan eikä eri ryhmillä voi olla etuoikeuksia.