katsoin kauneutta paperilla
jotain siinä oli ehkä omaakin
ei vielä niin kovin kuollutta
vaan hyvin elävää, silti syksyn väreissä
kuten koko tähänastinen elämäni
yhden syksyn odotusta
toisen seuraamista
varjojen kaitsimusta
ei jäänyt muistoksi mitään
rasian sinua hautasin hiekkaan
jonkun osan sinua hautasin syvyyksiin
niin minusta tuli avaruuden kuoleva tähti
punainen jättiläinen
joka palaa pian loppuun
ja jonka tulevaisuus
on enemmän kuin avoin tie
jotain siinä oli ehkä omaakin
ei vielä niin kovin kuollutta
vaan hyvin elävää, silti syksyn väreissä
kuten koko tähänastinen elämäni
yhden syksyn odotusta
toisen seuraamista
varjojen kaitsimusta
ei jäänyt muistoksi mitään
rasian sinua hautasin hiekkaan
jonkun osan sinua hautasin syvyyksiin
niin minusta tuli avaruuden kuoleva tähti
punainen jättiläinen
joka palaa pian loppuun
ja jonka tulevaisuus
on enemmän kuin avoin tie
Vastaukset 2
Vanhimmat
Käsittelet runossasi syksyä ja sen mukanaan tuomaa "kuolemaa"
sykähdyttävällä tavalla niinkuin vain sinä osaat.
Hienoa DBW!
Kiitos sinulle. Onneksi on viikonloppu, saa ajatus ja silmä levätä.