Äitimme asui pientilalla, joka oli hänen isänsä omistuksessa hänen avioiduttuaan. Avioliitosta syntyi kaksi lasta. Äitimme ensimmäinen mies kuoli, kun tila oli vielä jakamaton ja vaarin omaisuutta. (äidillä oli sisar, jonka osuuden äiti maksoi hänelle vaarin toivomalla tavalla). Tila tuli silloin yksin äitimme omistukseen.
Myöhemmin äiti aviotui uudelleen. Aidillämme ja isällä ei ollut mitään testamenttia.
Isämme kuoli ja pian sen jälkeen äitikin.
Miten perintöosuudet lakien mukaan olisivat kuuluneet mennä?
Oliko äitimme aikaisemmasta liitosta syntyneillä lapsilla sama perintöoikeus, kuin myöhemmästä. Myöhemmässä liitossahan isällä oli jo aviooikeus tilaan, mitä varhaisemmassa ei ollut?
Myöhemmin äiti aviotui uudelleen. Aidillämme ja isällä ei ollut mitään testamenttia.
Isämme kuoli ja pian sen jälkeen äitikin.
Miten perintöosuudet lakien mukaan olisivat kuuluneet mennä?
Oliko äitimme aikaisemmasta liitosta syntyneillä lapsilla sama perintöoikeus, kuin myöhemmästä. Myöhemmässä liitossahan isällä oli jo aviooikeus tilaan, mitä varhaisemmassa ei ollut?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Jos neljä? lasta jakaa jotain kuudenkymmenen hehtaarin tilaa, ilman mitään tilanjatkjaa? niin kyllä tasvertaiset oikeudet jokaisella on. Metsän arvo jne. kuuluu jokaiselle samanvertaisesti.
Ensimmäiseltä aviomieheltä ei kai jäänyt mitään, hänethän olisivat perineet hänen lapsensa.
Jos vaimolla ja hänen toisella aviomiehellään ei ollut muuta omaisuutta ja tämä kahden nuoremman lapsen isä kuoli ennen vaimoaan, niin miehen perivät hänen lapsensa, tosin saavat perintönsä vasta äitinsä jälkeen, jos tämä ei tasinkoa luovuttanut (=lesken asumisoikeus).
Äitinne kuoltua hänen kuolinpesänsä jaetaan KÄSITTÄÄKSENI kahteen osaan, josta toisen puolen jakavat isän perintönä hänen kaksi lastaan ja toisen puolen äidin perintönä hänen neljä lastaan. Jos kuitenkin kaikki (lapset) suostuvat, perintö voidaan jakaa myös muulla tavoin, esim. tasan neljän kesken.
Äidin kaikilla lapsilla on sama perintöoikeus riiippumatta siitä, kummasta liitosta lapsi on syntynt. Perintö jaetaan siis neljään yhtä suureen osaan.
Isän avio-oikeudella ei ole merkitystä tilan jakoon, paitsi jos äitinne on luopunut oikeudestaan kieltäytyä luovuttamasta tasinkoa ensiksi kuolleen puolison perillisille (eli teille). Yleensä aina käyttää tämän ns. tasinkoprivilegion.
Ja jos pesää ei tosiaan ole vielä jaettu, niin äidin perilliset eivät voi enää vedota oikeuteen olla luovuttamatta tasinkoa. Tällöin jälkimmäisen liiton lapset jakavat isän puolikkaan tilasta ja kaikki 4 lasta jakavat äidin puolikkaan tilasta. Eli kuten muallikko tuossa äsken sanoi.
Kiitos vastauksista. Tämä on jo vanha ja selvitetty juttu. En ole katkera, mutta halusin tietää totuuden. Aikoinaan aiemmasta avioliitosta syntynyt vahva persoonallisuus "hoiti" nämä asiat. Tila myytiin miltei nimellisestä summasta myöhemmästä liitosta syntyneelle veljelleni. Kaikki ihan ok. Aikoinaan vanhin selitteli kaikenmoista, kuten leskivaimon metsänmyynnistä heiltä on saamisia. No ei tietenkään voinut olla, koska tila tuolloin oli vaarin omistuksessa ja heidän isällään ei ollut mitään omistusoikeutta, kuten ei äidilläkään tuolloin. Ovelasti hän vaati itselleen ja sisarelleen kohtuusumman ja sanoi sitten että vaadi itse enempi, jos haluat. No ei tietenkään. Tuossa tilanteessa tyhjätaskuinen ei olisi sitä pystynyt lunastamaan ja olisi joutunut myyntiin.