Sselvityksen mukaan perhesurmia olisi voitu estää.
Monen perhesurman taustalla on ollut huoltajuusriita tai avioero, joissa isä tai joissakin tapauksissa äiti on surmannut lapsen.
Aiheesta ovat järjestäneet koulutus ja luentotilaisuuksia sosiaalityöntekijöille, opettajille, asianajajille Awen Oy Neuvokeskus Yliopistot.
.
Myös narsismi on noussut julkiseen keskusteluun, joka saattaa olla eräs syy avioeroihin ja perhesurmiin, jota ei ole osattu tunnistaa.
Narsismista on tehty myös tutkimuksia vasta viimeaikoina,
Marrku Salon artikkeleita MTV3 uutisissa useita muun muassa.
Narsistit jallittavat sosiaalityöntekijöitä ja juristeja,
Mies-, isä-, lapsinäkökulmaa ei ole huomioitu, joista on tehty myös uudet ohjeet sosiaalityöntekijöille ja käräjäoikeuksille.
Suomen Mielenterveysseura tiedote 31.8.2012.
Tiedotteen lopussa klikkaa Palaa otsikoihin, jossa on lisää tiedotteita.
Voit myös kommentoida.
http://www.mielenterveysseura.fi/tiedotus_ja_julkaisut/tiedotteet/palveluihin_tarvitaan_miesnakokulmaa.1391.news
--------
Monen perhesurman taustalla on ollut huoltajuusriita tai avioero, joissa isä tai joissakin tapauksissa äiti on surmannut lapsen.
Aiheesta ovat järjestäneet koulutus ja luentotilaisuuksia sosiaalityöntekijöille, opettajille, asianajajille Awen Oy Neuvokeskus Yliopistot.
.
Myös narsismi on noussut julkiseen keskusteluun, joka saattaa olla eräs syy avioeroihin ja perhesurmiin, jota ei ole osattu tunnistaa.
Narsismista on tehty myös tutkimuksia vasta viimeaikoina,
Marrku Salon artikkeleita MTV3 uutisissa useita muun muassa.
Narsistit jallittavat sosiaalityöntekijöitä ja juristeja,
Mies-, isä-, lapsinäkökulmaa ei ole huomioitu, joista on tehty myös uudet ohjeet sosiaalityöntekijöille ja käräjäoikeuksille.
Suomen Mielenterveysseura tiedote 31.8.2012.
Tiedotteen lopussa klikkaa Palaa otsikoihin, jossa on lisää tiedotteita.
Voit myös kommentoida.
http://www.mielenterveysseura.fi/tiedotus_ja_julkaisut/tiedotteet/palveluihin_tarvitaan_miesnakokulmaa.1391.news
--------
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kopio Suomen Mielenterveysseuran tiedotteesta.
Tiedotteet
31.8.2012 14.41
Palveluihin tarvitaan miesnäkökulmaa
Perhe- ja lapsensurmien taustoista eilen 30.8. julkistetussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksessä on useita konkreettisia suosituksia, joilla surmia voitaisiin ehkäistä.
Suomen Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Marita Ruohosen mielestä ohjenuorana tulee olla kolme tärkeää näkökulmaa: matalan kynnyksen palvelut, palveluiden räätälöinti ja miesten kuuleminen.
Mielenterveysseura on kehittänyt matalan kynnyksen kriisiapua ja puhunut matalan kynnyksen palveluiden vaikuttavuuden ja tärkeyden puolesta.
– Suomessa on kyettävä antamaan matalan kynnyksen palveluita ympärivuorokautisesti, toteaa Ruohonen.
Pelkät palvelut eivät riitä
– Nyt on tarkasteltava perhesurmia ja koko palvelujärjestelmäämme. Osataanko vaikeassa elämäntilanteessa olevia miehiä kuunnella ja auttaa? Selvityksestä nousee kuva, että osalla perhesurman tehneistä miehistä on ollut vaikea löytää oikeanlaista apua, vaikka olisivat yrittäneet sitä hakea. Hätää ei kuultu.
– Ei pidä mennä sen ikiaikaisen väitteen taakse, etteivät miehet puhu. Kyllä puhuvat, mutta pitää osata myös kuunnella.
Tarvitsemme nykyisen palvelujärjestelmän kehittämistä, täysin uusia palvelumuotoja sekä henkilökunnan lisäkoulutusta. Auttamistyön on oltava aiempaa moniammatillisempaa rajat ylittävää yhteistyötä. Silti on oleellista, että yksi auttajataho ottaa kokonaisvastuun ihmisestä.
– Julkista sosiaali- ja terveyshuoltoa on rakennettu ehkä liiaksi keskivertoihmiselle, jota ei edes ole. Ihmiset ja heidän elämäntilanteensa ovat erilaisia ja räätälöidyt ratkaisut ovat jääneet liian vähälle huomiolle.
Lisätietoja
Marita Ruohonen, toiminnanjohtaja
050 5677 526, marita.ruohonen(at)mielenterveysseura.fi
Palaa otsikoihin
----------
Lisää Suomen Mielenterveysseuran tiedotteita löytyy tässä.
Klikkaa punaisella kirjoitettuja otsakkeita ja lue aiheesta.
http://www.mielenterveysseura.fi/tiedotus_ja_julkaisut/tiedotteet/
...........
Suomen Mielenterveysseura. Seminaari koulujen henkilökunnalle.
Tiedotteet
31.8.2012 15.42
Seminaari koulujen henkilökunnalle nuorista
Helsingissä Kulttuuriareena Gloriassa järjestetään 26.9. klo 13-16 seminaari Helsingin, Espoon ja Vantaan yläkoulujen, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten henkilökunnalle nuorista. Seminaarissa keskustellaan ja kuullaan nuorten tukemisen keinoista.
Tilaisuudessa on mukana pääkaupunkiseudulla toteutettavaa toimintaa nuorten tukemiseksi: MLL:n kaikille kaveri -hanke, SPR:n ystävätoiminta ja Nuorten turvatalot sekä Mielenterveysseuran Löydä oma tarinasi -vertaistukiryhmät.
Kaikkien järjestäjien yhteisenä tavoitteena on tavoittaa tukea tarvitsevia nuoria entistäkin paremmin. Järjestäjät haluavat nyt tavata ja kuulla nuorten parissa työskenteleviä. Tule mukaan maksuttomaan seminaariin!
Keskiviikkona 26.9. klo 13.00–16.00 Kulttuuriareena Gloria,
Pieni Roobertinkatu 12, 00120 Helsinki
Ohjelma:
klo 13.00 Tilaisuus alkaa – kahvitarjoilu ja mahdollisuus tutustua messupisteisiin, jotka ovat avoinna koko tilaisuuden ajan.
klo 13.30–14.15 Järjestöjen puheenvuorot
klo 14.15–15.00 Puheenvuoro Kaija Tikkanen, terveystieteen tohtori:
Nuorten toivo, sen ylläpitäminen ja vahvistaminen
klo 15.00–16.00 Aikaa keskustelulle ja kysymyksille
Klo 16.00 Tilaisuus päättyy
Ilmoittauduthan tilaisuuteen 12.9. mennessä>>>
Vuonna 2011 Kirkon Yhteisvastuukeräyksen kohteena oli nuorten yksinäisyyden torjunta. Keräysvaroin toteutetaan Yhteisvastuu nuoresta – hanke (2012–14), jossa ovat seurakuntien lisäksi mukana Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Punainen Risti ja Suomen Mielenterveysseura.
-------------
Suomen Mielenterveysseura.
Tiedotteet
7.9.2012 10.35
Sijoitusyhtiöt vievät pohjan mielenterveystyöltä
Jyri Hännisen erinomainen analyysi (HS 31.8.2012) Terveystalon veronkiertoa mahdollistavista järjestelyistä antaa aihetta kysyä ovatko pääomasijoittajien käsissä olevat terveyspalveluyritykset rakentamassa suomalaisten hyvinvointia vai purkamassa sitä. Voittoa tavoittelevat terveyspalveluyritykset ovat kasvaneet merkittäviksi toimijoiksi Suomessa pääosin verovaroin rahoitetussa terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa.
Suurten terveyspalveluyritysten voiton tavoittelu ohjaa hyvinvointipalveluja kalliimpaan suuntaan, jossa ei tavoitella potilaiden tai yhteiskunnan etua.
Suomessa säädettiin jo vuonna 1990 mielenterveyslaki, jonka mukaan avohoito on ensisijainen hoitomuoto. Yhteisöpohjaisen, ihmisten omaan ympäristöön viedyn tuen sijaan mielenterveystyön resurssit ovat lain hengen vastaisesti siirtyneet laitosmaisiin asumispalveluihin, jotka lähes kaikki ovat yksityisiä.
Näissä pahimmillaan yli 100-paikkaissa ”hoitokodeissa” asuu jo yli 7 000 mielenterveyskuntoutujaa. Asukkaiden määrä on kymmenessä vuodessa yli kaksinkertaistunut. Pelkästään Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella näitä laitoksia on noin 100 ja asukkaita niissä yli 2 500.
Psykiatristen sairaaloiden alasajon tavoitteena on ollut mielenterveyskuntoutujien toipumismahdollisuuksien ja elämänlaadun parantaminen. Terveyspalveluyritysten laajentaessa toimintaansa myös mielenterveys- ja päihdetyöhön suunta on muuttunut tavoitteiden vastaiseksi. Tutkimusten mukaan kuntouttava ja osallisuutta tukeva lähestymistapa puuttuu varsinkin yritysmuotoisista hoitokodeista, joissa myös muut laatumittarit herättävät huolta.
Heikon kuntaohjauksen vuoksi mielenterveystyön suunnittelu on lipsunut asumispalveluja tarjoavien yritysten käsiin. Kuntien luomat taloudelliset kannustimet ohjaavat tuottamaan asumispalveluita toivottujen avopalveluiden sijaan. Yleensä hoitokodin tulot riippuvat asumisvuorokausien määrästä, joten on kannattavampaa pitää kiinni asukkaista kuin kuntouttaa heidät itsenäiseen asumiseen.
Kuntoutumisen kannalta oleelliset asiat kuten asukkaiden voimaantuminen, osallisuus päätöksentekoon ja itsemääräämisoikeuden lisääntyminen ovat uhka asumispalveluita tarjoavien yritysten taseille. Laitosmaisten asumispalveluiden lisääntyminen ja niiden vaatimat resurssit jumittavat parempien, asiakaslähtöisten mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämisen.
Näin pääomasijoitusyhtiöiden ohjaamat palveluyritykset ohjaavat kuntien mielenterveystyötä suuntaan, joissa kustannukset ovat suurempia ja asiakkaiden elämänlaatu heikompaa kuin yhteisöpohjaisissa mielenterveyspalveluissa.
Varsinkin pienten kuntien heikko hankintaosaaminen ajaa kunnat terveyspalveluyritysten lypsettäviksi.
Kilpailulainsäädäntö mahdollistaa kestävän kehityksen huomioimisen hankinnoissa, jolloin minimivaatimuksena tulee pitää sitä, että tuottajan omistusketjuun ei kuulu veroparatiiseihin sijoittuvia hallintayhtiöitä.
Pääomasijoittajien terveyspalveluyritykset ovat peräänkuuluttaneet lisääntyvää yhteistyötä kuntien ja yksityisten terveyspalveluyritysten välillä. Tämä yhteistyöhalu ei kuitenkaan ulotu yhteisen hyvinvointimme perustaa eli verotulojen kerryttämiseen. Veroparatiisien ja konsernin sisäisten avustusten avulla terveyspalveluyritykset poimivat hyvinvointivaltion hedelmät osallistumatta sen veropohjan turvaamiseen.
On syvästi paheksuttavaa, että yhteiskunnan haavoittuvimmille, mielenterveys- ja päihdekuntoutujille, ohjatut resurssit valutetaan pääomasijoittajien taskuihin verottajan ulottumattomiin.
Tämä moraaliton toiminta murentaa hyvinvointiyhteiskuntamme perustaa.
Marita Ruohonen, toiminnanjohtaja
Kristian Wahlbeck, kehitysjohtaja
Suomen Mielenterveysseura
Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 7.9.2012 Mielipide-sivulla.
----------
Suomen Mielenterveysseura.
Tiedotteet
30.8.2012 11.34
Terveyden edistämisen määrärahojen leikkaus tulee kalliiksi
Terveyden edistämisen määrärahoista aiotaan budjettiesityksen mukaan leikata viidennes eli noin miljoona euroa. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry jäsenjärjestöineen vastustaa leikkausta ehdottomasti. Kyse on lyhytnäköisestä säästämisestä, joka kasvattaa hyvinvointi- ja terveyseroja.
Terveyden edistämisen määrärahoista aiotaan budjettiesityksen mukaan leikata viidennes eli noin miljoona euroa. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry jäsenjärjestöineen vastustaa leikkausta ehdottomasti. Kyse on lyhytnäköisestä säästämisestä, joka kasvattaa hyvinvointi- ja terveyseroja.
Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen on yksi hallituksen painopistealueista. Hallitus on luvannut puuttua tulo-, hyvinvointi- ja terveyseroihin mm. panostamalla sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ennaltaehkäisyyn.
Käytännössä kuitenkin tehdään lyhytnäköisiä päätöksiä, joiden seurauksena hyvinvointi- ja terveyserot kasvavat. Taloudellisesti tiukkoina aikoina on pystyttävä vahvistamaan ehkäisevää toimintaa, sillä muuten joudutaan tekemään kalliita korjaavia toimia tulevaisuudessa.
– Nyt on aika näyttää, että puheilla ennaltaehkäisyyn panostamisesta on katetta. On erittäin lyhytnäköistä säästää nyt vähän ja maksaa myöhemmin moninkertainen lasku. Terveyden edistämisen määrärahat ovat investointi tulevaan hyvinvointiin, eivät kuluerä, sanoo SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas.
Valtion talousarvion vuosittainen terveyden edistämisen määräraha on monille tahoille tärkeä väylä hakea avustusta kokeilu- ja kehittämishankkeisiin. Rahoitettavat hankkeet kytkeytyvät kansallisiin terveyden edistämisen ohjelmiin ja tukevat siten mm. hallitusohjelman täytäntöönpanoa.
Esimerkiksi vuonna 2012 hankkeiden joukossa on lukuisia lapsia ja nuoria koskevia hankkeita. Lisäksi yli puolessa hankkeista on otettu sosioekonomisten terveyserojen kaventaminen huomioon.
Terveyden edistämisen määrärahasta myönnetään valtionavustuksia järjestöille, säätiöille, kunnille ja muille toimijoille terveyden edistämiseen sekä päihteiden käytön ja tupakoinnin ehkäisyyn ja vähentämiseen. Määräraha on tarkoitettu kokeilu-, kehittämis- ja tutkimushankkeisiin sekä ohjelmiin.
Lisätietoja
pääsihteeri Vertti Kiukas, SOSTE, 040 5924287, vertti.kiukas(at)soste.fi
Kannanoton allekirjoittajat
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry sekä jäsenjärjestöistä
Ensi- ja turvakotien liitto ry, Hengitysliitto ry, Iholiitto ry, Irti Huumeista ry, Kuntoutussäätiö rs, Sininauhaliitto ry, SOVATEK-säätiö rs, Suomen Joogaliitto ry, Suomen Kilpirauhasliitto ry, Suomen Mielenterveysseura ry, Suomen Syöpäpotilaat ry, Suomen Syöpäyhdistys ry, Suomen Terveyden-hoitajaliitto STHL ry, Suomen tuki- ja liikuntaelinliitto ry – Suomen Tule ry, Suomen Uimaopetus- ja hengenpelastusliitto SUH ry, UKK-instituutti
--------
Itsemurhat.
Suomen mielenterveysseura.
Tiedotteet
28.8.2012 12.31
Itsemurhien ehkäisypäivänä 10.9. keskustellaan siitä, mikä suojaa nuorta itsemurhalta
Suomen Mielenterveysseura järjestää kansainvälisenä itsemurhien ehkäisypäivänä 10.9. seminaarin ”Mikä suojaa nuorta itsemurhalta.” Jos elämän olosuhteet ovat raskaat, kuka tahansa nuori voi altistua itsetuholle. Vaikeistakin olosuhteista voi kuitenkin selviytyä suojaavien tekijöiden avulla.
Mielenterveysseuran kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck puhuu seminaarissa suojatekijöistä; muun muassa kohtuullisesta toimeentulosta, koulutuksesta, läheisten tuesta, vakaasta elinympäristöstä ja hyvistä ystävistä. Kirjailija, näyttelijä ja entinen huippu-urheilija Manuela Bosco kertoo oman elämänsä romahduksesta sekä siitä selviytymisestä itsen kuuntelemisen, läheisten tuen, luonnon ja uuden ammatin avulla.
Eniten väkivaltaa koulussa ja kotona
Erikoistutkija Atte Oksanen Nuorisotutkimusseurasta sanoo, että parannettavaa on suomalaisten nuorten henkisessä hyvinvoinnissa sekä perhe- ja ystävyyssuhteissa. Lapset ja nuoret myös kokevat eniten väkivaltaa koulussa ja kotona; turvallisiksi mielletyt paikat ovatkin turvattomimpia. Pedagoginen johtaja Anne Suomala Keskuspuiston ammattiopistosta korostaa yhteisöllisyyden ja hyvän työskentelyilmapiiriin merkitystä ja koulun roolia vuorovaikutuksen mahdollistajana.
Seminaarin paneelissa keskustellaan siitä, mitä meistä jokainen voi tehdä itsemurhien ehkäisemiseksi.
Illalla 10.9. klo 18–19.30 on avoin yleisötilaisuus samasta teemasta Helsingin yliopiston päärakennuksessa, auditorio XII, Fabianink. 33. Kirjailija ja näyttelijä Manuela Bosco kuvaa, miten hän selvisi, kun elämä romahti. Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen kriisityöntekijät Veli-Matti Husso ja Pirjo-Riitta Liimatainen keskustelevat itsemurhien ehkäisystä kaikkien yhteisenä asiana.
Kansainvälinen itsemurhien ehkäisypäivä järjestetään nyt kymmenennen kerran. Suomen Mielenterveysseura järjestää päivän seminaarin ja yleisötilaisuuden yhdessä Surunauhan – Itsemurhan tehneiden läheiset ry:n kanssa.
Vuonna 2011 itsemurhaan kuolleiden muistoksi sidotaan surunauhat Helsingin yliopiston päärakennuksen Aleksanterinkadun puoleisessa eteisaulassa samana päivänä kello 17–18. Sisäänkäynti Aleksanterinkatu 5. Tilaisuuden järjestää Surunauha.
Lisätiedot
SOS-kriisikeskuksen johtaja Outi Ruishalme,
040 5426 164, outi.ruishalme(at)mielenterveysseura.fi
Viestintäjohtaja Tarja Heiskanen,
040 5229 744, tarja.heiskanen(at)mielenterveysseura.fi
Surunauha – Itsemurhan tehneiden läheiset ry
Puheenjohtaja Satu Ojala, 040 5201 247, puheenjohtaja(at)surunauha.net
-------------
Suomen Mielenterveyseura.
Tiedotteet
9.8.2012 8.57
SOSTE: Tiukkenevassa taloustilanteessa etusijalle ihmisten hyvinvointi
Valtiovarainministeriö laski talouskasvuennustettaan merkittävästi. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n pääsihteeri Vertti Kiukas on erittäin huolestunut talousnäkymien heikkenemisestä, sillä mahdollinen taantuma kasvattaa entisestään jo nyt mittavaa eriarvoisuutta ja asettaa kasvavia paineita ylikuormittuneille sosiaali- ja terveyspalveluille. SOSTE vaatii, että järjestötyölle tärkeiden RAY:n tuottojen siirtäminen valtion kassaan perutaan eikä leikkauksia kuntien valtionosuuksiin tehdä. Myönteistä on sosiaaliturvan indeksikorotusten aikaistaminen.
Kuntien lakisääteiset palvelut muodostavat hyvinvoinnin perustan, jota täydentävät sosiaali- ja terveysalan järjestöjen erityisosaaminen sekä vertais- ja vapaaehtoistoiminta. Valtionosuuksien leikkaaminen ja tiukka taloustilanne kasvattavat Kiukkaan mukaan järjestöjen roolia hyvinvointi- ja terveysalan osaajina. Silti samaan aikaan RAY:n vuosittaisista tuotoista on määritelty siirrettäväksi kehyskauden loppuun 30 miljoonaa euroa pysyvästi muihin tarkoituksiin kuin järjestöjen auttamistyöhön.
– Kokonaisuus vetää nyt kummallisesti ristiin. Järjestöille pedataan samalla suurempaa roolia hyvinvointi- ja terveysasiantuntijoina, mutta niiden auttamistyön määrärahoista eli RAY:n tuotoista kaapataan valtion kassaan iso summa. Ei voi olla oikea suunta, että vuonna 2016 jopa 40 prosenttia RAY:n tuotoista suunnattaisiin muuhun kuin kansalaisjärjestölähtöiseen auttamistyöhön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi, toteaa Kiukas.
SOSTEn Sosiaalibarometrin mukaan sosiaali- ja terveyssektoriin budjetoidaan joka viidennessä kunnassa liian vähän eli merkittävällä osalla kunnista on jo nyt suuria vaikeuksia hoitaa kasvavia lakisääteisiä palveluvelvoitteitaan. Nyt supistukset kurjistavat kuntien peruspalveluita edelleen jopa yli miljardilla eurolla. Tätä ei Kiukas hyväksy.
– Tiukkoina aikoina on pystyttävä hyödyntämään olemassa olevia voimavaroja sekä vahvistamaan ennaltaehkäisevää toimintaa, vertaistukea ja osallisuutta sekä uusia kumppanuuksia esimerkiksi kuntatoimijoiden kanssa. Kuntien toimintakyky pitää säilyttää, eikä järjestöjen ennaltaehkäisevästä työstä pidä tehdä sijaiskärsijää valtiontalouden paikkaustalkoissa. Hyvinvoivat ihmiset ja kestävä talous kulkevat käsi kädessä hyvinvointitaloudessa, toteaa Kiukas.
Lisätiedot
SOSTE:n pääsihteeri Vertti Kiukas
040 558 6901, vertti.kiukas(at)soste.fi
----------
Yhteisvastuu Nuorista Hanke.
Mannerheimin lastesuojeluliitto.
http://www.mll.fi/kasvattajille/tukioppilastoiminta/kaikillekaveri/yhteisvastuu-nuoresta/
-------------
Uusi näkökulma perhesurmiin.
Suomen mielenterveysseura.
Hyvä että tämäkin asia nousee julkiseen keskusteluun 1970-1980 luvuvuilla Naisjärjestöt pyrkivät estämään tutkimuksen Naisten väkivallasta.
Myös Naisjärjestöt. Yliopistot ja Profeministimiehet julkaisiva täysin valheellista tietoa miesten väkivaltaisuudesta, jopa ministeri Paula Risikko käytti lyömäaseena näitä "tutkimuksia" miehiä ja isejä vastaan.
Uudessa näkökulmasssa todetaan muun muaassa:
Median mukaan vuosina 2003-2008 peräti 88 prosenttia henkirikoksen takana oli mies.
Uuden näkökulman mukaan:
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen mukaan Suomessa surmattiin vuosina 2002-2009 46 alle 15 vuotiasta lasta.
Lapsen surmaajana oli äiti 63 prosentissa.
Isän surmaamia oli 28 prosenttia.
Todettakoon, että Maria Akatemia järjestää apua ja tuke naisille, jotka ovat syyllistyneet perheväkivaltaan, tai pelkäävät tekevänsä väkivaltaa perheessä.
Lisää tietoa Uudesta näkökulmasta löytyy tässä, jossa on myös Hannele Törrösen tutkimu sVaiettu Naiseus projektista.
http://www.mielenterveysseura.fi/tiedotus_ja_julkaisut/mielenterveys-lehti/mielenterveys_2012/mielenterveys_2_2012/nakokulmia_perhesurmiin
---------
Kopio Uudesta näkökulmasta perhesurmista.
Median lisäksi tilastot todistavat, että miesten maailmassa on paljon vialla. Vuosina 2003–2008 peräti 88 prosentissa henkirikosepäilyissä pääepäiltynä oli mies. Henkirikokset ovat tyypillisesti miesten välistä väkivaltaa ja usein päihteillä on osuutta asiaan.
Yhtä usein lähisuhdeväkivallan kohteina
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen Martti Lehden kokoaman Henkirikoskatsaus 2010:n mukaan vuosina 2002–2009 Suomessa surmattiin 46 alle 15-vuotiasta lasta. 63 prosenttia lapsista oli äidin surmaamia ja 28 prosenttia isän. Oma äiti on siis tilastotietojen mukaan todennäköisin alle 15-vuotiaan lapsen surmaaja.
Ensi- ja turvakotien liitossa vuosina 2004–2008 Vaiettu naiseus -projektia vetäneen psykologi Hannele Törrösen mielestä tähän on hyvä pysähtyä hetkeksi.
– Yhteiskunnassamme on vahva mielikuva miehestä tappajana ja väkivallan tekijänä. Suurimmassa osassa tapauksista näin onkin, mutta myös nainen kykenee väkivaltaan. Meidän olisi hyvä hyväksyä tämä tosiasia, eikä sen hyväksyminen vähennä yhtään miesten tekemän väkivallan tuomittavuutta.
Poliisiammattikorkeakoulussa tutkittiin vuonna 2008 lasten ja nuorten väkivaltakokemuksia. Tutkimuksesta selvisi, että lapset ja nuoret näkevät kotonaan yhtä paljon niin äitien kuin isien tekemiä fyysisiä väkivallantekoja. Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin tutkimuksessa Tuhansien iskujen maa todetaan myös, että parisuhteissaan suomalaiset miehet ja naiset joutuvat yhtä usein väkivallan kohteiksi.
– Kyse saattaakin olla siitä, että haluamme suojella kuvaa naisesta hoivaajana. Naiset tekevät edelleen enemmistön kaikesta hoivasta ja huolenpidosta niin kodeissa kuin muuallakin. Kuka meistä haluaisi ajatella, että jättää rakkaimpansa pedon kynsiin, aprikoi Törrönen.
Jokainen kykenee hyvää ja pahaan
Perhesurmien takia sisäisen turvallisuuden ministerityöryhmä käynnisti selvityksen perhe- ja lastensurmista. Selvitys on varmasti paikallaan. Toivottavasti selvitystyötä tekevä THL:n lähisuhde- ja perheväkivallan vähentämisyksikkö löytää uusia näkökulmia surmiin.
Väkivaltatyössä päästäisiin iso harppaus eteenpäin, jos uskallettaisiin tunnustaa, että jokainen ihminen kykenee niin hyvään kuin pahaan. Miehen näkeminen väkivaltaisena ja naisen näkeminen uhrina ei ole kovin hedelmällinen lähtökohta.
– Nykyisellään esimerkiksi neuvoloissa ei kysytä onko äidillä vaikeuksia hillitä raivoaan lapsen tai puolison kanssa. Sen sijaan kysytään käyttäytyykö puoliso väkivaltaisesti tai uhkaavasti, muistuttaa Törrönen.
Hannele Törrösen mielestä aika voisi olla kypsä sille, että lopetettaisiin patriarkaatin syyttäminen kaikesta maailman pahuudesta. On kohtuutonta, että nuoret miehet opetetaan tuntemaan syyllisyyttä omasta sukupuolestaan.
– Perheissä tapahtuu kaiken aikaa ja kaikenlaista. Kohdataan äidit ja isät tasaveroisina kasvattajina ja tuetaan heitä kasvatustyössä, myös kriiseissä ja ongelmissa.
Perhesurmat otsikoissa
Perhesurmauutisointia tutkinut Pasi Kivioja muistuttaa, että surmista puhuttaessa mutu-tieto saa helposti vallan. Perhesurmauutisointi on nykyisin hillittyä 2000-luvun alkuun verrattuna.
Lukijat kokevat perhesurmat erityisen ahdistavaksi ja niihin suhtaudutaan torjuvammin kuin muihin rikosuutisiin. Kevään 2006 keskustelu lööppien väkivallasta herätti toimituksia miettimään enemmän asiaa ja linja on muuttunut aiempaa varovaisemmaksi.
– Jopa yksittäisiä sanoja, kuten äiti tai isä, vältetään käyttämästä lööpeissä näissä yhteyksissä.
Yksi selvä myönteinen puoli perhesurmauutisoinnin voimistumisella on. Käsittämättömien rikosten inhimilliset motiivit ovat tulleet näkyviksi ja niistä on ryhdytty keskustelemaan, kertoo Kivioja.
Pasi Kivioja työskentelee nykyisin toimituksellisista asioista vastaavana johtajana Sanomalehtien Liitossa. Kiviojan tutkimus on verkossa: http://tampub.uta.fi/tiedotusoppi/978-951-44-7496-5.pdf
Tekstit: Sami Liukkonen
Lue lisää!
Mielenterveys-lehdessä 5/2011 esiteltiin Mielenterveysseuran Koulutuskeskuksen käynnistämä uusi perhe- ja lähisuhdeväkivallan parissa työskentelevien terapeuttien koulutus. Väkivaltatyön uranuurtajan Arlene Veteren kehittämässä mallissa ei keskitytä vain uhriin tai tekijään.
Perhe- ja lähisuhdeväkivallan systeeminen ja integroitu hoitomalli ottaa huomioon väkivallan kaikki osapuolet, ihmissuhdeverkoston kokonaisuuden ja perheiden historian.
Pääkirjoitus>>>
Kaisa Leka elämän opissa>>>
Iloa työhön>>>
Designia psykiatriaan>>>
-----------