Oletko haalinut ympärillesi vain sellaisia ihmisiä joista on sinulle joko aineellista tai henkistä hyötyä?
Esim. joku omistaa kesäasunnon jonne mieluusti porhallat joka kesä moneen otteeseen milloin milläkin tekosyyllä. Tai jollain on sellainen ammtti kuten esim. lääkäri tai sairaanhoitaja, kirvesmies, sähkö- tai putkimies jonka ammattitaitoa käytät häikäilemättä hyväksesi.
Tai sitten joku on tolkuttoman avulias settä lähtee hakemaan vaikka keskellä yötä sinua autollaan kun soitat ja pyydät ja pelastaa sinut pulasta.
Jotakuta taas käytät ongelmiesi purkupaikkana aina kun vain vähänkin jokin asia rassaa. Joltain lainailet rahaa ja tavaroita, mutta takaisinmaksu ja palauttaminen saatttaa viivästyä ja joskus jopa "unohtua". Jollain on taas on verkostoa jota käytät hyväksesi esim. töitä hankkiaksesi. Tässä joitain esimerkkejä. Tuntuuko tutulta?
Esim. joku omistaa kesäasunnon jonne mieluusti porhallat joka kesä moneen otteeseen milloin milläkin tekosyyllä. Tai jollain on sellainen ammtti kuten esim. lääkäri tai sairaanhoitaja, kirvesmies, sähkö- tai putkimies jonka ammattitaitoa käytät häikäilemättä hyväksesi.
Tai sitten joku on tolkuttoman avulias settä lähtee hakemaan vaikka keskellä yötä sinua autollaan kun soitat ja pyydät ja pelastaa sinut pulasta.
Jotakuta taas käytät ongelmiesi purkupaikkana aina kun vain vähänkin jokin asia rassaa. Joltain lainailet rahaa ja tavaroita, mutta takaisinmaksu ja palauttaminen saatttaa viivästyä ja joskus jopa "unohtua". Jollain on taas on verkostoa jota käytät hyväksesi esim. töitä hankkiaksesi. Tässä joitain esimerkkejä. Tuntuuko tutulta?
Vastaukset 19
Vanhimmat
Ei tunnu tutulta ollenkaan. En ole ketään hyväksikäyttänyt ainakaan noissa ehdottamissasi tarkoituksissa.
Yksinäisyyteeni ehkä olen joskus kaivannut puhekaveria tai sellaista jolta olisin kysynyt neuvoa kun oma älli ei ole riittänyt.
Kaikki ystäväni ovat kavereitani omasta halustaan kuka mitenkin ja nykyisn heitä on aikalailla. En tunne enää olevani yksin.
Ei ole verkostoa.
Joillain tuntuu koko elämä pyörivän niitten parissa. Vähän niinkuin törmäyskurssi. Tokikin on tuttuka, joita joskus auttelen ja tuttuja, joilta joskus pyydän apua. Mutta niin ällistyttävän monilla vaikuttaa olevan niin, että eivät saa aanustaan pyyhityksi itsenäisesti.
=DW=
Ei ole verkostoa.
65 vuotta selvinnyt yksin on firmoja mitkä tekevät työt.
Tietenkin seuraa olen hankkinut yksi kerrallaan lopppu on tullut, nyt on kuitenkin kestänyt 1,5 vuotta ja luulen kestävän.
No ei. Kaikki kaverini ja sukulaisetkin asuvat sen verran kaukana ettei tule houkutusta käyttää heitä mitenkään hyväksi. Toistaiseksi on riittänyt rahaa maksaa palveluista.
Tietysti sitten on tuo vakituinen retkiporukkamme. Siinä yhdellä on ollut veneitä, toinen on järjestellyt edullisia majoituksia, kolmannet hoitavat maakuljetuksia jne... vastavuoroisuuden hengessä tehtävät tasoittuvat vuosien mittaan.
Tuon voisi kääntää toisinkin päin eli oletko kokemut tulleeksi "ystäviesi" hyväksikäyttämäksi? Eli onko käynyt niin että jos kieltäydyt jostain mitä "ystävä" pyytää ja et suostu hän katkaisee välit kokonaan yritettyään ensin kiristää ystävyyden katkaisemisella. Ja tällaisissa tapauksissa ystävyyssuhteista "hyötyminen" on yleensä yksipuolista.
Edellisen toteamus on ihan paikkaansa pitävä. Joku ystävä saattaa alkaa järjestelemään asioita jotka eivät hänelle kuulu, tiedottelee menemisistäni päivittäisten asioiden rinnalla. Piti autokuskina 40km päässä olevalle mökille jossa en suurin surminkaan halua majoittua. Ehdotettuani, sinun pitää järjestää kulkusi jollakin muulla tavalla ystävyys huomattavasti viileni.
Sama johtopäätös kuin edellisellä, on niin härskejä ihmisiä, jotka haluavat hyötyä toisten kustannuksella. En tarkoita akuuttia avun antamista, jokainenhan auttaa sillä kerralla jos on tarpeen.
Noin päin se minullakin pakkaa kulkea (Nursing problem, Lorena*). Siis niin, että hyötysuhde on yksipuolinen.
Uusin versio siitä näyttää olevan, että "ystävä" tahtoo ostaa ystävyyden. On tavattoman antelias ja reilu, mutta ellei kaikki kulje hänen kaavailujensa mukaan, hän alkaakin vaatia "takaisinmaksua", vaikka pyytämällä bensarahoja uimareissusta, jonne on itse pyytänyt mukaan tai päättämällä, että mennään syömään (ja minä maksan). Jos ystävyys on muilta osin antoisa, en piittaa näistä ja pidän tärkeänä, etten itse jää velkaa - aineellista ainakaan.
Useimpien ystävien kanssa vastavuoroisuus kuitenkin toimii kiitettävästi, kyläillään vuoron perään, jaetaan vaikka nyt syksyn satoa.
Puolisollani on entisenä yrittäjänä laaja tekijöitten verkosto. Heiltä on saatu apua, mutta siitä on myös maksettu, ellei rahalla niin vastapalveluksilla.
Eli vastaus kysymykseen: en ole haalinut ympärilleni ystäviä, joista on hyötyä. Heitä on vain tullut. Hyötyminen on sivutuote ja toivon mukaan molemminpuolista.
Jos nyt vastaisin tyylilleni uskollisena tapani mukaan "olen haalinut" ja tarkoitan samalla juuri tuota kirjoituksesi viimeistä lausetta.
"Heitä on vain tullut. Hyötyminen on sivutuote ja toivon mukaan molemminpuolista."
Eli en ole haalinut joutosakkia ympärilleni.
On luonnollista, että palvelu palvelusta. Yksipuolinen auttaminen ei ole ollut ikinä parhaita puoliani joskin ole sellaiseenkin sortunut ; )
Ystävä.
Mikä on ystävä...
Ei ystäviä voi haalia minun mielestäni.
Ystäviä olen saanut yllättäen ja pyytämättä. Usein on ajan kanssa ysätvyydeksi kasvanut tuttavuus. Joku ihminen, johon ei ensi tapaamisella ollenkaan ole kiinnittänyt huomiota, on osoittautunut eri tilanteissa kohdatessamme sellaiseksi, että seisoo sanojensa takana, on rohkea ja luotettava. Ja pääasia, että meillä syntyy kiva suorapuheinen, tasa-arvoinen kontakti - meillä synkkaa. Ei tulisi mieleenkään käyttää hyväkseen ystävää. Mutta ystävää vähän auttaa ja ystävä auttaa ihan mielellään, jos voi, koska jo hyvän ystävän tapaaminen -auttamistilanteessakin - antaa paljon.
"toivon mukaan molemminpuolista."
Sitähän se parhaimmillaan on. En pidä ystävänä sellaista joka ottaa yhteyttä ainoastaan ja vain
a. jos tarvitsee koiralleen hoitopaikkaa, tai itselleen yöpaikkaa ohikulkumatkalla
b. tarvitsee kyydin, aamulla aikaisin, muutoin ei ole tarvista nähdä ja vastapalvelukset eivät toteudu milloinkaan
c. sovitut asiat eivät milloinkaan pidä paikkaansa, aikataulut muuttuvat koko ajan piittaamatta toisista, sitten vedetään herneet nenuun jos ei mennäkkään hänen pillinsä mukaan, siis epäluotettavuus
d. ystävät valitaan sen mukaan kenestä on hyötyä
d. sitten kun asia otetaan puheeksi, heitetään yli laidan ja katkaistaan välit kokonaan
Hyvin "listattu", Nursing problem... Olen joskus miettinyt tällaisen hyväksikäyttäjän henkilöä. Kokeeko hän itse olevansa niin pätevä ja erinomainen, että hänen antinsa ystävyydelle on hänen persoonansa.ja hän voi sen vuoksi pitää muita lakeijoinaan.
Kai siinä jonkin asteen narsismia tarvitaan, että voi noin toimia. Narsistihan taitaa sosiaaliset pelit...
Sitäkin miettii, miksi on itse alunperin "ystävystynyt" tällaisen henkilön kanssa. Jokin heissä on sitten viehättänyt: "itseluottamus", energisyys, määrätietoisuus,
näkyvyys... ?
Samaa olen miettinyt. Siis miksi ympärille kertyy näitä "hyväksikäyttäjiä" Onko itsessä "vika" eli on liian höyli toteuttamaan toisten toiveita, palvelemaan ja passaamaan ja jollain sairaalla tavalla saa siitä vielä tyydytystä vaikka toisaalta oivaltaa että ystävyys/kaveruus ei ole molemminpuolista vaan perustuu hyötyajatteluun. :)? Mikä omassa kehityksessä ja kasvussa on mennyt pieleen.
Narsismista en tiedä, sen veran olen lukenut heistä, jotta arvostelua eivät siedä ja ystävyys säilyy niin kauan kun meinnään heidän pillinsä mukaan. Osaavat olla ihmissuhteissa aika julmia, kuitekin näkymättömästi.
Minulla on paljon kavereita eri aloilta jotka auttavat usein pyytämättäkin, en kuitenkaan tunne hyötykäyttäväni heitä. Teen tarvittaessa vastapalveluksia omaan erikoisosaamiseeni liittyvissä toimissa. Vastavuoroisuus on toiminut hyvin ja olen aina voinut luottaa kavereiden tekemään työn jälkeen.
Ihan on tarpeeksi omaa takapuolta tuleen istua.
Aika lapsellista.
olen huomannut selvästi, jos joku haluaa hyötyä jotenkin ja empä enää kaveeraa..
Empä tunnista itsessäni, ainakaan tuota aineellista hyväksikäyttöä..., mutta eikös ystävyys nimenomaan ole jotenkin kumpaakin osapuolta henkisesti hyödyttävää, miksikä sitä muuten oltaiskaan ystäviä...toivottavasti se on molemminpuolista..
Taloudellisesti hyväksikäyttäjät, pienetkin yritykset inhottavat...
Vain surkimukset ovat ystäviäni, heille olen hyödyksi !
Autossani on vetokoukku.
Hyvä kaverini soitti kerran ja kysyi:
Mun olis tarkoitus vuokrata peräkärry ja roudata vähän roinaa himasta sorttiasemalle.
Lähtisitkö parillakympillä vetäisemään?
Lähdinhän minä.
Aloituksen kaltaisia ongelmia en ole kohdannut.
Tuttavapiirini taitaa olla yhtä elämänsätarpeita harkitsevaa porukkaa kuin minäkin.
Me ollaan niinku "riippumattomia". :)
H.
Koskaan ei ole tullut tilannetta, että ystäviäni olisin vaivannut asiassa, jonka pystyy omalla rahalla selviytymään.
Ystävilleni annan ajatuksia ja saan, en ole heistä riippuvainen rahallisesti.
Rahalla ei saa rakkautta.