Pieni linnunpoikanen ei...

...pelastunut. Kylläkylllä, tämäkin poikanen oli pahasti raadeltu takaa. Sieltä mistä kaverimme kanssa löysimme linnunpoikasen, majaili paljon kissoja, maatila nähkääs.

Kyllä lintu siellä näytti olevansa ihan voimissaan. Emme koskeneet siihen, koska luulimme että lintu olisi vain opettelemassa lentämään.

Seuraavana päivänä emo ei vieläkään tullut, ja lintu oli huonommassa kunnossa.

Joten otin tuon kotiini ja näytti hyvältä pari päivää, söi ja haavat parantui. Yritti jo sinnikkäästi lentää, vähän kakkasikin joka paikkaan ja äitini katsoi vähän huonosti. Kaikki oli hyvin, mietin että voisimme käydä päästämässä sen.

Mutta sitten kyseisenä päivänä, jolloin piti päästää se pois, sen kunto heikkeni ja se kuoli, onneksi nopeasti. Kävimme sitten hautaamassa sen. Taisi olla sydänkohtaus. Ruuaksi annoimme ulkoa löytyneitä matoja, märkää leipää, ja vettä.

Kertokaa mulle, teimmekö oikein kun emme jättäneet sitä kissojen tapettavaksi? Koska mun mielestä teimme. Emme vain tiedä mikä olisi ollut kuoleman syy. Ehkä sydänkohtaus.

Ikuisesti eläköön Urhea.

// Ja älkää luulko ettemme ole pikkulapsia jotka puristaa linnut hengiltä. Rakastamme eläimiä, vaikka olemmekin nuoria.