Kaapia tyhjentäessäni käteeni osui viime vuoden Toukokuussa ilmestynyt Me naiset-lehti.
Kannessa oli onnellinen pari Pirkko Hämäläinen ja Kirsti Simonsuuri.
Minulla kävi kateeksi, olivat löytäneet sielunkumppanin toisistaan.
Minun mies-suhteeni ovat olleet surkeita, vika on ainakin puoliksi itsessäni.
Seksin "suorittaminen" miehen kanssa on tuntunut enemmänkin velvollisuudelta.
Olen saman ikäinen kuin Kirsti Simonsuuri, mietin onnistuisinko paremmin jos rakastuisin naiseen, mikäli sopiva osuisi kohdalle.
On ollut yksi parin illan nais-suhde, olimme molemmat yksinäisiä ilman kumppania, saimme lohtua toisistamme.
Kannessa oli onnellinen pari Pirkko Hämäläinen ja Kirsti Simonsuuri.
Minulla kävi kateeksi, olivat löytäneet sielunkumppanin toisistaan.
Minun mies-suhteeni ovat olleet surkeita, vika on ainakin puoliksi itsessäni.
Seksin "suorittaminen" miehen kanssa on tuntunut enemmänkin velvollisuudelta.
Olen saman ikäinen kuin Kirsti Simonsuuri, mietin onnistuisinko paremmin jos rakastuisin naiseen, mikäli sopiva osuisi kohdalle.
On ollut yksi parin illan nais-suhde, olimme molemmat yksinäisiä ilman kumppania, saimme lohtua toisistamme.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Eiköhän tällä palstalla kirjoittavat ole jo kauniit rinnat ja suppuiset pimpit nähneet jo ajat sitten.
Ja varsinkin naisilla ovat suorituspaineet siten jo helpottaneet.
Useat halivat jo hautakiviä.
Mutta aloitus saa viisi Papukaijamerkkiä.
Niin hienosti tehty provo.
H.
Kun nainen ei saa tyydytystä miehen kanssa ei se heti tarkoita, että on lesbo. Nainen voi olla ujo eikä osaa antaa julki tai opastaa miestä rakastelemaan häntä siten, että hän nauttii eikä vain esitä suoriutujaa.
Eräs miehiin tyytymätön nainen kokeili rakastelua naisen kanssa, nainen kertoi jälkikäteen inhonneensa itseään kokemuksen jälkeen.
Ilmeisesti olet lesbo jos sait tyydyttävää lohtua ja nautit niistä parin illan naissuhteistasi.
"Liehuilevaletti"
Palsta on 60
Joten täällä eivät enää naiset saa tyydytystä, vaan tyytyväisen henkisen olotilan.
H.
Niin, enhän toki tiedä tuntemuksiasi, mutta henkisen hyvän olon yksi parhaista rakennusmateriaaleista on fyysinen tyydytys. Sielu ja keho ovat tasapainossa.
Mistä tämän ikäinen nainen voisi löytää kumppanin toisesta naisesta?
Vaikkapa vain henkistä tilaa tyydyttämään.
Ei voi noin vain alkaa lähennellä:) Kauhistuttava ajatus mikäli vastapuoli ei olekaan samalla aaltopituudella.
Tynnyrin pyörittäjälle!
Olen toki pähkäillyt
funtsaillut ja tuumaillut
miltä tuntuis eloni
jos oisin sinä, tyhmä ja rumakin.
Jos noi ois kurjaa eloni
saisin maata rauhassa
värinöistä vapaana
kaakatuksesta kaukana.
Mandi
@
P.S.
Täälläkin voi keskustella.
http://keskustelu.suomi24.fi/debate/3394
Ei siellä treffi sivustolla ole nainen naiselle osastolla näin vanhoja, reilusti yli kuusikymppisiä.
Mutta käyn katsomassa jos olisi jotain ilmaantunut.
@
Sielunkumppanuuteen ei mielestäni välttämättä tarvita seksuaalisia virityksiä. Jos ne yhdistyvät, suhde tietysti laajenee myös.
Voisin hyvin kuvitella viettäväni vanhuudenpäiviä yhdessä hyvän naisystävän kanssa samoin kuin jotkut sisarukset yhteisessä kodissaan. Hellät halaukset, hieronnat, jalkahoidot tai selänpesu, toistensa vihtominen ja ihon kuorinta tai rasvaus saunoessa antaisivat hyvän olon tunteen, jolla ei ole mitään tekemistä seksuaalisuuden kanssa. Ystävä voisi olla minulle erityisen rakas, mutta suhteeseen ei liittyisi rakastumisen tunteita.
Voisin itkeäkin ystäväni sylissä, mutten etsisi sieltä seksuaalista tyydytystä. Kumpikin hoitaisi seksuaaliset tarpeensa itsekseen tai jonkun muun kanssa. Jomman kumman yhteiset matkat jonkun miehen kanssa, tai seurustelukaan ei aiheuttaisi mustasukkaisuutta.
Tiedän, että meidän ikäluokkamme naisista moni on kokenut intiimin läheisyyden puolisonsa kanssa aviolliseksi velvollisuudekseen. Kasvatuksemme ei ole tukenut seksuaalisuuteen ja intiimeihin iloihin tutustumista. Moni aikuisista miehistä on rutinoitunut käyttämään naista välineenä, jonka avulla tyydyttää itsensä. Osa heistä pitää itseään hyvinä rakastajina, vaikkei heillä olisi alkeellisintakaan tietoa tai kiinnostusta naisen tarpeisiin liittyvistä asioista.
Läheisyys ja hellyys kuuluvat kai edelleen vain harvojen ikäistemme (avio)parien arkipäiviin, samoin taitaa olla ystävällisten sanojen, keskinäisen kunnioituksen ja rakastamisen kanssa. - En yhtään ihmettele, jos joku ikätovereista etsii ihmistä voidakseen kokea sellaista kokonaisvaltaista hyvää oloa toisen ihmisen lähellä, joka häneltä on jäänyt aikaisemmin kokematta. Meillä jokaisella on siihen oikeus, ja toivon mahdollisimman monen onnistuvan.;
En osaa ajatella itselleni roolia ystävättäreni selänpesijänä, ihovoiteen levittäjänä ja hierojana. No, meillä ystävättäreni kanssa on kiva kaverisuhde ja molemmilla miehet joten en osaa ajatellakaan, että eläisimme yhdessä kuvailemallasi tavalla.
Optimisti-orvokki kirjoitti viisaasti.
Juuri noin voisi olla, läheinen sielunkumppani voi olla ilman seksuaalisuutta, seksikin olisi hyvä lisä mikäli se siihen johtaisi molempien halusta.
Yksin olo on ihan hyvä joskus jos se on vapaaehtoista. Monesti avioliitossa on kaksin yksin, enmmän yksinäinen kuin moni yksin asuva.
Itse asiassa olen tehnyt kaikkia mainitsemiasi asioita myös tyttöjen kesken kaiken ikää esim. mökillä saunoessa, vaikka miehetkin ovat olleet maisemissa. Hartioita, jalkoja ja päitä on hierottu sekä naisten että miesten kanssa, vaikkei se ihan kaikilta onnistu. - Eikä tulisi mieleeni tyrkyttää toisille omia tapojani.;)
Asumiskuvion voisin kuvitella, jos... jos... ja jos, mutta sellainen ei kuulu omiin suunnitelmiini.
Hyvä, Orvokki, "ei kuulu sun omiin suunnitelmiin" kuin myös.
Olen jo kerran kirjoittanut viestiesi jälkeen, että sinulle on jäänyt opettajan rooli päällensä. Seuraajia saat ja pääsi hierojia löytyy.
Kaikkea mistä kerroit todella tehtiin tyttöjen kanssa kauneudenhoitoilloissamme. Varasimme paikallisen hotellin saunaosaston ja kosmetologin opastamana teimme erilaisia kasvohoitoja toisillemme, emme hieroneet hartioita emmekä jalkoja.
Jos jos ja jos... siis ei sovi sinulle eikä minulle.
Onkohan sinulla Korppis kovinkaan paljon varaa nälviä muita opettajan roolin päälle jäämisestä. Katsoisit nyt peiliin ennen kuin heittelet noita vähätteleviä kommenttejasi!
Tietämätön on tottunut saamaan tietoa vain opettajilta!
Niitä palstalla riittää. Opettaja oli nuoruudessamme siinä kuin lääkärikin vaikutusvaltainen henkilö, jonka neuvoja oli syytä noudattaa. Aloittajan on nyt otettava onkeensa, etsittävä nainen mielellään ihanainen ja aloitettava jalkahieronnasta ja siirryttävä ylöspäin.
Olisit korppi joskus raakkumatta.
Ensin luulin et nyt on tullu helppo alotus.
Heti myönsin ittelleni et tykkään,kovastikkin tykkään naisista.Sit huomasin et meni ihmissuhre hommiks.Niist en paljoo tajua enkä varsinkaan sellasista jossa ollaan epävarmoja ja kysellään neuvoja.
Itte olen menny vaistojeni ja fiilisten mukaan.
Nainen naiselle voi olla hyvä ystävä rakaski, MUTTA EI seksuaalisessa mielessä,
inhoan ajatustaki naisen hyväilemässä toista naista, yöööööökkkk rrrrrrrrrrrrrrrrrrr puistattaa kauheesti hyyyiiiiiiiiiii.
vai mies voi lähestyä fyysistä persoonaani,
vain mies antaa tayden tyydytyksen elämääni.
naisten ystävyyden voi ymmärtää mutta ei naisten keskeistä seksuaalisuutta se menee yli ymmärryksen, samoin homous,,,
Aloitus on hyvä, kun saadaan erilaisia kommentteja, joka ei kohdistu henkilökohtaisesti kenenkään kirjoittajaan.
Mikäs siinä. Lie ihan mukavaa, että on joku jota rakastaa.
Ja joka rakastaa takaisin.
Ei kai kukaan niin vain ala rakastamaan samaa sukupuolta olevaa.
"Rakkautta vain, tralalalalalaa......., kun on joku jota rakastaa" ♬♭♬♩
Traitraitrallallaa.....
Minä voisin rakastaa ihmistä sukupuoleen katsomatta, jopa seksuaalisesti.
On ollut mies ja nais suhteita. Naisten kanssa on ollut sängyssä kivempaa, vaikka itsekin olen nainen. En siti inhoa seksiä miehenkään kanssa. Kaverina ja kumppanina tykkään enemmän miehestä.
Naiset ovat liian kovia puhumaan ja analysoimaan.
Seksi varmaan on asia sikseen, mutta ei tämä yhteiskunta edes huomaa jos kaksi naista asuu samassa taloudessa. Miesten yhteisasuminen kyllä leimaisi asujat loppuiäkseen.
Niin se on, jos kaksi miestä lähtee matkalle ja asuu samassa huoneessa, melko varmasti ajatellaan että homojahan ne, kaksi naista ei herätä samanlaisia ajatuksia.
Lesboja on paljon enemmän kuin moni edes osaa ajatella.
Ja jos mies ja nainen vierailevat useammin toistensa luona tai matkustavat yhdessä ja asuvat samassa hotellihuoneessa tai -huoneistossakin, ihmiset ovat heti varmoja, että heillä on suhde.
Minkä halvatun takia ihmisiä kiinnostaa toisten aikuisten, jopa täysin vieraitten, ihmisten intiimit yksityiset kuviot. - Luulin, että sellainen loppuisi viimeistään tässä iässä, mutta olen huomannut erehtyneeni.
o-o kirjoittaa viisaasti ja ketään loukkaamatta.
Ei ihmisten intiimeimpien asioiden tonkiminen lopu koskaan. Sellainen vain kiinnostaa suurinta osaa meistä.
Itse olen nähnyt lähipiirissä homoja ja lesboja, ovat yleensä hyvin pärjääviä ihmisiä. Ei enää kummastuta, toisin oli muutama vuosikymmen sitten.
Kai ne menestyvät kun pitävät itseään etuoikeutettuna joka paikassa ja odottavat erityiskohtelua. Ihan kuin muutkin vammaiset mutta eivät kuitenkaan myönnä olevansa vammaisia. Jos jalka ontuu niin on vammainen, mutta jos aivot ontuu niin sitten ei myönnetä vammaisuutta mutta erityisoikeuksia kylläkin vaaditaan.
Rasismia heidän mielstään jos kohdellaan samalla lailla kuin muitakin. Homotkin on takuulla kasvatettu "mammantissistä" äiteen essun alla.
lepsuko :
ei pidä paikkaansa, naiset on vain ystäviä ei kahden naisen ystävyytteen kuulu seksi,
vain hyvin hyvin harvoin, jos kuuluu, on naispari hyvin erikoinen ja se näkyy niitä jo päällepäinki,
naiset voi olla hyviä ystäviä ilmanseksi,
yleensä naise ystävykset keskustelee miehistä, katos ku miehet niitä oikeesti kiinostaa.
Asemasodan aikan tapahtui rintamalla suuri homoaalto. Ihmeellisintä
oli homostelun yleisyys.
Tuulikki Juvosen väitöskirjasta:
Johdannoksi:
Sota-aikana kuoleman läheisyys ja pelko sai miehet hakemaan turvaa toinen toisistaan. Homoseksuaalisesti suuntautuneille miehille sodan luoma tilanne oli tältä osin varsin mieluinen. Useilla miehillä oli rintamalla miessuhteita, mutta niistä ei sodan jälkeen ollut soveliasta puhua.
Muuttuuko heteromies homoksi, jos etsii kuoleman jatkuvan läsnäolon aikana myös fyysistä läheisyyttä sellaisen ihmisen luota, joka on paikalla, ja jonka toiminnan varaan on usein joutunut uskomaan oman henkensä?. Kuka voisi sodan melskeissä olla läheisempi kuin luotettava ja monissa kiperissä tilanteissa testattu taistelutoveri?
Kuka tietää, mitä miehet ovat oikeasti tehneet, jos ovat esim. kömpineet toistensa syliin nukkumaan, halailleet lämpimästi toisiaan tai ehkä itkeneet ja lohduttaneet toisiaan salaa muilta miehiltä?
Voisin hyvin kuvitella, että mikä tahansa inhimillinen toiminta, joka saa hetkeksi unohtamaan sodan hirveydet sekä henkilökohtaiset uhat ja velvoitteet, olisi ollut tervetullut vaihtoehto i h m i s e l l e. En olisi yhtään hämmästynyt, jos jotkut raavaat heteromiehet olisivat joskus runkanneet toisiaan tai tehneet sitä salaa yhtäaikaa jossain. Varsinkin, kun pysähdytään paikoilleen, eikä jatkuva liikkeellä olo vie kaikkia fyysisiä voimia, jolloin myös seksuaaliset tarpeet ovat luonnollisesti alkaneet muistuttaa olemassa olostaan.
Se, ettei sota-ajan seksuaalisista kokemuksista keskusteltu julkisesti - naisissa käymisiä lukuunottamatta - ei hämmästytä yhtään. Eihän seksuaalisuus ole muutenkaan ollut sovelias keskustelunaihe, (eikä näy olevan vieläkään kaikille tämän ikäluokan ihmisille, jotka ovat syntyneet sotien jälkeen).
Homoseksuaalisilta vaikuttavat kokemukset ovat varmaan olleet hämmentäviä ja hävettäviä heteromiesten omassakin mielessä.
Homofobia on aina vaivannut suomalaisia miehiä ja vaivaa osaa edelleen. Moni saattaa määritellä jo toisiaan halaavat tai kädet toistensa harteilla kulkevat miehet suoralta kädeltä homoiksi. Sellainen ei näytä olevan vieläkään Suomessa sopivaa, vaikka muualla Etelä-Euroopassa se näyttää olevan ihan yleistä varsinkin nuorten miesten kesken.
Luulen, että moni mies olisi voinut menettää siviilikaverinsa ja tulla ehkä pahoinpidellyksikin, jos olisi rohjennut alkaa pohdiskella ääneen sodan aikana kokemiaan fyysisiä läheisyyden hetkiä. (Pidettiinhän runkkaamistakin sopimattomana, ja sen vaaroista peloteltiin nuoria miehiä vielä pitkään sotavuosien jälkeen.)
Moni on saattanut myös tuomita itse itsensä omien hämmentävien kokemustensa vuoksi ja potea siitä häpeää lopun ikää. - Onneksi keskustelu aiheesta ei ole noussut enemmän esille aikaisemmin. Jotkut sotaveteraanit olisivat joutuneet kaivelemaan uudelleen hävettäviä ja tuskaisia muistojaan.
Koska toisten ihmisten intiimi seksuaalinen elämä näyttää aina kiinnostavan monia ihmisiä, en olisi yhtään hämmästynyt, jos suuri osa väitöskirjan tiedoista perustuisi enemmän sotakaverien faktoina esitettyihin arvailuihin kuin todelliseen tietoon. Vain julkihomot ovat valmiita keskustelemaan asiasta, ja he taitavat olla varsin pieni vähemmistö sotaveteraanien joukossa. - Tämä tieto perustuu arveluun.;)
Tuo Juvosen teos on väitöskirja.
Kts. Googlesta!
Kuinka monta asemasodassa mukana ollutta miestä, jolla on itsellään ollut homoseksuaalisia kokemuksia, Juvonen on väitöskirjaa tehdessään haastatellut? Kuinka monta heteromiestä on kertonut Juvoselle omista homoseksuaalisista kokemuksistaan?
Onko Juvosen väikkäri kokonaisuudessaan julkaistu netissä? Vapaat lainaukset valitaan usein tarkoitushakuisesti ja omaa kannanottoa tukeviksi. Ihmiset osaavat lukea ja osaavat myös tulkita lukemaansa monella eri tavalla.
En löytänyt netistä muuta tietoa ko. väikkäristä kuin suomi24-keskustelupalstoilla olevat lainaukset. Niihin en paljoa luota. Asia kiinnostaa oikeasti.
Minäkin yritin etsiä lisää tietoa Juvosen väitöskirjasta, enkä onnistunut. Törmäsin yhden vanhemman keskusteluketjun viestiin, jossa oli muutamia jo valitettavasti vanhentuneita linkkejä.
Viestissä väitettiin myös mm.: "Armeijassa on jo lähtökohtaisesti hyvin homoeroottinen ilmapiiri (perinteisesti pelkästään miehiä, ja nykyäänkin lähes pelkästään, heillä yhteiset makuutilat, suihkut jne...)."
Ihmettelen, että tekevätkö muka ahtaat asumisolot ja yhteiset suihkutilat yms. ilmapiirin (homo)eroottiseksi. Väittäisin, että päinvastoin.
Olen liikkunut vuosien varrella erilaisissa retkeily- ja melontaporukoissa, joissa on saunottu ja peseydytty yhdessä melko ahtaasti, ja asuttu välillä samoissa tiloissa kerros- ym. sängyissä tai kimppateltoissa. Eroottiset viritykset eivät mielestäni lisäänny sellaisissa ympäristöissä. Jos vetoa syntyy tai on, se vaikuttaa tietenkin, mutta ne viritykset ovat syntyneet yleensä muissa tapaamisissa ja väljemmässä ympäristössä, jossa on enemmän tilaa yksityisyydelle. Ahtaissa tiloissa suuremmalla joukolla tapahtuvat toiminnot saattavat mielestäni suorastaan vähentää erottisia virityksiä, koska päällimmäisenä jokainen arvostaa kaveruutta. "Sopimaton käyttäytyminen" ei sovi kuvioihin, ja luultavasti kaverijoukko paheksuisi jokaista em. tiloissa vokottelemaan ryhtyvää.