Vanhempien kuolemasta on nyt kulunut kymmenen vuotta ja olemme aloittamassa perinnön jakoa.
Asuintalo on vanha ja arvoltaan vähäinen. Siskoni perheineen on pitänyt taloa kesämökkinään ja tehnyt korjauksia siihen, että on pystynyt asumaan. Veljeni on viljellyt talon viljelysmaita.
Nyt taloa remontoinut siskoni on laskuttamassa työpalkkoja ja ostamiaan rakennustarvikkeiden kustannuksia pesältä. Maanviljelijä veljeni on vailla vuosia maksamiaan veromaksuja jaettavaksi.
Mistään remonteista jakamattomassa pesässä ei ole sovittu sisarusten kesken. Itse kun asun kaukana kotipaikkakunnalta, en ole käynyt asioita tarkistamassa, joten asiat tulivat yllätyksenä. Äidin kuoleman jälkeen veroasian otin esille, mutta sain vastauksen, että ne hoidetaan. Asiaan ei ole sen jälkeen palattu.
Asuintalo ja viljelysmaat on ollut heillä itsellään käytössä.
Kysyisin voiko tällaisia kustannuksia periä pesältä taannehtivasti ja miten asian hoitamisessa pitäisi edetä. Summat on kuitenkin yksinhuoltajalle aika suuria.
Asuintalo on vanha ja arvoltaan vähäinen. Siskoni perheineen on pitänyt taloa kesämökkinään ja tehnyt korjauksia siihen, että on pystynyt asumaan. Veljeni on viljellyt talon viljelysmaita.
Nyt taloa remontoinut siskoni on laskuttamassa työpalkkoja ja ostamiaan rakennustarvikkeiden kustannuksia pesältä. Maanviljelijä veljeni on vailla vuosia maksamiaan veromaksuja jaettavaksi.
Mistään remonteista jakamattomassa pesässä ei ole sovittu sisarusten kesken. Itse kun asun kaukana kotipaikkakunnalta, en ole käynyt asioita tarkistamassa, joten asiat tulivat yllätyksenä. Äidin kuoleman jälkeen veroasian otin esille, mutta sain vastauksen, että ne hoidetaan. Asiaan ei ole sen jälkeen palattu.
Asuintalo ja viljelysmaat on ollut heillä itsellään käytössä.
Kysyisin voiko tällaisia kustannuksia periä pesältä taannehtivasti ja miten asian hoitamisessa pitäisi edetä. Summat on kuitenkin yksinhuoltajalle aika suuria.
Vastaukset 9
Vanhimmat
>>Mistään remonteista jakamattomassa pesässä ei ole sovittu sisarusten kesken.>>
Kuolinpesän osakkaat eivät ole vastuussa sellaisista toimista, joita pesään kuuluvalle omaisuudelle on tehty ilman kaikkien suostumusta. Osakkailta ei siis voi periä mitään remonttien kustannuksia. Jos remontit olisivat olleet täysin välttämättömiä siten, ettei omaisuus muuten säilyisi (katto romahtaa tms.) voisi asian korjannut osakas vaatia perinnönjaossa korvausta niistä kustannuksista, mitä pesän omaisuuden hyväksi on pannut. Tällöinkään hän ei voisi vaatia minkäänlaista palkkaa tai vastaavaa korvausta tehdystä työstä itselleen.
>>voiko tällaisia kustannuksia periä pesältä taannehtivasti >>
Ei voi periä mitään. Välttämättömiä kustannuksia maksanut voi saada hyvitystä perinnönjaossa omaan perintöosuuteensa.
Jos on ollut hyväksyttynä pesänhoitajana kunnes selvittäjä saadaan ja riitaisuudet kalvavat jo pesän osakaiden kesken, niin voiko esim. oikeusteitse saada yhteishallinnon ajalta maksamiansa kulukorvauksia ja pyytämänsä palkkion hoidosta.
Kirjallinen sopimus on usein tekemättä, kun luotetaan toisen sanaan ja sitten tämä toinen ei hyväksykkään korvauksia ja ehkä vain mitättömän palkkion.
Jos olet ollut muiden osakkaiden valtakirjoin valtuuttamana pesänhoitajana, on ilman muuta oikeus saada tästä tehtävästään kohtuullinen palkkio ja kulunsa korvatuksi. Tällöin voi vaatimuksensa toteuttaa myös oikeusteitse.
>>Kirjallinen sopimus on usein tekemättä, kun luotetaan toisen sanaan ja sitten tämä toinen ei hyväksykkään korvauksia ja ehkä vain mitättömän palkkion.>>
Yleensä on kuitenkin valtakirjat osakkailta olemassa. Tämä jo osoittaa, että valtuutettu on toiminut muiden hyväksymänä pesänhoitajana, vaikka tästä "pesänhoitamisesta" ei olisikaan nimenomaisesti sovittu kirjallisesti.
Onko tuo Sinun vastauksesi ymmärrettävä myöskin veroasiankohdalla, että se ei ole perimiskelpoinen vuosia taannehtivasti?
Jakamattoman pesän käytön (talo sisaren kesämökkinä ja maat veljeni viljelysmaina)vastineena olen pitänyt päivänselvänä asiana, että pesästä koituvat kulutkin maksavat käyttäjät.
Pesän käytöstä em. tarkoituksiin ei ole ollut epäselvyyttä eikä riitaa. Sen olen "hiljaa" hyväksynyt. Mitään sopimuksia ei ole tehty kirjallisena eikä suullisena.
Minä en ole pesää hyödyntänyt millään tavalla useaan kymmeneen vuoteen, sen vuoksi em. asia tuntuu epäoikeudenmukaiselta.
Vainaja jätti eläessään valtakirjan ja oli käynyt pankissa selvittämässä kuka hänen asioitaan hoitaa kuolemansa jälkeen. Pankki ei ilmoittanut, että kuoleman jälkeen valtakirja pitää hankkia pesän osakkailta ja ao. oli toiminut vainajan ohjeiden mukaan.
Nyt riidellään valtuuksista ja maksuista.
Osakkaat eivät ole kuitenkaan kieltäneet pesän hoitoa ja ovat hyväksyneet jotain korvauksia sekä pienen palkkion. Kieltävät kuitenkin jälkikäteen, että pesänhoitoa ei ole ollut osakkaista yhdellä.
Oikeassa periaatteessa olet mutta vähän olen eri mieltä kanssasi vai sanoisiko toisin toisenlaisen näkökulman asiaan.
Kuten sanoit niin kuolinpesältä ei voida laskuttaa sellaisia toimia joihin ei ole ollut osakkaiden suostumusta, paitsi jos toimenpiteet ovat omaisuuden säilymsisen kannalta täysin välttämättömiä (kuten katon korjaus ettei romahtaisi). Tällainen asia on esimerkiksi työ ja materiaalikustannukset tilalla olevan rakennuksen remontista ja niitä ei kuolinpesältä osakas voi vaatia hyvitettäväksi.
Sensijaan rakennukseen tehdyt korjaukset ja parannukset eivät itsessään kuulu yhteisomistuksen piiriin vaan ovat remontin tekijän omaisuutta. Tämä tarkoittaa rakennukselle remontin takia tullutta arvonnousua, eikä sitä saa ottaa jakoon mukaan. Käyttännössä tämä tarkoittaa sitä että kun omaisuutta jaetaan niin tilalla oleva rakennus pitäisi arvoida sen arvoiseksi kuin se olisi ollut ILMAN tehtyjä remontteja. Tässä tietyllä tavalla remontin tehnyt osakas saa remontiin kuluneita varojaantakaisin muilta osakkailta jos rakennus ei jaossa päädykkään hänen hallintaansa. Mutta haluan vielä korostaa että kyseessä on remontin takia rakennukselle tullut arvonnousu ei suoraan remonttiin menneet kulut.
>>Jakamattoman pesän käytön (talo sisaren kesämökkinä ja maat veljeni viljelysmaina)vastineena olen pitänyt päivänselvänä asiana, että pesästä koituvat kulutkin maksavat käyttäjät.>>
Lain kannalta katsoen asianmukaista menettelyä on laatia jakamattomassa kuolinpesässä yhteishallintosopimus, jossa sovitaan omaisuuden käyttämisestä ja siitä johtuvista käyttökorvauksista. Jollei asiasta ole sovittu, kuuluvat kulut kuolinpesän varoista maksettaviksi (eli siis menevät lopulta kaikkien osakkaiden kukkarosta). Tällaisia kuluja ovat esim. vakuutusmaksut, vesi- ja sähkömaksut jne.
Veroasian kysymyksen kohdalla ei oikein valjennut minulle mitä tarkoitit?
>>Sensijaan rakennukseen tehdyt korjaukset ja parannukset eivät itsessään kuulu yhteisomistuksen piiriin vaan ovat remontin tekijän omaisuutta.>>
Hmm... Mistä olet tällaiseen johtopäätökseen päätynyt? Rakennukseen laitetut tarvikkeet, jotka siihen kiinteästi liitetään, kuuluvat rakennuksen omistajalle. Omistusoikeus siis tosiaankin muuttuu. Remontoijalla ei ole mitään oikeutta purkaa tehtyjä rakennustoimenpiteitä ja ottaa tarvikkeita takaisin. Ne eivät ole enää hänen omaisuuttaan, koska ovat tulleet osaksi rakennusta.
>>Tämä tarkoittaa rakennukselle remontin takia tullutta arvonnousua, eikä sitä saa ottaa jakoon mukaan. Käyttännössä tämä tarkoittaa sitä että kun omaisuutta jaetaan niin tilalla oleva rakennus pitäisi arvoida sen arvoiseksi kuin se olisi ollut ILMAN tehtyjä remontteja.>>
Ajattelet ehkä jotakin kiinteistönmuodostamislakia ja sen periaatteita. En tiedä, mutta perinnönjaossa omaisuus arvostetaan jakohetken mukaisesti ja remontin johdosta tullut arvonnousu kuuluu kaikille perillisille, joille perintöosuutta on jäämistöstä tulossa.
Miten arvonnousu sitten voitaisiin hyvittää remontoijalle? Eipä oikein mitenkään. Toisen omaisuuden parantamiseksi tehdyistä toimenpiteistä voisi periaatteessa saada hyvitystä esim. jos hallitsee omaisuutta laillisella perusteella. Leski voi pitää jakamattomana hallinnassaan jotakin kuolinpesään kuuluvaa rakennusta ja tällöin kunnostaa sitä omilla varoillaan. Leskellä on oikeus saada käyttöoikeushallinnan päättyessä hyvitys suorittamistaan hyödyllistä kustannuksista. Hyvitystä saa tällöin, vaikka leski tekisi kunnostusta ilman omistajan (kp:n osakkaat) lupaa.
Nyt kuitenkin remonttireiska on toiminut ilman laillista hallintaa ja omin luvin. Edellä sanottu ei päde. Reiska voisi yrittää vedota perusteettoman edun palauttamiseen, mutta sekin ontuu, koska hän ei ole toiminut sillä tavalla erehdyksessä tai muuten ei-tietoisesti, että voitaisiin puhua perusteettomasta edusta, jota pesä olisi hänen kustannuksellaan saanut. Reiska olisi heikoilla.
Tilanne muuttuu hieman, jos reiskan on sallittu jo pitkään asua kuolinpesän omistamassa rakennuksessa ja tehdä remontteja toisten ollessa tästä tietoisia. Silloin voidaan ajatella sovellettavaksi osakkaiden hiljaiseen suostumukseen perustuvaa käyttöoikeutta, jolloin reiskan yksinomainen hallinta (rakennukseen) on tullut lailliseksi. Silloin voitaisiin hyvittää häntä edellä kerrotuin tavoin. Arvonnousu kuitenkin kuuluu kaikille osakkaille.
Kirjoitin edellä hiljaiseen suostumukseen perustuvasta käyttöoikeudesta. Sen nojalla voidaan teoreettisesti ajatella remontoijaa hyvitettävän, kun käyttöoikeus lakkaa viimeistään perinnönjaossa. Hyvitys koskisi materiaalikustannuksia.
>>Itse kun asun kaukana kotipaikkakunnalta, en ole käynyt asioita tarkistamassa, joten asiat tulivat yllätyksenä.>>
Kerrot viestissäsi, ettet ole ollut tietoinen tapahtumista, jolloin tältäkin kannalta peruste hyvitykseen on vähän niin ja näin. Ehkäpä jonkinlainen osahyvitys olisi oikeudenmukainen perinnönjakoa tehtäessä.