Minulla kaksi kissaa,norjalainen metsäkissa sekä siperian kissa.
Molemmat 3 vuotiaita,täysin terveitä olleet aina ,leikattuja ,rokotettuja ,täysin sisäkissoja.
Eilen aamulla töihin lähtiessäni kaikki oli normaalia ,kissat hereillä ja katselivat lähtöäni.
Vaan kun tulin mieheni kanssa töistä kotiin ,aivan hiveä järkytys ,norjalainen kissani makasi kuolleena olohuoneessa. Aivan siististi kyljellään,ei verta ,ei ulosteita ,ei pissaa.
Silmät auki ,suu pikkasen raollaan. Menin aivan shokkiin ,huusin hänen nimeään.
Mieheni kokeili ja totesi kuolleeksi ,oli kuitenkin vielä veltto eli oli suht juuri tapahtunut.
Se oli aivan kauhea ilta ,toinen kissamme vetäytyi piiloon sängyn alle, siellä oleilee edelleen ,ei syönyt ei juonut ei käynyt laatikollaan. Silmät suurina vaan katselee ympärilleen. Hyvin huolissani myös hänestä nyt.
Soitin tänään ell ,kerrottuani tapauksen sanoi melko varmasti olleen sydänkohtaus tai verisuonen katkeaminen päässä. Saattanut olla synnynnäinen vika tai sitten tuli nyt vaan jostain syystä. En halunnut kuitenkaan viedä häntä leikeltäväksi ,on nyt kisujen taivaassa.
Toivon niin ettei hän ole siellä maukunut ja kärsinyt ,ell vakuutteli kuitenkin uskoakseen käyneen sen kohtauksen yhtäkkiä ja nopeasti.
Tämä on aivan kauheaa ,itken kuolleen kissani takia ,mutta paljon myös "siskonsa" menettäneen kisumme puolesta ,kunhan ei nyt syömättömyytensä ,juomattomuutensa ,hiekkalaatikolla käymättömyytensä takia sairastuisi hänkin.
Jos joku kommentoi niin toivon kiitos asiallista kommenttia ,itsesyytöksiä ei ole mutta mitään ilkeää ei nyt kaivata.
Ajattelin vaan ,että jospa jollain samankaltaista tapahtunut.. :,(
Molemmat 3 vuotiaita,täysin terveitä olleet aina ,leikattuja ,rokotettuja ,täysin sisäkissoja.
Eilen aamulla töihin lähtiessäni kaikki oli normaalia ,kissat hereillä ja katselivat lähtöäni.
Vaan kun tulin mieheni kanssa töistä kotiin ,aivan hiveä järkytys ,norjalainen kissani makasi kuolleena olohuoneessa. Aivan siististi kyljellään,ei verta ,ei ulosteita ,ei pissaa.
Silmät auki ,suu pikkasen raollaan. Menin aivan shokkiin ,huusin hänen nimeään.
Mieheni kokeili ja totesi kuolleeksi ,oli kuitenkin vielä veltto eli oli suht juuri tapahtunut.
Se oli aivan kauhea ilta ,toinen kissamme vetäytyi piiloon sängyn alle, siellä oleilee edelleen ,ei syönyt ei juonut ei käynyt laatikollaan. Silmät suurina vaan katselee ympärilleen. Hyvin huolissani myös hänestä nyt.
Soitin tänään ell ,kerrottuani tapauksen sanoi melko varmasti olleen sydänkohtaus tai verisuonen katkeaminen päässä. Saattanut olla synnynnäinen vika tai sitten tuli nyt vaan jostain syystä. En halunnut kuitenkaan viedä häntä leikeltäväksi ,on nyt kisujen taivaassa.
Toivon niin ettei hän ole siellä maukunut ja kärsinyt ,ell vakuutteli kuitenkin uskoakseen käyneen sen kohtauksen yhtäkkiä ja nopeasti.
Tämä on aivan kauheaa ,itken kuolleen kissani takia ,mutta paljon myös "siskonsa" menettäneen kisumme puolesta ,kunhan ei nyt syömättömyytensä ,juomattomuutensa ,hiekkalaatikolla käymättömyytensä takia sairastuisi hänkin.
Jos joku kommentoi niin toivon kiitos asiallista kommenttia ,itsesyytöksiä ei ole mutta mitään ilkeää ei nyt kaivata.
Ajattelin vaan ,että jospa jollain samankaltaista tapahtunut.. :,(
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ihan kamalaa, en oikein osaa muuta kuin toivoa paljon voimia. Kyyneleet valuvat kissasi puolesta. :( Et olisi voinut tehdä asialle mitään, vaikka olisit ollutkin kotona. Kissasi on nyt paremmassa paikassa ilman kipuja ja varmasti muistelee ihanaa emäntäänsä.
Koita löytää voimia toisen kissan hoitamiseen. Anna sille lääkeruiskulla suoraan suuhun vettä, jos ei ole nyt pitkään aikaan juonut. Se saattaa herätellä myös syömään.
Otan osaa. :(
Suuri osanotto suruun
Hirmuisen ikävää tuollainen, yks kaks yllättäen tapahtuva kuolema terveeksi luullulla nuorella kissalla :( Varmasti on suru nyt suuri teillä kaikilla siellä, ja kyllähän kissatkin osaavat surra toisen pois menoa, jos on läheinen kaveri ollut. Aikansa se vie tehdä surutyötä, ja ehkä hankitte vielä joku päivä kissallenne uuden kaverin. Vielä sitä ei kuitenkaan kannata tehdä, kissan pitää ensin antaa rauhassa totutella tilanteeseen. Voitte lohduttautua sillä, ettette olisi voineet estää tuota mitenkään. Se oli sen kissan kohtalo, eikä välttämättä tule sisarukselle. Ei tarvitse potea huonoa omatuntoa siitä, että ette vieneet hoitoon ajallaan tms. toisinkuin tuttavani, joka ei vienyt kissaansa hoitoon vaikka näki selvästi, kuinka kissa laihtui äkkiä ja riutui pois, kunnes ei enää syönytkään :( Maksa oli pettänyt... Toivottavasti oli teidän kissallanne nopea kuolema...
Kissat jättävät tassunjälkensä sydämeen.
Ihan hirveetä )): Mulla on kaksi kissaa. Toinen on jo 10 vuotias, toinen vasta kaksi. Voin kuvitella sen shokin kun näit pienen siellä ): Otan osaa.
Voi kiitos kaikille ymmärtävistä ja lohduttavista osanotoista. pikkipikkuhiljaa totuttelemme tällaisen elämään , tämä toinen kisumme opettelee uudenlaista elämää , hyvin arka on , mutta reippaampi päivä päivältä.
Tietenkin peloissani joka päivä tulen kotiin peläten , että näen taas saman näyn.
Kaipa tämä tästä , mutta kyllä on kyyneliä vuodatettu... :,(
Mutta itku pitää itkeä,se tekee hyvää.Ajan kanssa sitä sitten huomaa että kyyneleet vähenee ja kova ikävä ja suru muuttuu kaipaukseksi ja ymmärrykseksi,vaikka tapahtumaa ei voikaan mitenkään unohtaa,eikä tietenkään pidäkään.
Paljon ilonhetkiä toisen kisun kanssa ja toivotaan että hän saa elää pitkän,hyvän elämän