Miten paljon lukion vaatimustaso nousee, paljonko keskiarvo laskee peruskoulun numeroista? Pojan lukuaineiden keskiarvo oli yli 9,5 mutta nyt on aivan näännyksissä ja sanoo useammasta aineesta, ettei ymmärrä mitään.
Lukion vaatimustaso
Lukutoukan äiti
16823
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Numeroiden lasku ei ole mitenkään automattista. Jos peruskoulussa on saatu hyvät numerot liian helpolla, niin toki lukio tuntuu vaikealta ja keskiarvo laskee.
Lapseni on eräässä Suomen huippulukiossa, eivätkä numerot ole laskeneet.
Hän ei myöskään ole näännyksissä, vaan on jaksanut hoitaa koulun, harrastuksen ja kaverit. Lukiossa täytyy myös ymmärtää, ettei kaikesta ole tarkoitus saada kymppiä, kannattaa keskittyä itseä kiinnostaviin aineisiin ja panostaa niihin tosissaan. Tyyliin, jos hissa ja yht.kuntaoppi ei kiinnosta, pakolliset kurssit kasilla/seiskalla läpi. Jos matemaattiset kiinnostavat niistä paljon kursseja ja hyvät numerot.
Kannattaa vähän miettiä opiskelutottumuksia, osaako poikasi opiskella keskittyneesti vai kuunteleeko esim. samalla musiikkia.
Mitkä ovat nuo aineet, joista ei ymmärrä? Kielet, matemaattiset aineet rakentuvat aiemmin opitun päälle eli jos peruskoulun puolelta on aukkoja, täytyy kerrata tai täyttää ne aukot. Eli hyvä numero päättötodistuksessa ei välttämättä kerro todellisesta osaamisesta.
Lukuaineet (bilsa, hissa jne.) ovat todellakin LUKUaineita, kurssien sisältö täytyy lukea ja omaksua.
Lukio vaatii itsenäisempää otetta, eivätkä päivät enää kulu sen oman luokan kanssa. Samoin nuorelle saattaa olla järkytys huomata, että ennen luokan parhaisiin kuulunut oppilas onkin ihan keskikastia uudessa lukiossaan. Tarkoitan, että sopeutuminenkin ja uusiin kavereihin tutustuminen vaatii voimia ja kaiken tuntumaan hetkittäin raskaalta.
.... Pojan lukuaineiden keskiarvo oli yli 9,5 mutta nyt on aivan näännyksissä ja sanoo useammasta aineesta, ettei ymmärrä mitään.
Siis tuli mieleen et poika lukee itsensä näännyksiin, eikä ymmärrä mitään jotta ka olisi 9!!! Hui, ei siis omasta tahdosta, veikkaan että haluaa enempi miellyttää vanhempiaan kuin itse oma ehtoisiesti lukisi ja olisi kunnianhimoinen.
Et kai odota lapselta kunniakasta suoritusta nääntymisen ehdoilla???
En todellakaan halua, että lapseni näännyttää itsensä. Asia on niin päin, että läksyjen tekoa ja pänttäämistä on rajoitettava välillä. Kerrottava, ettei tarvitse olla täydellinen. Ei koulu ole koko elämä. Lakkasin jo vuosia sitten ihastelemasta hänen hyviä numeroitaan. Sen sijaan palkitsen häntä kehumalla esim. kun hän kokeilee erilaisia reseptejä tai kun kun meillä oli ollut antoisa juttuhetki eli sitä hyväksyntää tulee enemmän muista asioista. Tietysti onnittelen häntä opintomenestyksestä ja sinnikkyydestä mutta yritän pitää visusti huolta, että ne suurimmat ilonpilkahdukset liittyvät muuhun kuin kouluun.
Ei niin harvinaista eikä vielä kannata huolestua, koska yläasteen keskiarvo on ollut noin korkea. Saattaa olla korjaamista opiskelutekniikassa ja hän itse sen sitten hoksaa. Joskus vähemmän on enemmän opiskelussakin.
On tietenkin mukavaa, että lukutoukallasi on äiti, joka välittää.
Ei varmaankaan syytä huoleen. Saattaa se vähän tuosta laskea, mutta mitä sitten?
Kaksi lastani on käynyt lukion, kaksi muuta vielä yläasteella. Keskiarvo laski näillä kahdella ensimmäisellä ihan muutaman kymmenyksen. En nyt jaksa tarkistaa, mutta jostain ysipuolesta ysikolme, ysikasi....
Ehkä poikasi nyt esittää jotain rasittunutta. Lahjakashan tuo nyt on, jos on noin hyvä keskiarvo. Kyllä takuusti pärjää lukiossakin, jos vain tahtoo .
Jollei numerot ole peruskoulussa annettu pärstäkertoimen mukaan, niin numerot voivat jopa nousta lukiossa.
Näin ainakin meillä, sillä yläaste aika on yleensä pahinta murrosiän kuohuntaa ja lukiossa ollaan jo vanhempia ja vastuullisempia. Toki pojilla murrosikäkin voi olla pahimmillaan vasta lukiossa...
Riippuu vähän siitä että kuinka ansaitusti numero on saatu peruskoulussa.
Peruskoulun opeetajien numerot ei tahdo pitää jos ne on tullut palkinnoksi hyvästä käytöksestä.
Vastaavasti monen numerot nousee kun ne tulee oikean osaamisen mukaan eikä rangaista sosiaalisten taitojen puutteista.
Huonot opettajat? Soita koulutoimistoon ja tee valitus.
Meillä lapsilla on 10 keski arvo, eivät paljon lue mutta hyvä muisti. Heille kyllä jää hyvin mieleen luetut asiat, eikä lainkaan ärsytä tehdä läksyjä. Tekevät ihan oma aloitteisesti, joskus pitää jarrutella että hei.. hellittäkää välillä.
Itse olin koulusssa keksi tasoa, mutta lapsemme ovat neroja.
Kirkkaasti pääsee lukioon kuin lukiooon ja jatko opintoihin.
Kirjoituksestasi päätellen, et ole voinut olla "keksi tasoa" ja nerous tulee varmaankin puolisosi puolelta sukua? :)
keski arvo -> keskiarvo
oma aloitteisesti -> oma-aloitteisesti
keksi tasoa -> keskitasoa
Jos keskiarvo on peruskoulun jälkeen 9,5, oppilas on joko tehnyt RAJUSTI töitä tai lahjakas tai ehkä luultavimmin molempia. Pelkällä pärstäkertoimella noin korkeat numerot eivät tule.
Lukion vaatimustason on täysin eri luokkaa kuin peruskoulun yläkoulupuolen. Itse kuulin juuri oman tyttäreni luokanvalvojalta, että läksyjä on ainakin heidän yläkoulussaan vähemmän kuin alakoulussa. Kuulosti uskomattomalta.
Avaus lienee joka tapauksessa trolli.
Koittaakohan poikasi ymmärtää "liikaa"? Siis, voiko luulla että pitää ihan täysin läpikotaisin käsitellyt asiat _ymmärtää_. Voi mennä lukkoon ja jää selvenemättä sellaisetkin asiat, jotka olisivat muuten helpompia.
Itse kouluaikoina kärsin siitä, että koin itseni tyhmäksi ja hitaaksi, mutta ero oli siinä, että halusin (ja luulin sen olevan tavoite) että opittu asia pitäisi ymmärtää niin, että sen osaisi etu- ja takaperin selittää omin sanoin ja kaikissa asiayhteyksissä osana kokonaisuutta.
Muut menivät nopeammin eteenpäin, mutta huomasin monesti oppimisen olleen kovin pintapuolista. Sillä pärjäsivät ihan hyvin, ja vähemmällä stressillä olisin pärjännyt itsekin.
Mites nykyään, milloin tulevat ensimmäiset arvosanat kursseista? Siinähän sitä näkee, miten menee. Jos siihen on vielä pitkä aika, voi toki johonkin opettajaan ottaa yhteyttä ja kysellä asiasta. Tuntuuko poika tietävän mitä tarvitaan vaiko eikö?
Kyllä, aivan varmasti yrittää liikaa. Etuperin ja takaperin ja kaikkea siltä väliltä. Ei ole nopea oppija, vaan oppiminen vaatii sitkeää puurtamista. Saattaisi onnistua paremmin, jos huilaisi välillä. Levänneet aivot työskentelevät selvemmin ja nopeammin. Liika tunnollisuus syö tuloksellisuutta.
Omasta oppimisestani samanlaiset huomiot kuin sinulla. Toiset tuntuivat osaavan vaikka mitä ja minulla palaset pahasti levällään. Tentin jälkeen sitten huomasi, että olinkin parhaimmasta päästä.
Opiskelun osaamiseen kuuluu myös taito pintapuolisempaan kurssien suorittamiseen silloin, kun niitä ei tarvitse eikä aika riitä paneutua enemmän. Ensi viikolla alkaa koejakso ja sen jälkeen saa alkutuntumaa, missä mennään.
Kiitokset kaikille vastauksista.
"Kyllä, aivan varmasti yrittää liikaa. Etuperin ja takaperin ja kaikkea siltä väliltä. "
Luulen että pojallesi on jäänyt "päälle" yläkoulussa hyväksi havaitsemansa opiskelutekniikka. Yläkoulussa kun usein riitti että opetteli asiat ulkoa ja teki sitten asit aina samalla tavalla. Tämä toimi niin fysiikassa kuin matikassakin. Lukuaineissa riitti pitkälle kun vain muisti mitä kirjoissa sanotaan.
Lukion opinnot taas vaativat paljon enemmän tietojen soveltamista. Pitää osata yhdistellä asioita, kirjoittaa esseemuotoisia vastauksia, ymmärtää matemaattisia ongelmia syvällisemmin jne. Jos silloin jää vain siihen vanhaan "opettelen kaikki ulkoa" lukutyyliin, voi seurauksena olla juuri tuo uupumus. Hän ehkä yrittää menestyä nyt vain väärällä tyylillä ja kun se ei enää ihan onnistukaan, seuraa jonkinlainen paniikki.
Itse muistan että minulle lukio sopi paljon paremmin kuin yläaste. Itse olen ollut aina enemmän soveltaja kuin pänttääjä ja minulla numerot vain nousivat lukiossa. Varsinkin historia yms. suurien kokonaisuuksien lukuaineet nousivat.
Hei
Onko poikasi nyt syksyllä aloittanut lukion? Lukiossa tulee monta muutosta: yleensä pidemmät oppitunnit, asiaa nopeampaan tahtiin, enemmän lukuaineita jne. En olisi vielä huolissani, mutta kiinnittäisin huomiota
-oppimistekniikoihin (lukutekniikat, lukemisen säännöllisyys, pyrkimys ymmärtää asia jo oppitunnilla)
-kaveriapu / ryhmätyö hankalien aineiden tehtävissä (lukupiirit, kotitehtävät yhdessä kurssikaverin kanssa)
-mahdollisesti peruskoulun aukkojen paikkaukseen (vaikka lapsesi keskiarvo on yli 9, niin yläkoulussa on voitu jättää oleellisiakin asioita käsittelemättä, jos yläkoulussa aika on kulunut häiriköiden ojentamiseen)
-lukusuunnitelman tekemiseen, jotta aikaa jää harrastuksiin ja vapaa-aikaan, sillä muuten ei lukiolainen jaksa
-vanhempien tukeen
Oma äitini painosti varsin paljon että tulen järkyttymään siitä työmäärästä. Hieman hätkähdin mutta odotin, kyllä siitä saa kiinni. Oppimis-strategioita kehiin ja sisua. Jos poikasi oikeasti luuli että jatkaa ysin oppilaana ja luulee yhä, se on kusessa. Itse oma keskiarvoni on noussut mutta olenkin ollut aika perusopiskelija.