Verkkokalvon reikä

Ilmeisesti kenelläkään ei ole mitään sanottavaa tilanteestani. Nyt on kuitenkin tullut jo uusi oire, silmä jossa tämä kyseinen näköhäiriö on, vääristää viivat ja kuvat jo aikalailla. Tuntuu ihan kun olisi huono linssi silmässä. Onko tämä nyt jotain laserkorjauksen jälkioireita, vai onko nyt niin, ettei reikä ole umpeutunut? En millään viitsisi lähteä soittelemaan taas lääkäreille. Uskaltaako tässä nyt rauhallisena odottaa ensi viikkoa vai onko vaaraa, että teen odottamisella hallaa näölleni?

Sulla on vaan geneettisesti huonot verkkokalvot. Voi jopa olla että verkkokalvosi voidaan joutua vaihtamaan, etenkin iän myötä. Siirännäinen otetaan yleensä sialta, eli tulevaisuudessa voi olla että saat "sian silmät".

Minulla on ollut samoja vaivoja, en juuri nyt ehdi kaikkia selittämään. Suosittelen, että pyrit lääkäriin mahdollisimman pian , jo ennen kontrolliaikaa, jos mahdollista.
Vääristyminen ei ole laserkorjauksen seurausta, ei ainakaan normaalisti.
Pikemmin tulee mieleen macular pucker, verkkokalvon arpikudos tai sitten vitreomakulaarinen traktio eli jatkuva lasiaisveto. Ne korjataan lasiaisenpoistoleikkauksella. Myös kostea ikärappeuma ja makulareikä aiheuttavat samanlaista, mutta tuntuvat epätodennäköisiltä.
Edellisen vastaajan juttu on tietysti hölynpölyä.

Itseltäni verkkokalvon reikä paikattu laserilla. Jälkioireena oli valonvälkettä, hämäränäön ongelia ja sumuisuutta, ja lievää vääristymää näkökentän laidoilla. Valonvälke sekä hämärässä näkemisen ongelmat jatkuivat jälkitarkastuksenkin jälkeen, ja lopulta todettiin useiden kuukausien päästä verkkokalvorappeuma. Likinäköä oli/on ja lasiaisen irtauma kai aiheutti reiän. Ikää minulla on n. 20 v enemmän kuin sinulla. Soita poliklinikalle ja selitä tilanne. Kannattaisi käydä pian tutkimuksessa.

Kävin sitten silmäpolilla tutkimuksissa ja yllätys yllätys, silmät kuulemma kunnossa. Lähettivät sitte neurologin juttusille ja pään kuvauksiin. No kaikki kunnossa sielläkin puolella. Tuli kyllä hiukan sellanen olo, että oon hulluks tullu. Kaikki pitäis olla kunnossa, mutten siltikkään näe mitään kunnolla..

Hmmm. .... Mittasivat varmaan näöntarkkuuden, oliko se alentunut?
Ovatko vääristymät keskellä näkökenttää vai laidoilla?Onko laseroitu reikä kuinka keskellä näkökenttää (yleensä ovat reunoilla). Miltä esim pystysuora kapea viiva näyttää? Onko näkö viime päivinä parantunut tai huonontunut? Katso valkoista taustaa laseroidulla silmällä, näetkö vain valkoista?

Näöntarkkuus on selvästi alentunut, nään todella huonosti kyseisellä silmällä. Vääristymä on oikealla reunalla, joka on kyllä siirtymässä jo laajemmalle alueelle. Reikä myös oli reunalla.. Viivojen vääristyminen on lähinnä sellainen, että suora viiva esim juuri lipputanko näyttää pullistuvan ja väreilee jännästi. Valkosta katsoessa näkyy kirkkaita pisteitä plus hiukan tumma kohta, varjomainen. Näkö tuntuu vain huonontuneen plus alkanu tulemaan vielä pahempi päänsärky silmän kohdalle, ei meinaa enää särkylääkkeet helpottaa..

Kun minulta paikattiin ensimmäinen repeämä (tosi suuri), niin silmä alkoi vilkuttaa valoa, mutta näöntarkkuus pysyi ihan entisellään. Muutaman viikon jälkeen paikattiin kaksi uutta reikää ja siitä parin viikon päästä näkö alkoi huononemaan.
Yhtenä päivänä huomasin, että suuren valkoisen kellotaulun keskellä oli ruskea läikkä, enkä enää nähnytkään numeroita selvästi paikatulla silmällä. Silloin silmälääkäri sanoi, että silmä on hiukan turvoksissa, mutta ei hänen mielestään sille tarvitse tehdä mitään.
Siitä alkoi näön nopea heikkeneminen, näkökentän keskelle tuli ikäänkuin kartan "korkeuskäyrät" , jotka vääristivät kaiken. Tila saattoi muuttua yhtäkkiä niin että silmässä tuntui nykäys ja sen jälkeen näytti taas vähän erilaiselta. Jokaisen askeleenkin ottaminen oksetti, autolla ajaminen ei olisi tullut kysymykseenkään.
Pari viikkoa turhan lääkärireissun jälkeen pääsin silmälääkärille, joka lähetti välittömästi silmäpolille. Siellä ehdin käydä useita kertoja ja diagnoosi muuttui joka kerralla. Leikkausjonoon kuitenkin pääsin heti ensi käynnillä. Ja sitten kun en enää voinut käydä töissä, niin leikkausaikaa siirrettiin vielä eteenpäin.
OTC-kuva näytti, että verkkokalvo oli keskeltä kohonnut torvelle. Ja itsekin näin silmää tutkittaessa, että verisuonet eivät näkyneet enää normaalisti, vaan silmä oli täynnä harmaata mössöä. Kuulemma arpikudosta.
Silmä leikattiin reilu kaksi kukautta ensimmäisten ruskeitten läikkien jälkeen ja näöntarkkuus oli parempi jo seuraavana aamuna. Sairaus pudotti näöntarkkuuden 1,0 :sta 0,1:teen ja 2 kuukautta leikkauksen jälkeen se oli taas
0,8. Diagnoosi oli lopulta vanhuksille tyypillisen Macular pucker- sairauden
aggressiivinen nuoruusiän muoto. Olin 48 vuotias. Lääkäri kertoi leikanneensa vastaavia jo alle kouluikäisiltä lapsilta.
Olennaista oli, että menin aina uudestaan ja uudestaan lääkäriin ja pääsin pian leikkaukseen.

Sehän tässä onkin, että vihaan ylikaiken lääkäreissä ramppaamista ja yleensä olen jossain vaiheessa vaan luovuttanut ja päättänyt elää vaivojeni kanssa.. Lääkärissä on tosiaan tullut rampattua äkillisen ja nopean laihtumisen takia joskus teini-iässä, (ei johtunut syömishäiriöstä tvs,) polvien nivelside vikojen takia, selkävaivojen (selässä oikoryhti), niskojen takia, migreenin yms. Nyt ahdistaakin se, että tämä vaiva ei olekkaan ihan vaan sellainen jonka voi ohittaa.. Tulee vaan sellanen olo, että miksi taas minä..

Ajattelin nyt vielä kirjoitella tännekkin uusia kuulumisia, ihan vaan jos joku joskus vastaavia oireita saa ja muutenkin. Eli tänään kävin uudestaan silmäpolilla, jossa silmälääkäri huomasi ensinnäkin oikean silmänpupillin reagoivan hitaammin valolle. Näkökenttätesti tehtiin, joka osoitti, että näkökenttä on selvästi huonompi kuin toisessa silmässä, lisäksi värinäkö on heikentynyt. Nyt epäily olisikin näköhermon tulehduksesta ja tässä joudunkin kuukauden sisällä selkäydinpunktioon ja mri-kuvauksiin, viime kerralla tehtiin vain tt-kuvaus.

Silmät ovat niin tärkeät että kyllä niistä pitää huolehtia siitäkin huolimatta että välillä tulee jaksamattomuuden hetkiä.
Itsellä todettu arpeutumia ja nyt seuraillaan. Ajatuksissa pyörii mitä tästä seuraa.
Kysyisinkin macular puckerilta että miten tuo paikkaaminen tapahtuu, siis onko esilääkitys, anestesia ja miltä tuntui? Tieto lisää tuskaa mutta tuskaa sekin on jos ei tiedä.

Tarkoitatko, että sinulla on verkkokalvon pinnalla arpikudosta?
Ei sitä paikata, se kuoritaan pois silmän sisältä. Saa valita puudutuksen tai nukutuksen. toimenpide kestää 1-2 tuntia. Silmän valkuaiseen tehdään 3 reikää, yhdestä pannaan sisään valo, toisesta imuri ja kolmannesta työkalu. Lääkäri katsoo mikroskoopilla laajennetun mustuaisen läpi. Ensin lasiainen imetään pois ja sitten arpikudos. Verkkokalvoa täytyy ehkä paikkailla laserilla. Lopuksi silmä täytetään nesteellä tai kaasulla tai jos verkkokalvo uhkaa irrota niin silikonilla. Tai silmä täyttyy itsestään nesteellä.
Silmä pidetään peitettynä seuraavaan päivään. Särky on kohtalainen pari päivää, sairaslomaa ainakin kuukausi, samoin antibioottitippoja. Jälkitautina yleensä kaihi.
Ei ollut kovin kiva toimenpide, mutta kun näkö on tarpeeksi huono niin siitä saa motivaatiota.

Kiitos vastauksesta, macular pucker.
Kyllä tarkoitin arpikudosta verkkokalvon pinnalla. Arvelin että arpeutuminen johtaa reikiintymiseen, on vielä tässä vaiheessa hatarat tiedot. Aina ei heti osaa kysyä.
Kysyisinkin vielä liittyikö jälkihoitoon mahallaan makaaminen vai saiko sairauslomalla olla normaalisti pystyssä.

On varmaan mahdollista, että arpikudos kiskoo reikiä verkkokalvoon, yleensä syyllinen on kuitenkin irtoava lasiainen joka repii verkkokalvoa irti.
Mahallaan makaaminen taas liittyy ns. makulareiän hoitoon. Makula on verkkokalvon tarkan näkemisen alue, nuppineulanpään kokoinen läntti silmän takaosassa. Verkkokalvossa on 16? kerrosta ja joskus nämä kerrokset alkavat ikään kuin päältäpäin hajoamaan. kun hajoaminen on ehtinyt tarpeeksi pitkälle, luetusta tekstistä puuttuu kirjaimia, lipputangosta puuttuu nuppi, liikennemerkit katoavat... ja suorat viivat mutkistuvat. Makulareiän hoito edellyttää edellä kuvatun kaltaista leikkausta ja lisäksi silmään laitetaan kaasukupla. Leikkauksen jälkeen on maattava pari viikoa mahallaan, jotta kaasukupla painaisi reikää umpeen.
Eli pelkkä arven poisto ei vaadi mahallaan oloa, mutta makulareiän korjaus yleensä vaatii.

Kiitos jälleen, macular pucker.
Vastaukset synnyttävät uusia kysymyksiä mutta ensi kerralla osaan niitä liudan esittää silmälääkärilleni. Tilanteen kehitysvauhti mietityttää, ehkä sitä ei voi kovin tarkasti ennustaa. Mitään elämäntapaohjeita / rajoitteita en ainakaan vielä saanut.
Miten muuten käy entisten silmälasien, meneekö linssi uusiksi?

Rajoitteet liittyvät varmaan verkkokalvon irtoamisriskiin. esim makulareikä ei sellaista aiheuta. Kaikkien näiden sairauksien kehitysvauhtikin on yksilöllistä. Sitten kun makulareikä on todettu ja se haittaa näköä niin leikkaukseen pitäisi päästä puolen vuoden sisällä.
Jos silmään tulee leikkauksen jälkeen vain vettä, taittokyky ei juuri muutu. Jos laitetaan kaasua, niin se haittaa näkemistä muutaman viikon, laseilla ei ole merkitystä. Silikonia laitetaan vaan jos verkkokalvo ei muuten pysy paikoillaan, se muuttaa taittokyvyn täysin. Silikoni poistetaan yleensä vuoden sisällä.
Mutta kaihi voi tulla piankin leikkauksen jälkeen ja kaihileikkaushan kyllä panee lasit uusiksi.

Kerkesin jo tässä luulla, että silmäongelmat ovat menneen talven lumia. Näkö palautui ja kivut hävisivät. Eilen sitten oli taas pitkä työpäivä ja tänä aamuna tuttu jomotus oikeassa silmässä. Silmää on taas hankalaa pitää auki ja siihen sattuu samalla tavalla. Vielä ainakaan ei ole mitään näköhäiriöitä tullut, mutta jostain syystä sitä nyt odottelen. Olen pyöritellyt kaikkia mahdollisia syitä päässäni, tulokset testeistä mitä minulta on otettu, saan vasta 29. päivä.

En oikeastaan keksi enää mitään järkevää selitystä, kerkesin kuitenkin jo olla n. 3 viikkoa työssä. Ainoa poikkeus eilisessä oli se, että käsittelin normaalia enemmän lehtiä (olen lehtien/mainosten jakelija) ja eilen lajittelin useamman tuhannen verran sanoma- ja mainoslehtiä. En viitsisi enää millään sanoa pomolle, että joo taas se alko ja takas saikulle. Olen yrittänyt löytää tietoa painomusteallergiasta, mutta mitään järkevää sivustoa en ole löytänyt.

Painomusteallergiasta en tiedä sen enempää, mutta homeiden ja kemikaalien myrkyllisistä vaikutuksista olen jonkun verran lueskellut. Tuo näköhermotulehduksen liittyminen työympäristöösi tuntuu siinä mielessä hyvin kiinnostavalta ajatukselta. Etenkin kun tunnen henkilön, jolla on näköhermotulehdus ja homeinen työpaikka. Yksikään lääkäri näitä ei tietenkään liitä yhteen.
Ole nyt tarkkana sen silmäsi kanssa. Näköhermontulehdukseen auttanee ainoastaan kova kortisoniannos ja se pitäisi saada melko nopeasti kun oireet ilmaantuvat.

Tuollainen makulareikä todettiin minullakin mutta pyydettiin uudestaan tarkastettavaksi kuukauden päästä. Kuulemma tuollainen verkkokalvon reikä voi parantua ihan itsekseen (onkohan kellään parantunut?) ja jos ei niin sitten on edessä leikkaus. Nyt odotellaan miltä silmä kuukauden päästä näyttää...

Pientä päivitystä taas tilaan. Lääkäri totesi tuon silmäongelman pahana näärännäppynä ja se poistuikin kortisoniantibioottivoiteella. Nyt vaan on alkanut sitten muut oireet vaivaamaan, jotka eivät enää kyllä välttämättä tänne kuulu, mutta ajattelin ne nyt luetella, koska tämä tilanne alkaa olemaan todella mielenkiintonen.

Minulla on pienestä pitäen ollut jonkinsortin vikaa polvissa, niiden takia on tullut nuorempana rampattua lääkärissä, sillä ne kipeytyvät todella helposti mm. istumisesta, varsinkin oikea polvi. Nyt vasen polvi on sitten suuttunut ja kipu on jatkuvaa. Pitää koko ajan suoristella jalkaa jos istun edes muutaman minuutin, lisäksi kipu pahenee myös nukkumaan mennessä tai makuulla ollessa. Eikä tämä tähän jää vaan tuntuu, että jokainen pienikin nivel kehossani olisi nyt ärtynyt ja joka paikkaan vain sattuu. Kaikki lihakset jomottavat vuorotellen, viime yönä en saanut unta, koska koko vasen käteni tuntui siltä, että se olisi tulessa. Välillä kipu tuntui nivelissä, välillä lihaksissa ja välillä iholla.

Myös vasen jalkani on alkanut kipuilemaan pahasti lihaksista. En oikeastaan muista päivääkään, että joku lihas, nivel tai mikä tahansa paikka ei olisi ollut kipeä vuosiin, mutta nyt ne kivut ovat alkaneet pahenemaan, jopa koneella kirjoittaminen tuntuu vaikeelta, koska tuntuu, etteivät sormet tottele ja niveliin särkee. Eilen tapahtui vielä mielenkiintoinen juttu, jota en olekkaan kokenut pariin vuoteen. Navasta alaspäin reisiini asti oleva alue puutui totaalisesti n. minuutiksi. Tämä on tapahtunut kerran aikasemmin, jolloin lääkärin määräyksestä lopetin sen aikaiset opiskeluni, koska istuin liikaa koneella(n. 10 tuntia päivässä), joka sitten vaikutti selkääni(selässäni on aina ollut pahoja ongelmia).
Loppuvedoksi voinkin sanoa näistä uusista oireista, että joka paikka on kipeä, puutuilee ja menee voimattomaksi (en eilen jaksanut leikata juustoa).

Näköoireetkaan eivät kyllä täysin ole loppuneet. Kirkkaat valot ovat todella pahoja ja varsinkin jos ne ovat pimeässä, autolla ajo tuntuu todella pahalta sen jälkeen kun ulkona alkaa hämärtymään, koska yksinkertaisesti en enää erota missä kaistani menee, puhumattakaan siitä, että minun pitäisi varoa muita autoilijoita ja kevyttä liikennettä. Olenkin siis yrittänyt tehdä työni mahdollisimman nopeasti, etten joutuisi pimeällä ajamaan, tämäkin on välillä mahdotonta, mutta silmälääkäri ei vain suostu jatkamaan enää sairaslomaani, koska kuulemma nään hyvin normaalisti.

Tämä alkaa tuntua toivottomalta, enkä ole edes uskaltanut mennä käymään lääkärissä, sen näärännäpyn jälkeen, koska silloin jo työterveyslääkärini kattoi minua siihen malliin, että taasko sairaslomaa hakemassa. Olenkin ajatellut, että sinnittelen siihen asti, että nuo tulokset tulevat ja toivon hartaasti, että niistä jotain löytyy, koska ei tämä nyt enää täysin normaalia voi olla. Alkaa vaan pikkuhiljaa voimat loppumaan, sillä näiden kipuoireiden pahennuttua yöuneni ovat alkaneet jäämään vähäisiksi.

Suosittelen Akiras menemään helluntailaisten sunnuntai Jumalan palvelukseen ja pyydät että he rukoilevat sinun sairauksien paranamisen puolesta, voi auttaa niin että sairaudet esim. silmistä lähtevät kokonaan pois! Saalem seurakuntaan vaikkapa . Rukoilen puolestasi Akiras

Sinulla on oikeus käydä työterveyslääkärillä tai vaikka terveyskeskuslääkärillä se on jokaisen Suomen kansalaisen oikeus. Työehtosopimus oikeuttaa sinulle ilmeisesti työterveyspalvelut ja jos et pysty käymään töissä voisit kysyä onko mahdollista päästä työkyvyttömyyseläkkeelle tai sairaus eläkkeelle jos terveytesi ei tuosta ole parantumaan päin.
Jumala sinua auttakoon Akiras ja oikeat avuliaat ihmiset! :)

Jopas on monenlaisia ongelmia. Jos niille pitäisi joku yhtenen nimittäjä löytää, niin kai se on hermosto. Onneksi sitä nyt on tutkittu. Kerro ihmeessä kun tulokset tulevat, oli sitten silmävaivaa tai ei. Koita kestää, kun stuntmaniakaan ei tähän elämään taida saada.

Tuloksia vielä odotellessa päivittelen taas. Eilen pamahti vasen käsi siihen kuntoon, että tuntu että se olisi ollut kauttaaltaan tulessa. Koko käsi oli turta, voimaton ja todella kipeä. Silloin jo päätin, että nyt on pakko mennä lääkäriin. Ensimmäinen epäily oli kaularangan välilevytyrä, jonka sulkivat pois magneettikuvauksella, röngtenillä myös sulkivat murtumat ja muut vammat. EMG-aika eli hermoratatutkimus sitten parin viikon päähän ja taas saa odotella.

Onneksi antoivat kunnon kipulääkkeet, niin on vaan vasen käsi hiukan tunnoton, eikä enää siinä samassa kivussa kuin eilen aamulla. Alkaa kyllä itselläkin tulla vain mieleen, että nyt on hermostossa oltava jotain vikaa. Laittoivat lääkäristä nyt sunnuntaille sairaslomaa ja jos ei parane tuo käsi, niin uudestaan työterveyteen. Tässä alkaa tuntumaan, että toivottavasti nyt löytävät jotain vikaa, ihan sama mitä.

Kiitos vielä teille tuesta ja kuuntelemisesta, hieman helpottaa kun saa johonki purkaa näitä tunteita.

Hei Akiras, tulit mieleeni kun tänä aamuna luin Aamulehdestä, että Suominen Joustopakkaukset oy on tuomittu siitä ,että antoi työntekijän käsitellä painovärejä ilman kunnollista suojautumista. Tuloksena 10 vuoden altistuksesta oli ensin jatkuvat poskiontelotulehdukset ja sitten aivosairaus, joka aiheuttaa muisti- ja keskittymishäiriöitä. Eli impulssit ei enää hermosoluissa kulje normaaliin tapaan, myeliinituppi hermosolujen ympäriltä lienee liuennut.

Ja eihän nämä vaivat tähän lopu, ei tietenkään. Eilen saunasta tultua, alkoi sormia pistelemään ja tänä aamuna kun heräsin, niin jokainen sormen nivel turvonnut, punainen ja kipeä. Muutenkin olin jäykkä kuin puupökkelö herätessäni. Samantien pääsin sitten työterveyslääkärille, joka ei itsekkään ollut enää yhtään varma, että mitä tekisi, sanoi vaan, että ilmeisesti nyt jonkin sortin tulehdus jyllää mun kehossa joka puolella, eikä taho ottaa loppuakseen, määräsi sitten laboratoriokokeisiin ja perjantaille kontrolliaikaa. Olisi oikeestaan hauska tietää, että paljonko musta on jo otettu verta sen jälkeen ku kaikki tää alko.

Alan kohta olla ihan täynnä jo lääkkeitä, nyt lääkäri määräs tulehduskipulääkkeet särkylääkkeiden lisäksi, sekä nukahtamislääkkeet, koska nukkuminenkin alkaa olemaan pikkuhiljaa vaikeaa, kun missään asennossa ei ole hyvä olla. Enpä olisi uskonut sinä päivänä kun alunperin lähdin hakemaan "migreenikohtaukseeni" sairaslomaa, että olisin nyt tässä.

Sinähän työllistäisit jo tohtori Housenkin!
Onko muuten punkinpureman mahdollisuutta tutkittu? Sehän voi aiheuttaa melkein mitä vain.
Jos tuosta nyt mitään hyvää löytää niin ainakin sen, että sinulla on noin konkreettisia oireita, että lääkärien on pakko ottaa ne vakavasti.
Muistan aina ystäväni hometyöpaikassa, hän oli vaikeasti sairas mutta kun verikokeet ja sydänfilmit oli normaalit niin tutkiminen loppui siihen. Vasta toisen silmän näön heikkeneminen herätti lääkärien mielenkiinnon, etsittiin MS-tautia, mutta hermoplakkien määrä ei riittänyt siihen. Hän joutui kuitenkin lopettamaan työnsä siinä paikassa ja osa oireista loppui samalla. Näkö tosin jäi huonoksi.
Ei kun odotellaan torstaita entistä kovemmin!

Niinpä, mistähän mahtaisi löytyä House tähän hätään :D Punkinpuremaa ei kyllä ole tutkittu, joskin se tuntuu muutenkin hiukan mahdottamalta. Lähinnä tämä nyt on sitten sitä odottelua ja toivotaan josko yöllä nukkuisin hiukan paremmin, noiden lääkkeiden avulla.

Lääkäri tuossa soitteli ja jos totta puhutaan sai pään vielä enemmän pyörälleen. Sanoi, että selkäydinnesteessä on löytynyt vasta-ainereaktioita jotka vaatii lisätutkimuksia. Toisin sanoen, jotain vikaa nyt on, mutta ei vielä tiedä, että mitä. Ja tämä taas johtaa siihen, että lisää tutkimuksia, lisää odottelua, ihan niinku sitä ei olis jo tarpeeksi ollut tähänkin asti. Huomenna kuitenkin aika työterveyteen, kun ottivat verikokeita tuon niveltulehduksen takia, jos sieltä selviäis edes jotain. Niin joo tosiaan, tulehdus on nyt levinnyt suuhun, ikenet turvonneet ja vuotavat verta. jippijaijee

Tuo on kyllä jo aika mykistävää.
Tohtori House varmaan kysyisi, että oletko käynyt jossain trooppisessa tai epähygieenisessä maassa. Housen tiimi epäilisi lupusta (katsoin netistä mitä lupus tarkoittaa, siinä olikin yllättäen samoja oireita kuin sinulla).
Asutko yksin? Tuli mieleen, että jos saat yhtäkkiä jonkun uuden vaivan, että varmasti saat apua? Onneksi sinulla on huomenna se työterveyslääkäri, että joku vähän katsoo perääsi. Toivottavasti uudet tutkimukset sujuvat nopeammin. Kerro heti kun jotain selviää.

Alkopa itseäkin kiinnostaa tuo lupus ja päätin mennä lueskelemaan, niin totta tosiaan oireet täsmäävät ainakin osittain.

Okei, nyt tulee päivitystä. Verikokeiden tulokset oli muuten täysin puhtaat, tulehdusarvot mm. normaalit, mutta sitrulliinivasta-aineet (CCPAb) korkeammat kuin viitearvo. Ilmeisesti tämä nyt viittaa sitten reumaan, vaikka muut reumavasta-aineet olivat normaalit. Seuraava pysäkki onkin sitten reumatologi, johon minut ilmeisesti lähetetään työkyvynarviointiin. Tuota aikaa odotetaan sitten se parisen viikkoa. Ientulehdus mulla kuulemma luultavasti johtuu buranasta, joten se nyt pistettiin pannaan ja jatketaan 1 G parasetamolilla.

Työterveyslääkäri nyt heitti esille sitten tuossa kun puhuttiin nuista selkäydinnestenäytteiden tuloksista MS-taudin. Se jo pelkästään kyllä kauhistuttaa, mutta katsotaan nyt mitä tämä tuo tullessaan. Haluaisin vaan mahdollisimman nopeasti jonkin diagnoosin. SInänsä olen kyllä oikeastaan ihmetellyt, sitä kuinka nopeasti tämä kaikki on edennyt, sillä olen kuullut niin monia juttuja, missä moni ei edes pääse tutkimuksiin, vaikka on ties kuinka monia oireita. Ehkäpä itsellä on sitten niin selvät oireet, että tutkimukset ovat vältämättömiä.

Enpäs oo kerenny oikeen kirjotella, vaikka viime viikolla jo pääsinkin käymään reumatologilla. Tuli yllättävänkin nopeaa, kun työterveyslääkäri laitto lähetteen kiireellisenä. Reuma on nyt kuulemma poissuljettu, mutta samalla löyty todella vakava D-vitamiinin puutos. Viitearvo on kuulemma siinä 40-80, Suomalaisilla normaalistikkin alhaisempi, mutta omat arvoni olivat 14. Nyt sitten syödäänkin 100 mg D-vitamiinia päivässä ja seuraillaan tuota arvoa. Puutoksen syy on kyllä vähän epäselvä, nimittäin vaikken nyt aina joka päivä jaksakkaan täysin terveellisesti syödä, niin kyllä tuota kuitenkin aika monipuolinen ruokavalio on.

Tässä saakin sitten oikeastaan taas odotella. Neurolta ei ole tullu vielä ainakaan aikaa. Alkaa jo vaan tympimään nämä kivut, kun nuo unilääkkeetkin näyttää lopettavan tehonsa ja tulee heräiltyä öisin. Torstaina nyt kuitenkin niihin hermoratatutkimuksiin ja toivotaan, että jotain suuntaa-antavaa nyt selviäis.

Hienoa, ettei ole ainakaan reumaa. Jo se olisikin ollut ihmeellistä, että noin monta sairautta tulisi yhtäkkiä nuorelle ihmiselle. D-vitamiinitaso kuulostaa mielenkiintoiselta, en toisin tiedä tyypillisistä arvoista sen enempää. Syöthän puhdasta D-vitamiinia? Hermostosairauksien kannalta kuulemma sellaiset D-vitamiinilisät on merkityksettömiä mihin on lisätty esim kalkkia tai muita vitamiineja.
Auttoiko särkylääkkeen vaihto verenvuotoon?
Oletko miettinyt elinympäristösi puhtautta? Painomusteista oli aikaisemmin jo puhe, mutta entä muut kemikaalit, homeet, homeiden torjunta-aineet.....?
Kun tuntuu että joku yleisempi puolustusmekanismi sinun elimistössäsi on pettänyt? Ehkä D-vitamiiniakin kuluu sen takia enemmän?
Oletko vielä sairaslomalla? Pystytkö yleensä tekemään päivisin jotain?
(Minulla on sinun ikäisesi lapsi, joka sairastaa vakavaa kemikaaliyliherkkyyttä, siksi olen tällainen huolestunut kyselijä.)

Kävinpä tänään sitten siinä hermoratatutkimuksessa. Pakko sanoa, ettei enää ikinä. Kuvittelin, että se selkäydinnäyteotto olis ollu pahimmasta päästä, mutta tuo tutkimus tuntu kymmenen kertaa pahemmalta. Ei varsinainen hermotutkimus, mutta siinä vaiheessa kun siirryttiin lihastutkimukseen. Siitä onkin aikaa kun olen itkuun purskahtanut pelkästä kivusta.

Positiivista kuitenkin, että hermot ovat kunnossa, eikä mitään lihassairauttakaan. Että alkaa olla todennäköistä, että sairaus on neurologinen. Eli odottelua sinne ens viikkoon, että päästään neuroon.

Huomenta vaan ja lisää uudenlaisia oireita pukkaa ja tällä kertaa jopa itse palstalle sopivia. Olen tässä muutaman päivän jo ihmetellyt vasenta silmää. Aluksi alkoi tuntua, että siellä on jotain roskaa ja että se on pahasti kuivunut. Nyt sitten pikkuhiljaa olen huomannut, että näköhän siitä on lähdössä, jos oikean silmän sulkee näkökenttä muuttuu todella sumeaksi ja vaaleaksi. Lisäksi siihen on nyt ilmestynyt todella suuri määrä harmaita pilkkuja jotka näyttävät valteavan ympäri näkökenttää. Parhaiten sen huomaa kun ulos menee. Aluksi erehdyin luulemaan, että lunta satanut ripsiin, ku muutoksen huomasi vain pihalla, mutta nyt ne ovat jo selvempiä ja näkyvät tietokoneen ruutua katsottaessa. Yksi harmaa kohta on jo kasvanut suhtteellisen suureksi ja peittää ehkä about kolikon kokoisen alueen. Pitääpä huomenna työterveyslääkärillä mainita tästä, vaikka jo suoraan sanottuna hiukan ahistaa kertoilla, että joo taas jotain uutta..

Nyt on olennaista, että liikkuuko ne pilkut, pongahtavat ylös ja leijuvat hiljalleen alas? Etenkin kun silmää liikuttelee? Silloin kyse olisi vaarattomasta lasiaisirtaumasta. Mutta jos pilkku on aina samaan paikkaan jämähtäneenä, niin sitten kyse on jostain kiireellisemmästä.

Kyllä onneksi liikkuvat. Se vain ihmetyttää, kun aiemminkin ollut kirkkaita pieniä pisteitä, jotka näkyvät esim. taivasta vasten. Nyt näkökenttään on tullut ihan harmaita isoja ja pienempiä pisteitä, jotka valteavat ympäriinsä. Jos totta puhutaan harmaa harso saattaisi kuvata paremmin, niin monta näitä tummia ja hiukan vaaleampia pisteitä tässä näkyy. Määrä näyttää kasvavan koko ajan ja pisteet myös ovat tummentuneet alkuperäisestä.

Jos lasiainen irtoaa nopeasti ja melkein kokonaan, kyllä siitä aikamoinen hötälematto tulee. Onneksi se yleensä selkenee parissa viikossa. Mutta jos joukkoon tulee mustia pisteitä (nokisadetta), niin se on verta ja merkki verkkokalvon repeämästä. Silloin on syytä mennä heti silmälääkäriin. Muutenkin on syytä käydä näyttämässä, ettei verkkokalvoon ole tullut reikiä.

Kyllä se varmaan on paras pyytää silmälääkärille aikaa, ihan vaikka siks, että oli kuitenkin oikeassa silmässä se reikäkin verkkokalvossa silloin kun tää kaikki alko (silmälääkäri kyllä myöhemmin sanoi, että luultavasti oli sattuma löydös tuolloin) onneksi nyt on huomiseksi se kontrolliaika työterveyteen.

Elikkäs kolme repeämää löyty, joista vuotaa lasiaissumentumia. Kontrolliinhan mut käskettiin kolmen viikon päähän, ihan sen takia, kun tuosta oikeesta silmästä se reikä löyty. Toivotaan nyt ettei revi tuota verkkokalvoa mukanaan. Tässä on vaan ollut jopa pakko miettiä, että voikohan tähänkin olla syynä tämä omituinen sairauteni tai mikä tämä nyt onkaan, vai onko tosiaan vain sattumaa, että lasiaiskalvo on lähtenyt irtautumaan juuri nyt. Tiedän, että se on normaalia, vaikkakin yleensä tapahtuu vanhemmilla. Hauskaa muuten, en olisi arvannut, että silmäpolin päivystyslääkäri vielä muistaa minut, ehkä tuolla keskussairaalalla on tullut hiukan rampattua :D

Eilen tosiaankin oli se työterveyslääkäri, tein tuossa eilen aamua listan, jolle olin kirjoittanut joka ikisen pienenkin muutoksen omassa terveydentilassani. Tuleepa varmasti käännettyä jokainen kivi. Huominen neurologiaika hiukan pelottaa, koska en tiedä yhtään mitä siellä nyt tapahtuu.

Tulipa sisätautien poliklinikalta tulokset tuma- ja DNA-vasta-aineiden tulokset. Sm- ja histonivasta-aineet heikosti positiiviset. Kuulemma ei vielä ole merkitystä, ellei tule uusia oireita, kuten perhosihottumaa yms. Laitoin sitten googleen molemmat ja melkeinpä huvitti linkit mihin kummassakin viitattiin, kun muistin keskustelumme Housesta; Systeeminen lupus erythematosus (SLE). Saa nähä miten tämä nyt tästä jatkuu, kuitenkaan tuonne en uutta lähetettä saanut.

Jotenkin kyllä tuntuu, että lasiaisirtaumat ovat osa tuota-mikä-lieneekään-tautia.
Lasiaiset kuitenkin yleensä irtoavat vasta 30 vuotta myöhemmin. Näetkö muuten sumentumien seassa kellertävää rinkulaa tai matoa? Se olisi ns. Weissin rengas eli näköhermon kiinnityskohta, lasiaiskalvon kaikkein vankimmin verkkokalvossa kiinni oleva alue.
Eniten vaan ihmettelen, että mikä tuon kaiken on voinut aiheuttaa? Oli sitten lupus tai mikä muu tahansa. Lääkärit vaan yleensä ovat yhden erikoisalan osaajia ja tuossa nyt pitäisi jonkun ottaa vastuu kokonaisuuden hoitamisesta.

Ei ole kellertävää näkynyt, monesti aikasemmin näkynyt kuitenkin kirkas mato, mutta olen sitä pitänyt jonain roskana. Eilen oli neurologille aika ja mri- kuvauksissa oli nyt löytynyt yksi signaali (tulehduspesäke), sekä siellä selkäydinnesteessä tulehduksesta aiheutunut vasta-ainereaktio. Nämä ovat neurologin puheiden mukaan mm.ms-taudissa esiintyviä, mutta diagnoosia ei tule, koska löydökset ovat liian vähäisiä. Nyt sitten taas ootellaan kolme neljä kuukautta mri-kuvauksia, jossa seurataan oliko tuo tulehduspesäke nyt sitten sattumaa vai tuleeko niitä lisää. Lisäksi aikovat nyt kuulemma tutkia näköhermon, jäi vähän epäselväksi, että miten se tapahtuu.

Tosiaan toissapäivänä sitten lisäksi nyt pamahti niska jumiin ja pulpahti kova patti oikealle puolelle niskaa. Eilen sitä näytinkin lääkärille, joka sanoi, että imusolmuke turvonnut, mutta jos kasvaa niin näyttämään. Jotenkin itsekkin uskon, että imusolmuke joo, mutta miksi.. Yskähän mulla tosiaan on, mutta se nyt on ollut seurana jo useamman vuoden, enkä muuten sitten ole flunssainen. Pitäisi kyllä oikeasti olla suomessa jonkin sortin oma House, koska tuntuu, että jokainen erikoislääkäri keskittyy vain siihen yhteen asiaan, eikä osaa oikeastaan sitten kommentoida muita asioita. Onneksi tässä nyt on tämän vuoden loppuun asti sairaslomaa niin saan rauhassa viettää joulua.

Päivitystä tähän sen verran, kun sain käsityksen neurologilta, että nuo selkäydinnäytetulokset olisivat olleet vähäiset, mutta tänään tuli sitten tiedot nuista kokeista kotiin. LEUK 21, ERYT 0, lgG 1,18 ja likvorissa todettu runsaasti oligoklonaalisia fraktioita. Mitä nyt olen googlesta katsellut, niin nuo arvot nyt eivät ihan täysin vähäisiä ole. esim. IgG viitearvo on 0,30-0,60 ja Leukosyyttien (jos nyt käsitin oikein tuon LEUK -lyhenteen) viitearvo likvorissa 0-3. Selvisi myös tuo näköhermontutkimuskin, VEP-tutkimus, pyörittelin päässäni jo aikalailla kamalia kuvia, mutta helpotti kun tutkimuksen sain googletettua.

Tänään olikin sitten silmäpolilla kontrolliaika. Tällä kertaa ylilääkärin katsottavana. Ylilääkäri katseli hetken aikaa silmää ja sanoi, että silmässä näköhäiriötä aiheuttavat valkosolut, joiden määrä on aika suuri. Kortisoonia tipoilla silmään ja keuhkokuviin pääsin samantien. Kuulemma Sarkoidoosin sulkemiseksi, tästä olen aiemminkin lukenut ja suoraan sanottuna, oireet sopisivat kyllä täysin.

En ole huomannut tuota edellistä viestiäsi ja olenkin jo ihmetellyt, että mitä sinulle kuuluu.
Valkosolut aiheuttavat näköhäiriöitä? Mitähän se tarkoittaa?
Hämärästi muistan sellaisen ilmiön, että näin jossain vaiheessa sinistä taivasta vasten samaa reittiä vaeltavia kirkkaita pilkkuja. Ne taisivat olla valkosoluja, koska muut verisolut eivät kuulemma heijasta sen aallonpituuden valoa. ilmiöllä oli joku nimikin, jota en nyt saa päähäni.
Oliko siitä näköhermotutkimuksesta jotain tuloksia?
Selkäydinnäytteen perusteella siellä puolustaudutaan kovasti jotain? vastaan, kun valkosolut ja vasta-aineet ovat selvästi koholla.
Sarkoidoosista olen äskettäin lukenutkin, siinähän johonkin elimeen kerääntyy valkosolu(granulosyytti)pesälkkeitä, jotka häiritsevät kyseisen elimen toimintaa.
usein kai keuhkoihin. Mahtaisivatkohan nuo selkäydinnesteessä olevat oligiklonaaliset fraktiot olla juuri niitä? Sarkoidoosi on Tohtori Housen toiseksi yleisin diagnoosi lupuksen jälkeen?
Sarkoidoosin syy on ulkoinen, mutta tuntematon. Tämä näissä sinun vaivoissasi onkin kaikkein kummallisinta, että mikä tämän kaiken on aiheuttanut? Lääkärit tuskin ovat veikanneet mitään? Ihan kuin taustalla olisi joku todella voimakas "myrkky".

Hei vaan sullekkin meri!
Elikkäs siis silmäoireista: Ekahan mulla tosiaan alko tuo oikea silmäoireilla. Sen oireet olivat enemmänkin migreenityyppisiä kirkkaita näkökenttäpuutoksia. Näkö siis puuttui niiltä kohin, mutta kohdat eivät olleet mitenkään tummia tai erottuvia vaan kohdat olivat vähän niinkuin joku olisi ottanut taustaväriä ja värittänyt kohdan päälle. Nämä näköhäiriöt olivat lähinnä sivuilla, mm. koko vasen puoli näkökentästä oli melkein poissa jonkin aikaa. Lisäksi kivut olivat järkyttäviä, koko silmämuna oli järkyttävän kipeä ja liikuteltaessa silmä tuntui, että se räjähtäisi ihan kohta. Oikeasta silmästä tosiaan löytyi varsinainen reikä silmän verkkokalvosta, joka laseroitiinkin silloin, mutta tämä oli todennäköisesti vain sattumalöydös, sillä oireet jatkuivat viikkoja vielä tuon jälkeen. Näköhermontulehdusta alettiin epäilemään siinä vaiheessa kun värinäkö heikkeni huomattavasti. Varsinaista näkyvää todistetta kuten turvotusta ja muuta ei silmässä näkynyt, mutta silmälääkäri sen kuitenkin näköhermontulehduksesi lopulta diagnosoi, johtuukohan siitä, ettei enää muuta vaihtoehtoa keksinyt. Tämä lopulta meni ohi, edelleenkin on tosin pimeän näkö häiriintynyt ja ehkä hiukan värinäkökin erillainen. Helmikuussa vielä tarkistavat tuon näköhermon tilan, että se tosiaankin on kunnossa.

Vasen silmäni sitten; näkökentässä vaalean ja pari hiukan tummemmankin harmaita pilkkuja, jotka ovat paljoudeltaan muodostaneet eräänlaisen verkon, joka näkyy enimmin valosalla taivasta tai lunta katsellen ja tietokoneruutua tuijottaen. Jonkun verran myös häiritsevät hieman hämärässäkin. Tämä pilkkuverkko liikkuu silmää liikuteltaessa, mutta ei silmän mukaan. Eli siihen ei pysty keskittämään katsettaan vaan se tavallaan elää koko ajan. Suurimman osan ajasta tämä verkko on ylhäällä näkökentässä, mutta jos esim. katselen pitkään alaspäin se tulee koko näkökentän päälle. Vasen silmäni ei ole kuitenkaan ollut missään vaiheessa kipeä kuten tuo oikea silmäni. Välillä päätä särkenyt, mutta sen olen kuitannut peruspäänsäryksi.

Tähän vasempaan silmääni on nyt määrätty kortisoonitippoja, jotka eivät ainakaan vielä ole millään tavalla vaikuttaneet. Kysy vielä lisää jos jotain jäi epäselväksi, aina hiukan vaikeaa alkaa kertomaan näistä, kun saattaa unohtaa jotain :D

Uutta taas paukkuu, elikkä olen nyt pari kertaa uskaltautunut kuntosalille, ottanut siellä todella iisisti jotten vaan rasittais itseäni liikaa. No kuntosalin jälkeen huomasin omituisen puristavan tunteen kaulalla. Se jatkui koko illan ja tuntui lähinnä siltä, että olisi ollut paidan kaulus huonosti. Tänä aamuna sitten tuo puristava tunne muuttui kuristavaksi ja hengitys alkoi vaikeutumaan enemmän ja enemmän, hädissäni soitin terveyskeskukseen jossa tarkkailuun ja tippa käteen. Parin tunnin päästä kuristava tunne oli muuttunut pieneksi kurkku kivuksi ja nyt illemmalla tuntuu enää pientä palaa kurkussa.

Tilanne oli kyllä äärimmäisen pelottava ja omituinen. Kurkussa ei näkynyt mitään, sydän pomppi 120 ja verenpainekin nousi yhdessä vaiheessa 163/91, joka sinänsä ihmetytti itseäni, koska verenpaineen nousua en ole vielä kertaakaan bongannut missään tilanteessa vaan se on aina ollut siellä 130/80 paikkeilla.

Hyvin erikoiselta kuulostaa. Erittäin merkillistä, että uusia oireita ilmaantuu koko ajan. Jään mielenkiinnolla seurailemaan tätä topic:a, nimittäin olen itsekin erittäin kiinnostunut, mikä aiheuttaa tuon, että aina tulee uusia oireita, voin kuvitella että lääkärit ovat yhtä hämmästyneitä. Nyt todellakin tarvittaisiin joku suomen dr.House, sen verran mielenkiintoiselta tapaukselta kuulostaa.

Niin, se tästä tekeekin vaikean, jos kyseessä on enemmän kun vain yksi sairaus. Noita autoimmuunisairauksiakin on olemassa todella monta, joten jo pelkästään se tekee tästä asiasta vaikean.


Hmm, kaikki vaivasi eivät näytä pätevän pariin lihassairauteen, jota itse tuossa veikkailin. Jos elohiiri tulee vain harvoin, niin se on aivan normaalia, mutta jos alkaa tulemaan erittäin usein, ja jatkuu pitkiä aikoja, niin sitten voidaan epäillä, että jotain on vialla. Mutta tällä hetkellä ei näytä olevan viitteitä siihen.

Uusinta tietoa nyt tilanteesta. Keuhkokuvat olivat puhtaat, joten niissä ei sarkoidoosista ainakaan näy. Mahdollista toki on, että sarkoidoosis ei ole vain levinnyt sinne, mutta aika epätodennäköistä. Lääkäri kuittasi asian määrämällä 8 päivän kortisoonikuurin: alkaa 40mg ja vähennetään joka päivä 5 mg. Samalla myös nuita kortisoonitippoja silmään. Diagnoosiksi kirjoitti ueviitin, josta huomaa, että lääkärillä ei todellisuudessa ole mitään hajua mikä siinä silmässä on. Valkosoluja löytyy kyllä edelleen. Kontrollikäynti sitten 30. päivä.

Tuossa edellisessä käynnissä tosiaan otettiin virtsa- ja verinäyte, joka oli ns. iriittipaketti plus muita. Muutama epänormaalikin tulos löytyi:

E-MCV(Punasolujen keskitilavuus): 99 (viitearvo 82-98) Todella vähäinen

B-Trom (verihiutaleiden määrä) 431 (viitearvo 150-360) hieman enemmän ja tätä aletaan seuraamaan, ei kuulemma suurempaa hätää niin kauan kuin hemoglobiini on normaali (omani on 143)

HLA-B27(riskitekijä kohottaa mahdollisuutta sairastua joukkoon reuma- ja suolistotulehdustautej): positiivinen.

Lähinnä itseäni mietityttää tuo veren punasolujen tilat, sillä syön verenohennuslääkeenä disperiiniä 50mg/päivä ehkäisevästi. Suvussani paljon aivoverenkierto-ongelmia (tukoksia suurimmalta osalta) ja se, että sairastan aurallista migreeniä kuulemma pahentaa tilannetta.

Onko mykiön vaihdolla ja makula holella yhteyttä toisiinsa.