Oikaisu

Uskomatonta! Laskut ulosotossa! Ja takaisin omaan mökkiin!

Oletpa joutunut hankalaan tilanteeseen Fiuliin! Sinuna keskustelisin nyt lasten kanssa, kannattako sinun muuttaa takaisin kotimökkiisi, jos se on "asumiskelvoton" ikäisellesi?

Tuo 5 kk rästimaksu ei niin suuri voi olla, onhan sinulla kotimökissä joko myynti/ tai lainasaanti mahdollisuus!

Eikö olisi järkevintä kannaltasi myydä kiinteistö ja jäädä turvattuun asumismuotoon, vai selviäisitkö kotihoidon turvin siellä kotona, jonottaen kunnalliseen palvelutaloon?

Kirjoittelehan miten pärjäät! heippa,..

Älä minulta anteeksi pyytele, sillä tilanteesi ei ole kehuttava!
Eikö asiastasi voida neuvotella, sillä kai sinulla on joku sopimus allekirjoitettuna?

Minä en ole henk.koht. joutunut - vielä - hoitoja tarvitsemaan, ja pelkoni voi olla tietysti liioiteltu.
Mutta tosiasiahan on, ettei senioirikotien toimintoja kerrota ja kuvailla missään.
Miten niistä etukäteen voisi saada tietoja? Sinullakin oli väärät tiedot!

Mitä se "vaipoissa makuuttaminen" oikein on! Pahoja juttuja vain kuulemme, sillä niinhän sanotaan, että paha kello kauas kuuluu.
Sääli niitä yrittäjiä, joiden hoivakodit ovat hyvällä mallilla.

Tämä minun tekstini saattoi olla kärjistetty, mutta tosiasia on, että kun äitini asui yksityisessä vanhainkodissa, missä jokaisella oli oma huone ja jääkaappi, keittolevy ja vessa, niin siellä illat ja viikonloput hoidettiin todella pienellä
henkilökunnalla. Lauantaisin ruokjatarjoilu loppui klo 16.00 ja sunnuntaina oli aamupala ja lounas. Henkilökunnalla oli työaika, kaikilla sama. Illat ja yöt asukkaat keskenään. Asukkailta vaadittiin määrätty terveydentila, liikuntakyky jne. Sairastuneet ja kroonikot siirrettiin muualle.

Yökköä ei talossa ollut, vaikka kaikki asukit olivat n.70- 80 v. ikäluokkaa, vaan jokaisessa huoneessa oli hälytysnappi, joka soi matkojen päässä vartiointiliikkeesä, josta sitten tultiin apuun. Pitkä aika varmasti odottaa kaatuneelle vanhukselle tai sairauskohtauksesta kärsivälle.

Hinnoittelussa oli mielestäni ryöstön makua, kun ruokailu oli maksettava jokaisesta päivästä, vaikka olisi ollut matkoilla. Vasta 10 päivän poissaolosta sai alennuksen ruokamaksuun. Ymmärrän, että päivän-parin poissaoloa ei voi hinnassa hyvittää, mutta kuitenkin! Miksi ruokailua ei laskutettu jälkikäteen?

Mutta ei minä hänen olostaan valita, hyvinhän hänellä asiat oli, mutta hänellä olikin varaa maksaa kallis asumisensa siellä.
Minulla ei olisi. Onneksi tässä vielä pystyn sinnittelemään! :)

Totta on turhaan vaipoissa makuutus kalliissakin hoitokodissa . Äiti olisi päässyt autettuna vessaan, mutta hän pyysi "liian" usein ja sen takia äiti itse rupesi juomaan vähemmän. Siitähän terveys meni takapakkia, kun alkoi kuivua. Vettä ja mehua alkoi olla taas tarjolla koko ajan ja rakko oli kuulemma ylivilkas, isompikin hätä tuli niin ennalta aavistamatta, että heti olisi pitänyt ehtiä auttamaan. Siispä äidille laitettiin vaipat, vaikka hän ei halunnut eikä olisi tarvinnut, jos henkilökunta olisi auttanut tarpeelle. Iltakuudelta sielläkin oli viimeinen kierto ja iltapalana teetä ja voileipää. Kaikki saivat syödä ruokasalissa , jos ei päässyt, autettiin. Me omaiset kävimme pitkän matkan vuoksi noin kerran viikossa ja äiti pääsi viikonloppuina kotiin jos oli omaisia siellä hoitamassa. Terveemmät ystävät veivät autoajelulle ja pyörätuolilla ulos. Minusta paikka oli kodikas ja siisti, mutta äiti oli hyvin yksnäinen, kaipasi skarppia seuraa kun itsekkin oli vielä skarppi. Seurakunta kävi joskus, juuri mitään virikettä ei järjestetty . Oma nätti huone oli ja omia pikkutavaroita, ja siihen meni koko leskeneläke, joka oli varsin suuri, ei hän edes kansaneläkettä saanut. Kunta maksoi vielä osan, muistelen että hoitokotimaksu olisi ollut lähes 4000 euroa. Siihen kuului kaikki hoito lääkkeineen.

Tämä oli yksityinen hoivakoti, jossa sairaimmat eivät voineet olla, jos tarvitsivat päivittäin sairaanhoitoa eivätkä päässeet yhtään jalkeille. Sairaalan vuodeosasto oli viimeisen puoli vuotta äidin koti, neljän hengen melko levoton huone. Äiti oli teräväjärkinen ja hyvämuistinen, jalat vain todella huonot ja melkein sokea, diabetes huonosti hallinnassa. Koetettiin sairaalassa alkuun ilman vaippoja ja äiti oli hoitajien kiireen takia mennyt yksin vessaan. Hän kaatui ja sai muruman, sen jälkeen vaipat jäivät. Kyllä ne usein olivat niin märät että hajua tuntui ja vuodekkin oli kastunut. Pyynnöstä tulivat ne vaihtamaan.

Viimeiset päivät hän oli yksityishuoneessa omaisista joku koko ajan läsnä. Lähtö oli rauhallinen ja kaunis.

FiiuliN tuntuu älykkäältä naiselta kirjoituksistaan päätellen.

Miten on mahdollista puheena oleva tietämättömyys?

Ja ellei ole omaisuutta muuta kuin asumiskelvoton mökki,
niin eihän ulosmitattavia laskuja voida saada häneltä ikinä perittyä.
Ainoa on vain sosiaalisen aseman menetys ja häpeä, mutta ellei siitä välitä.
En kyllä tiedä tuosta tiedottamisesta, en ole netistä
katsellut. Luotan tässä muihin.

Luulisi nyt sentään karhumakirjeitä ehtineen tulla, jos puolet kuukausimaksusta on poisjäänyt lähes puolenvuoden ajalta!

Oudolta tuntuu nyt tilanne.

Vieläkin mietin tilannettasi, miten on mahdollista, että maksuja on kertynyt tietämättäsi?!
Ovatko he edes laskuttaneet?
Onko talossa unohdettu, että et ole tuon hoivan piirissä? Onko sinut erehdyksessä sijoitettu väärälle osastolle. Eihän tämä mitenkään voi olla sinun syysi.

Kaikki ei ole nyt kohdallaan!
Tsemppia.