Heidi Bäckman oli huostaanotettu, nykyään sosionomiopiskelija.
Keskisuomalaisen pääkirjoituksessa Kärki viittaa kokemusasiantuntijoihin, joita käytetään mielenterveys- ja päihdetyössä.
Aivan samoin huoltajuusriidoissa käytetään kokemusasiantuntijoita, tatoitteena on saada lapsiystävällinen oikeudenkäytnti.
Muistaakseni myös huostaanotoissa on käynnistymässä uudenlainen käytäntö, jossa lapsen etu ja kuuleminen olisi mukana huostaanottoa päätettäessä.
Keskisuomalainen pääkirjoitus 6.9.2012.
http://www.ksml.fi/mielipide/kolumnit/hata-hiljaisuuden-takana/1241460
-------
Keskisuomalaisen pääkirjoituksessa Kärki viittaa kokemusasiantuntijoihin, joita käytetään mielenterveys- ja päihdetyössä.
Aivan samoin huoltajuusriidoissa käytetään kokemusasiantuntijoita, tatoitteena on saada lapsiystävällinen oikeudenkäytnti.
Muistaakseni myös huostaanotoissa on käynnistymässä uudenlainen käytäntö, jossa lapsen etu ja kuuleminen olisi mukana huostaanottoa päätettäessä.
Keskisuomalainen pääkirjoitus 6.9.2012.
http://www.ksml.fi/mielipide/kolumnit/hata-hiljaisuuden-takana/1241460
-------
Vastaukset 14
Vanhimmat
Osalainaus Keskisuomalaisen pääkirjoituksesta.
Lapsen kokemuksen sivuuttamisesta ja vähättelystä kirjoitti Heidi Böckerman Helsingin Sanomien mielipidesivulla (4.9.). Hän selvästi tiesi mistä puhui: Böckerman on entinen huostaanotettu lapsi ja nykyinen sosionomiopiskelija. Hän koki, että lastensuojelun työntekijät eivät aina ota lasta riittävän vakavasti.
Lasta ei sivuuteta pahuuttaan, mutta tietämättömyyttään. Tai ylivarovaisuuttaan, sillä media on täynnä juttuja omien sanojensa mukaan väärinymmärretyistä vanhemmista, joilta ”sossut” ovat aiheetta riistäneet lapsen.
Böckermanilla oli varteenotettava ehdotus: entisillä huostaanotetuilla ja sijoitetuilla lapsilla on tietoa, jota he kukin oman kykynsä ja taitojensa mukaan voisivat jakaa lastensuojelun työntekijöille. Heitä voitaisiin siis käyttää ns. kokemusasiantuntijoina.
Kokemusasiantuntijoilla tarkoitetaan ihmisiä, joilla on omakohtaista, arvokasta tietoa muillekin jaettavaksi.
Kokemusasiantuntijoita käytetään jo mielenterveystyössä, päihdetyössä ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä.
Mielenterveyskuntoutujat, entiset päihteiden väärinkäyttäjät tai syrjäytymisuhan alta selvinneet nuoret kertovat kokemuksistaan sekä kohtaamisistaan niin viranomaisten kanssa kuin myös palvelujen toimivuudesta.
He ovat siten oman asiansa asiantuntijoita ja sellaisena heitä myös kuunnellaan koulutustilaisuuksissa ja vertaistukiryhmissä.
Miksi ihmeessä samaa ei käytetä lastensuojelussa?
Vuonna 2010 kodin ulkopuolelle sijoitettuna oli 17 064 lasta ja nuorta. Kiireellisiä sijoituksia oli 3 432 lapsella. Kokemusasiantuntijoita siis riittää.
Taiteessa heidän hiljaista tietoaan on hyödynnettykin. Jyväskylässä esitettiin tiistaina Keinu-musikaali, jossa 17 sijoitettua lasta ja nuorta ja heidän biologista vanhempaansa sekä sijoitusperheiden jäsentä kertovat draaman keinoin sijoitukseen liittyvistä tunteista ja tilanteista.
Entisten huostaanotettujen lasten hiljaista tietoa tarvitsevat ennen kaikkea lastensuojelussa työskentelevät, jotta turvattoman lapsen oman, henkilökohtaisen hiljaisuuden taakse pystyttäisiin näkemään ja kuulemaan. Silloin ehkä voitaisiin paremmin tunnistaa lapsen hiljainen hätä.
-----------
Huoltajuusriitojen lapsiystävällinen sovittelu käräjäoikeuksiin laajenee koko maahan kuntien tehtäväksi.
Tässä olisi hyvä malli myös lapsiystävällisiin huostaanottoihin, sekä lastensuojelun koulutusohjelmiin.
Osa yliopistoista ja Awen Oy on alkanut kouluttamaan sosiaalityöntekijöitä,huoltajuusriitojen selvittelyyn.
Oikeusministeriö tiedote 27.6.2012.
http://www.om.fi/Etusivu/Ajankohtaista/Uutiset/Uutisarkisto/Uutiset2012/1330604072074
-------
Ero lapsiperheissä koulututilaisuus 8.11.2012.
Koulutustilaisuus on tarkoitettu erityisesti neuvolan, päivähoidon ja kouluterveydenhuollon työntekijöille.
Koulutustilaisuudessa kiinnitetään huomiota lapsen näkökulmaan.
Ensi-ja Turvakotien liitto, tietoa koulutustilaisuudesta.
http://www.ensijaturvakotienliitto.fi/?x1738514=3598208
----------
Erolapsiperhekoulutuksen ohjelmasta kopio.
ERO LAPSIPERHEESSÄ -KOULUTUS
Aika: Torstaina 8.11.2012 klo 9 – 16
Paikka: Kuntatalo, Toinen linja 14, Helsinki
Hinta: 60 euroa, joka sisältää päiväkahvin sekä Ero lapsiperheessä -julkaisun
Järjestäjä: Ensi- ja turvakotien liiton Neuvokeskus
Ero lapsiperheessä -koulutuspäivä on tarkoitettu erityisesti neuvolan, päivähoidon ja koulun työntekijöille. Tavoitteena on lisätä työntekijöiden valmiuksia kohdata työssään eroperheitä ja perheitä, joissa harkitaan eroa. Koulutuksessa kiinnitetään huomiota lapsen näkökulmaan ja pohditaan eron jälkeisen vanhemmuuden tukemista.
Ohjelma:
9 – 11.30 Ero yhteiskunnallisena ilmiönä ja perheen kriisinä
11.30 – 12.30 Lounas
12.30 – 14.00 Vanhemmuus ja lapsi erossa
14.00 – 14.30 Kahvi
14.30 – 16.00 Ero työntekijän näkökulmasta tarkasteltuna
Tiedustelut ja ilmoittautumiset: [email protected] tai 050 3519593
Lue lisää www.neuvokeskus.fi/koulutukset
Tiedustelut: [email protected] tai 050 3519593
Lue lisää www.neuvokeskus.fi/koulutukset
Neuvokeskus-projekti on kehittämishanke (2010-2012), jonka päämääränä on lapsen aseman turvaaminen ja
menetysten minimoiminen vanhempien erossa. Neuvokeskuksessa luodaan järjestöjen kehittämille lapsiperheen
eropalveluille ”yhden luukun” toimintamalli, jolla parannetaan palvelujen tunnettavuutta ja saatavuutta. Rahaautomaattiyhdistys
tukee hanketta.
-----------
Myös Etelä-Karjalan yliopistossa koulutetaan sosiaalityöntekijöitä.
Etelä-Karjalan Kesäyliopisto.
Ammatillissivistävä koulutus Lappeenrannassa
Lapsi koston välineenä ja lyömäaseena huoltajuusriidoissa ja eroissa.
Koulutus on suunnattu lastensuojelun työntekijöille, lastensuojelulaitosten ja perhekotien henkilöstölle, sosiaalityöntekijöille, terveydenhuoltohenkilöstölle, psykiatrisen hoitotyön henkilöstölle, poliiseille, kasvatus- ja perheneuvolan työntekijöille, opettajille, juristeille, tuomareille ja syyttäjille, maahanmuuttajatyötä tekevälle henkilöstölle, seurakuntien työntekijöillle ja kriisityöntekijöille.
Sisältö
Lapsen ja toisen vanhemman suhteen tuhoaminen: kuka, miten ja miksi?
Merkitys ja psykososiaalinen oirehdinta lapsen kannalta
Tapausten oikeudellinen ja strateginen arviointi
Mitä voin ammattilaisena tehdä tilanteen purkamiseksi?
Koston psykologia: Miksi kostetaan, kuka kostaa? Onko kosto suloista?
Kosto avioeroperheessä: toisen vanhemmuuden tietoinen tuhoaminen.
Aika ja paikka
26.10.2011 klo 9.00 - 16.00
Kesäyliopisto, Lappeenranta.
Luennoitsijat
Helinä Häkkänen-Nyholm, psykologian tohtori, erikoistutkija
Nyholm Jan-Olof, kriminaalipsykologian dosentti, varatuomari ja rikosylitarkastaja.
Miesnäkökulmaa tarvitaan perhepalverluihin.
Suomen mielenterveysseura.
Tiedotteet
31.8.2012 14.41
Palveluihin tarvitaan miesnäkökulmaa
Perhe- ja lapsensurmien taustoista eilen 30.8. julkistetussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksessä on useita konkreettisia suosituksia, joilla surmia voitaisiin ehkäistä.
Suomen Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Marita Ruohosen mielestä ohjenuorana tulee olla kolme tärkeää näkökulmaa: matalan kynnyksen palvelut, palveluiden räätälöinti ja miesten kuuleminen.
Mielenterveysseura on kehittänyt matalan kynnyksen kriisiapua ja puhunut matalan kynnyksen palveluiden vaikuttavuuden ja tärkeyden puolesta.
– Suomessa on kyettävä antamaan matalan kynnyksen palveluita ympärivuorokautisesti, toteaa Ruohonen.
Pelkät palvelut eivät riitä
– Nyt on tarkasteltava perhesurmia ja koko palvelujärjestelmäämme. Osataanko vaikeassa elämäntilanteessa olevia miehiä kuunnella ja auttaa? Selvityksestä nousee kuva, että osalla perhesurman tehneistä miehistä on ollut vaikea löytää oikeanlaista apua, vaikka olisivat yrittäneet sitä hakea. Hätää ei kuultu.
– Ei pidä mennä sen ikiaikaisen väitteen taakse, etteivät miehet puhu. Kyllä puhuvat, mutta pitää osata myös kuunnella.
Tarvitsemme nykyisen palvelujärjestelmän kehittämistä, täysin uusia palvelumuotoja sekä henkilökunnan lisäkoulutusta. Auttamistyön on oltava aiempaa moniammatillisempaa rajat ylittävää yhteistyötä. Silti on oleellista, että yksi auttajataho ottaa kokonaisvastuun ihmisestä.
– Julkista sosiaali- ja terveyshuoltoa on rakennettu ehkä liiaksi keskivertoihmiselle, jota ei edes ole. Ihmiset ja heidän elämäntilanteensa ovat erilaisia ja räätälöidyt ratkaisut ovat jääneet liian vähälle huomiolle.
Lisätietoja
Marita Ruohonen, toiminnanjohtaja
050 5677 526, marita.ruohonen(at)mielenterveysseura
----------
Sosiaali- ja terveysministeriössä toivotaan apua entisiltä lastensuojelun asiakkailta.
Keskisuomalaisessa viitattiin Heidi Böckermaniin, joka oli huostaanotettuna ja josta hän oli kirjoittanut Helsingin Sanomien mielipidepalstalla.
Hesarin linkki ei auennut, koska se on maksullinen, sitävastoin Uudessa Suomessa on kertomus huostaanotosta.
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/53231-hs-lastensuojeluilmoituksia-vuodesta-1978-meidat-otettiin-huostaan-vasta-1991
---------
Vaikeuksien kautta kokemusasiantuntijaksi.
Pääkaupunkiseudun lastensuojeluväki kokoontuu syyskuun lopulla opitopäiville.
Alan ammattilaiset vertailevat eri kuntien virastojen käytäntöjä.
En huomaanut katsoa, onoko soslaaliiväen kouluttajana entinen huostaanotettu Heidi Böckman.
Jos näin on, niin uskoisin, että muutoksia on odetettavissa.
Helsingin Sanomat 21.10.2011.
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Vaikeuksien kautta kokemusasiantuntijaksi/a1305547651653
----------
Kopio Hesarin uutisesta Kokemusasiantuntijaksi vaikeuksien kautta.
Kun ihminen pääsee tai joutuu sosiaalitoimen avun kohteeksi, hänestä tulee yleensä jonkin lajityypin edustaja suhteessa palvelujärjestelmään. Hän on päivähoitolapsi, lastensuojelun asiakas, työtön, kuntoutuja, eläkeläinen tai vanhus.
Eri elämäntilanteita varten on kehitetty toimintamallit, joihin avuntarvitsija istutetaan. Häneltä itseltään ei toiveita kysellä, ja jos hän erehtyy niitä esittämään, hänet leimataan hankalaksi asiakkaaksi.
Pääkaupunkiseudun lastensuojeluväki kokoontui syyskuun lopussa opintopäiville. Alan ammattilaiset vertailivat eri kuntien ja virastojen käytäntöjä.
Espoolaiset kertoivat ylpeinä uudesta työskentelytavastaan. He ovat kutsuneet joukon entisiä lastensuojelun asiakkaita – huostaan otettuina olleita nuoria – kertomaan, mitä lastensuojelun olisi pitänyt tehdä toisin, jotta huostaanotot olisi voitu välttää. Aikuisiksi kasvaneita entisiä asiakkaita nimitetään kokemusasiantuntijoiksi.
Espoolaisten toimintamallia pidettiin lastensuojelupäivillä rohkeana ja oivaltavana. Se sai runsaasti myönteistä huomiota.
Elämme vuotta 2011, ja sosiaalitoimen asiakkaan kuuntelemista pidetään rohkeana tekona – silloinkin, kun asiakasta kuunnellaan kymmenen vuotta liian myöhään.
Kolmivuotiaalta päivähoitolapselta tai vanhempien laiminlyömältä viisivuotiaalta ei voi odottaa ratkaisua omiin ongelmiinsa, mutta heitäkin voi kuulla.
Toimeentulotuen kokemusasiantuntijoiksi voitaisiin kutsua köyhiä, joilla olisi paljon kerrottavaa siitä, miten eri etuisuuksia pitää hakea monilta luukuilta.
Asiantuntijuutta tarvitaan vaikkapa Kelan kanssa toimiessa. Lääkkeistä ja lääkärinpalkkioista saa Kela-korvauksen jo laskua maksaessaan, mutta muita etuuksia joutuu erikseen hakemaan.
Kela lupaa sujuvoittaa toimintaansa ja siivota kapulakielensä, mutta toistaiseksi luvassa on pelkkä puhuttelumuodon korjaus. Ihmiselle on sama, sinutellaanko vai teititelläänkö häntä kirjeessä, jonka varsinaisesta sisällöstä hän ei saa selvää.
Sairauden kokemusasiantuntijat voisivat kertoa terveydenhoidon järjestäjille, miten vaikeaa on päästä lääkärin vastaanotolle terveyskeskukseen – tai edes sen puhelinpalveluun. Erityisen kokeneet asiantuntijat osaisivat kertoa siitä, miten sairaalasta kotiutuva jää ilman kuntoutusta.
Monissa terveyskeskuksissa ja sairaaloissa tehdään nykyisin potilastyytyväisyyttä mittaavia kyselyjä. Kyselyt tehdään yleensä sen jälkeen, kun potilas on jo hoidettu.
Ei ole suurikaan ihme, että sairaanhoidon yksiköt saavat näin tehdyissä kyselyissä hyviä tuloksia. Jos kyselyihin pyydettäisiin vastausta myös niiltä, jotka eivät vastaanotolle päässeet, kuva voisi piirtyä toisenlaiseksi.
Vanhuuden asiantuntijoita on Suomessa satojatuhansia. Vanhat ihmiset eivät tarvitse kaikille samanlaiseksi suunniteltua hoitopakettia, sillä jokaisella on omat tarpeensa, vaivansa ja vahvuutensa.
Edistyksellisimmät kunnat ovat ottaneet tavakseen kutsua eläkeläiset vuosittain terveydenhoitajan vastaanotolle. Terveydentilan lisäksi hoitaja saa muutakin tärkeää tietoa asiakkaansa elinoloista, ja apua voidaan tarjota kotona asumisen tueksi jo silloin, kun katastrofia ei vielä ole tapahtunut.
Kokemusasiantuntemusta on paljon niillä vanhuksilla, jotka eivät pääse palvelutaloihin tai hoitolaitoksiin siitä huolimatta, että kotona asuminen käy mahdottomaksi. Joissain kunnissa hoivakotiin pääsee vasta kun on puolen vuoden aikana joutunut kolme kertaa turvautumaan ambulanssikyytiin.
Muidenkin kuin espoolaisten lastensuojelun ammattilaisten olisi jo aika huomata, että sosiaalipalveluita rakennetaan yksittäisille ihmisille.
Palveluja suunniteltaessa tarvitaan toki perälautoja, jotka takaavat vähimmäispalvelut kaikille, mutta avuntarvitsijoita ei saa jättää roikkumaan niiden varaan. Kukin heistä on oman elämänsä kokemusasiantuntija.
--------------
Yllättävä ratkaisu:
Espoon sosiaali- ja terveyslautakunta ovat päättäneet lopettaa turvakotipalvelujen ostamisen Lyömätän Linja rty:ltä.
Tämä kertoo suuresta muutoksesta ja siitä, että vihdoinkin päättäjät ovat ymmärtäneet, että Lyömätön linja ry ei tehnyt mitään muuta kuin bisnestä Turvakodeilla ja työllistivät joukon epäsosiaalisia sosiaalialan työntekijöitä..
Yllättävä uutinen.
http://www.ensijaturvakotienliitto.fi/liitto/blogi2/
------
Mihin entinen huostaanotettu voi ilmoittautua kokemusasiantuntijaksi?
Onko ministeriö jo aloittanut projektinsa vai onko se vasta suunnitteilla?
Ovatko sosiaalityöntekijät narsistien manipuloitavissa?
Turun Sanomat. Anne Liisa Palmu Joroisen kannaotto.
Perehtykää narsismiin, erityisesti tuomarit, asianajajat, sosiaalityöntekijät.
Ovatko lastensuojelusta vastaavat joutuneet narsistien ja hysterian uhreiksi?
Lue lisää.
http://www.ts.fi/mielipiteet/kolumnit/173717/Perehtykaa narsismiin
--
Lastensuojelutyöntekijöissä on omassa joukossaan paljon luonnevammaisia narsisteja.
Ei viranomaisten resurssipulalla ole selitettävissä kaikki se järkyttävä lastenkin tunteista piittaamaton henkinen mielivalta, mitä lastensuojelun nimissä harjoitetaan. On oltava kyse luonnevammaisista työntekijöistä.
Miesnäkökulma ehkäisevässä lastensuojelussa hyödyntää koko perhettä.
Poikien kasvuun ja kehitykseen liittyvät erityispiirteet tulee ottaa huomioon hyvinvointipalveluita suunniteltaessa.
Lastensuojelun Keskusliitto lehditötiedote 13.6.2012.
http://www.lskl.fi/tiedottaa/tiedotusvalineille/tiedotteet/miesnakokulma_ehkaisevassa_lastensuojelussa_hyodyntaa_koko_perhetta.2581.news
---------