Seurasn jokaista askeltasi
soitin ja kirjoitin viestejä päivittäin
olin tunteisi stalkeri
aika kulki talvesta kevääseen
syksyn tultua
poistin sinut ajatusmaailmastani
tungin muistot sinusta
muiden muistojen sekamelskaan
tunne oli vapauttava
olin vapaa
ja lupaan sinuule
ja itselleni
en koskaan enään tartu oljenkorteen
sinuun
Yksin on elämä kuljettava
tänään
huomenna
ehkä vielä ensivuonna
Odottavan aika on pitkä
sanotaan
mutta minä odotan
tyyntä ja roihuavaa
rakkautta
rakkauteni ei ole
mustavalkoista
se hehkuu karmiininpunaisena
se tuoksuu lämmöltä
kesältä joka oli
ja hiuksesi tuoksulta
seuraavaan kesään
uuteen ajanjaksoon
elämääni
soitin ja kirjoitin viestejä päivittäin
olin tunteisi stalkeri
aika kulki talvesta kevääseen
syksyn tultua
poistin sinut ajatusmaailmastani
tungin muistot sinusta
muiden muistojen sekamelskaan
tunne oli vapauttava
olin vapaa
ja lupaan sinuule
ja itselleni
en koskaan enään tartu oljenkorteen
sinuun
Yksin on elämä kuljettava
tänään
huomenna
ehkä vielä ensivuonna
Odottavan aika on pitkä
sanotaan
mutta minä odotan
tyyntä ja roihuavaa
rakkautta
rakkauteni ei ole
mustavalkoista
se hehkuu karmiininpunaisena
se tuoksuu lämmöltä
kesältä joka oli
ja hiuksesi tuoksulta
seuraavaan kesään
uuteen ajanjaksoon
elämääni
Vastaukset 8
Vanhimmat
Elää tyyneyden tyyssijassa roihuavassa rakkaudessa...sopusoinnussa...
Runosi synnytti tällaisen utopistisen(ko?) haaveen...
Kiitän runostasi ja toivotan aurinkoista syyspäivää
Kiitos ich bin... tämä oli sitä tunteiden
sekamelskaa josta en ole vielä päässyt
selville mitä oikein elämältä odotan.
Utopistinen kyllä, olen muuttanut haaveiden
maailmaan ja siellä on hyvä "asua"
Kuten myös sinulle aurinkoista syyspäivää! Joka
toivon mukaan selvittäisi ajatuksiani.
Stalker oli yksi parhaista kirjoista, mitä nuorena olin lukenut.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Stalker:_Huviretki_tienpientarelle
Vaikka ei tämä runo siitä kerro, oli ensimmäinen ajatus kuitenkin.
Melkein hävettää tunnustaa etten ole koskaan
kuullutkaan kyseistä kirjasta.
Kiitos taas käynnistäsi DBW!
aika kulkee eteenpäin
niin muistotkin seuraavat sitä
kuten minäkin sinua
kun joskus mietin sitä mitä se olisi voinut olla
ajatukseni viipyvät siellä jossain
kaukana
miten me siellä
ajan kuljettamana ...
tässäkin oli sitä jotakin
jonka vain sinä osaat luoda sanoiksi
tykkäsin !!!
hyvä upea liona !!!
Kirjoitat aina niin hienoja vastausrunoja etten tiedä
mitä sanoisin, kiitos tästäkin runo64!
On aina ilo lukea runojasi ja seurata, kuinka luot niihin uutta.
Stalker on jälleen osoitus uudesta luovuudesta. Runo , jonka sisään aijoittuu elämänkokemusta ja sen mukanaan tuomaa viisautta.
Uusi näkökulmia kohdata rakkauden moninaisuus.
Runo kuvaa myös tunteena tilanteen, jossa unelmien pilvilinnat alkavat haihtua ja jossa on aika katsoa todellisuutta avoimin silmin.
Kuvailu siitä, kuinka oljenkorsi ei kannata haaveita, kuinka turhaa siihen on ripustautua, luo aitoa kuvaa siitä, kuinka helposti luomme itsellemme unelmia, joille ei ole todellista vastinetta.
Kuvaus kertoo sanoitta sen, kuinka vapauttavaa on oivaltaa ettei rakkauteen voi heittäytyä, vain koska se on niin huumaavan kiehtovaa ja suloista.
Viisaita sanoja, jotka huuhtoutuvat tiehensä, kuin jäljet rantahiekasta, kun se rakkauden suuri aalto vyöryy ylitse vieden mukanaan kaiken. Niin jäljet hiekasta, kuin viisaat ajatukset, joiden piti olla suojana sydämelle.
Kaiken huuhtoo mukaansa rakkauden suuri aalto ja niin sen tulee ollakin, sillä mitäpä olisi elämä ilman sen suuren rakkauden odotusta.
Jälleen kauniin persoonallisesti käsittelet runosi aiheen ja luot sillä sisällön, josta ei voi olla nauttimatta.
Minusta tuntuu, että voisin käsitellä runoasi loputtomiin ja silti aina jotain jäisi sanomatta.
Luen ja nautin, miksi siis en antaisi palautetta, vaikka monesti tuntuu, ettei sanoja, niitä oikeita sanoja ole edes olemassa.
Kiitos Liona.
Ceero, kiitos kuuluu taas itsellesi, sinä nostat sanoillasi runoni
semmoiseen korkeuteen mihin ne ei ylene itsestään. Saat mut
sanattomaksi siksi osaan taaskin vain kiittää kauniisti.
Kiitos Ceero!