IMETYKSEN TÄRKEYDESTÄ

182264
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 18

Vanhimmat

maidon heruminen ei ole mikään ongelma. Taas aiheutetaan stressiä niille äideille, joilla yksinkertaisesti maito ei riitä hienoa!!!!
Pian pitäisi perustaa yhdistys tukemaan niitä äitejä, jotka eivät yksinkertaisesti pysty imettämään lapsiaan.

Onko tämä nyt niin, että 70- luvulla syntynyt sukupolvi kärsii ylenpalttisesti kaikenmaailman ongelmista, sillä olemme pääasiallisesti olleet korvikkeella. Hei haloo ihmiset - älkää olko niin fanaattisia!!!!

En kuitenkaan vähättele imetyksen merkitystä, mutta pulloruokinta on yhtä arvokasta!!!

Äänestä

Voi hyvä ihme noita fanaatikkoja. Ei kai kukaan nykyään jätä imettämättä ilman todella hyvää syytä. Kylläpä tuokin auttaa niitä joilla maitoa ei kerta kaikkiaan heru kaikista neuvoista, oppaista ja tukiryhmistä huolimatta.

Äänestä
  • Ikävä kyllä varsin moni jättää imettämättä ihan sen takia ettei se tunnu kivalle,tuttavani lapsikaan ei saanut tissiä kun18 vee äitin mielestä imettäminen tuntui oudolta...
    teki mieli kaapata vauva omalle tissille =)))
    itse olen 21vee 11kk vauvelin äiskä ja ymmärrän jos maitoa ei tule mutta hyvin harvalla oikeasti näin on.kyllä se yleisemmin taitaa olla vaan selityksenä kun ei haluta imettää...mutta en siis yleistä.

    Äänestä

  • -------------- kirjoitti:

    Ikävä kyllä varsin moni jättää imettämättä ihan sen takia ettei se tunnu kivalle,tuttavani lapsikaan ei saanut tissiä kun18 vee äitin mielestä imettäminen tuntui oudolta...
    teki mieli kaapata vauva omalle tissille =)))
    itse olen 21vee 11kk vauvelin äiskä ja ymmärrän jos maitoa ei tule mutta hyvin harvalla oikeasti näin on.kyllä se yleisemmin taitaa olla vaan selityksenä kun ei haluta imettää...mutta en siis yleistä.

    Lueskelin tuolta Vauvat 0 - 12 kk -palstalta imetyksestä, ja siellä on nimenomaan äitejä, jotka eivät tykkää imettää. Syynä ei siis ole maidon ehtyminen, lapsen sairaus, äidin sairaus tms., vaan ei yksinkertaisesti haluta, tykätä, ei ole kivaa, ei ole mun juttuni...Tosiaankin on äitejä, jotka eivät halua imettää. No, se on heidän asiansa.

    Äänestä

  • Anu kirjoitti:

    Lueskelin tuolta Vauvat 0 - 12 kk -palstalta imetyksestä, ja siellä on nimenomaan äitejä, jotka eivät tykkää imettää. Syynä ei siis ole maidon ehtyminen, lapsen sairaus, äidin sairaus tms., vaan ei yksinkertaisesti haluta, tykätä, ei ole kivaa, ei ole mun juttuni...Tosiaankin on äitejä, jotka eivät halua imettää. No, se on heidän asiansa.

    Just tämä ihana Anu joka on joka paikassa päällään. Niin on meidän asia ettei tykätä imettää. Mitä sä täällä siitä jeesustelet. Oot saanu useassa keskustelussa karvat nousemaan.

    Äänestä

Kertokaa hyvät imettäjät minulle, miksi imettäjät tarvitsevat näin paljon kannustamista? Miksi imettämistä on mainostettava koko ajan, korvikkeiden kustannuksella? Jos imettäminen on ihanaa ja kaikin puolin palkitsevaa, niin luulisi ettei tällaista tarvitsisi joka helvetin välissä lukea. Tällaiset väittämät aiheuttavat turhaan paljon pahaa mieltä sellaisille jotka eivät voi imettää. Imettäville näiden luulisi olevan yksi hailei jos imettäminen muutenkin on kivaa. Minulla itselläni imetys ei onnistunut. Olisi mukava saada joskus kuulla että se ei ole vauvalleni mikään tuomio kuolla ennenaikaisesti diabetekseen, ylipainoisena ja lyhyen ikänsä sekä fyysisesti että psyykkisesti sairastaneena.

Äänestä
  • Kiitos upeasta kommentistasi! Tärkeintä on se, että lapset tulevat ruokittua - tavalla tai toisella! Hyvää jatkoa!!!!

    Äänestä

  • Nyt kun luin tuon luettelon äidinmaidon eduista, niin enpä mene ihan kaikkea allekirjoittamaan. Itse olen täysimettänyt lapsiani puolivuotiaaksi ja jatkanut vähintään vuoden ikään imetystä. Minusta se on ollut helpoin ja mukavin tapa ruokkia ja olen siinä onnistunut, mutta terveitä ja hyvin ruokittuja lapsia korvikkeillakin tulee. Tuo lista oli suorastaan kammottavaa luettavaa ja jos tuon perusteella ei tule syyllistetyksi niitä äitejä, jotka eivät pysty imettämään, niin ei sitten millään.

    Tässä joitakin juttuja, miltä imetys ei meidän lapsiamme ole suojannut:
    1) Pulauttelu. Nuorimmainen ruiskutti suurin piirtein kaiken maidon suustaan yli puolivuotiaaksi. Ihmettelin, jääkö hänelle ravintoa ollenkaan
    2) Nivustyrä. Esikoiselta leikattiin kahden kuukauden iässä.
    3) Allerginen ihottuma ja allergia. Toiseksi vanhin lapsi oli kovasti allerginen monille ruoka-aineille 9-vuotiaaksi asti. Iho kukki ja punoitti. Vanhin lapsi puolestaan on allerginen melkein kaikille siitepölyille ja pölypunkille.
    4) Korvatulehdus. Esikoisella oli 1-vuotiaaksi korvakierre, toiseksi vanhimman tulehdukset loppuivat 8-vuotiaana kitarisa- ja nielurisaleikkaukseen.
    5) Keuhkokuume ja keuhkoputkentulehdus. Keskimmäinen on ollut sairaalahoidossa näitten takia alle 2-vuotiaana.
    6) Stafylokokki. Toiseksi nuorin oli 3-viikkoisena sairaalassa 2 viikkoa antibioottitiputuksessa stafylokokin takia.
    7) Hämäräsokeus. Siltä voi kyllä suojata, mutta ei yleisesti näkökykyyn vaikuta. Meidän viidestä lapsesta kolmella on silmälasit.
    8) Oikomishoito. Yhden hampaat on oiottu, toisella aloitettu, kolmannella alkamassa.

    Nuorin, jota olen imettänyt 2-vuotiaaksi, on ollut tosi terve. Mutta esim. myöhemmästä diabeteksestä en mene mitään sanomaan, kun on syntynyt diabetessukuun.

    Äänestä

  • Aikoinaan kun imettaminen oli yleisempaa ja etenkin kun se oli ainoa vaihtoehto, kun imetyksessa tuli ongelmia, lahipiirista loytyi aiteja ja sukulaisia jotka osasivat neuvoa. Nykyisin monilla aideilla ei ole lahipiirissa patevaa neuvojaa ja terveyskeskuksen ja synnytyssairaalan henkilokunta on usein valitettavan huonosti perilla imetyksen lainalaisuuksista ja siita miten ongelmia pystyy ratkaisemaan ilman etta imetysta tarvitsee lopettaa tai siirtya lisaruokintaan. Tuki on tarpeen koska imetys saattaa usein kaatua motivaation puutteesen jos imetyksen hyvat puolet eivat ole tiedossa, siihen etta imetyksessa esiintyvia ongelmia, esim vauvan vaara imuote, ei saada ajoissa korjattua, jolloin vauvan saama maitomaara jaa pieneksi ja aidin maidon maara vahenee, tai tiedon puutteen vuoksi, esim. aiti epailee etta vauva ei saa tarpeeksi maitoa, vaikka kyse olisi vain ns. tihean imukauden aiheuttamasta imetysmaratoneista. Niin kuin kaikessa vauvanhoidossa, ongelmia ja kysymyksia tulee myos imettamisessa ja mielestani on saali jos tuen puutten vuoksi aidit jattavat imettamatta tai lopettavat imettamisen turhan aikaisin, koska kun ongelmat on ratkaistu imettaminen on mielestani antanut itselleni sellaisia aitiyden kokemuksia joita ehka en olisi mkokenut ilman imettamista. Toisaalta, olen myoskin varma etta poikani saa imettamista sellaista turvallisuuden tunnetta jota en ehka olisi osannut valittaa pulloruokinnalla.

    Alunperin oma paatokseni imettaa johtui niista monista eduista jotka seka lapselle etta aidille koituvat imettamisesta seka siita etta lisamaidot ovat korvike, vaikka olisivat kuinka kehittyneita eivat ne kuitenkaan vastaa aita tavaraa. Tama ei tarkoita sita etteivatko lisamadolla ruokitut lapset olisi hyvin hoidettua. Olen vaan tullut siihen tulokseen etta imettaminen on parasta mita mina voin tarjota minun lapselleni - muiden tilanne saattaa olla erilainen. Paatokseni osittaisimettaa (seka imettaa etta tarjota lisaksi korviketta) oli se etta en tyossa kayvana pystynyt pumppaamaan tarpeeksi. Nain siis meilla, jokaisen perheen tilanne on omanlaisensa ja kukin tekee omat ratkaisunsa oman tilanteensa mukaan, mutta mielestani tukea tulisi olla saatavilla niille jotka tukea haluavat imettamiseensa tai jotka epailevat omaa kykaan imettaa tai kaipaavat lisamotivaatiota imettamiseen silloin kun se joskus on hankalaa tai raskasta.

    En usko etta imettavat aidit haluavat syyllistaa niita jotka todella eivat pysty imettamaan, mutta ei varmaan ole haitallista antaa ajattelemisen aihetta niille jotka korvikevalmistajien mainoskampanjoiden vuoksi jaavat siihen luuloon etta korvikkeet ja pulloruokinta vastaavat taysin aidinmaitoa ja imettamista.

    Mutta loppujen lopuksi emmeko me kaikki halua parasta perheillemme ja lapsillemme.

    Kesaterveisin, Jaana

    P.S. Tulipa pitka kirjoitus, sori. Ja pahottelen myos naitten aa ja oo pisteiden puuttumista, kirjoitan englanninkielisella nappaimistolla.

    Äänestä

  • osittaisimettaja kirjoitti:

    Aikoinaan kun imettaminen oli yleisempaa ja etenkin kun se oli ainoa vaihtoehto, kun imetyksessa tuli ongelmia, lahipiirista loytyi aiteja ja sukulaisia jotka osasivat neuvoa. Nykyisin monilla aideilla ei ole lahipiirissa patevaa neuvojaa ja terveyskeskuksen ja synnytyssairaalan henkilokunta on usein valitettavan huonosti perilla imetyksen lainalaisuuksista ja siita miten ongelmia pystyy ratkaisemaan ilman etta imetysta tarvitsee lopettaa tai siirtya lisaruokintaan. Tuki on tarpeen koska imetys saattaa usein kaatua motivaation puutteesen jos imetyksen hyvat puolet eivat ole tiedossa, siihen etta imetyksessa esiintyvia ongelmia, esim vauvan vaara imuote, ei saada ajoissa korjattua, jolloin vauvan saama maitomaara jaa pieneksi ja aidin maidon maara vahenee, tai tiedon puutteen vuoksi, esim. aiti epailee etta vauva ei saa tarpeeksi maitoa, vaikka kyse olisi vain ns. tihean imukauden aiheuttamasta imetysmaratoneista. Niin kuin kaikessa vauvanhoidossa, ongelmia ja kysymyksia tulee myos imettamisessa ja mielestani on saali jos tuen puutten vuoksi aidit jattavat imettamatta tai lopettavat imettamisen turhan aikaisin, koska kun ongelmat on ratkaistu imettaminen on mielestani antanut itselleni sellaisia aitiyden kokemuksia joita ehka en olisi mkokenut ilman imettamista. Toisaalta, olen myoskin varma etta poikani saa imettamista sellaista turvallisuuden tunnetta jota en ehka olisi osannut valittaa pulloruokinnalla.

    Alunperin oma paatokseni imettaa johtui niista monista eduista jotka seka lapselle etta aidille koituvat imettamisesta seka siita etta lisamaidot ovat korvike, vaikka olisivat kuinka kehittyneita eivat ne kuitenkaan vastaa aita tavaraa. Tama ei tarkoita sita etteivatko lisamadolla ruokitut lapset olisi hyvin hoidettua. Olen vaan tullut siihen tulokseen etta imettaminen on parasta mita mina voin tarjota minun lapselleni - muiden tilanne saattaa olla erilainen. Paatokseni osittaisimettaa (seka imettaa etta tarjota lisaksi korviketta) oli se etta en tyossa kayvana pystynyt pumppaamaan tarpeeksi. Nain siis meilla, jokaisen perheen tilanne on omanlaisensa ja kukin tekee omat ratkaisunsa oman tilanteensa mukaan, mutta mielestani tukea tulisi olla saatavilla niille jotka tukea haluavat imettamiseensa tai jotka epailevat omaa kykaan imettaa tai kaipaavat lisamotivaatiota imettamiseen silloin kun se joskus on hankalaa tai raskasta.

    En usko etta imettavat aidit haluavat syyllistaa niita jotka todella eivat pysty imettamaan, mutta ei varmaan ole haitallista antaa ajattelemisen aihetta niille jotka korvikevalmistajien mainoskampanjoiden vuoksi jaavat siihen luuloon etta korvikkeet ja pulloruokinta vastaavat taysin aidinmaitoa ja imettamista.

    Mutta loppujen lopuksi emmeko me kaikki halua parasta perheillemme ja lapsillemme.

    Kesaterveisin, Jaana

    P.S. Tulipa pitka kirjoitus, sori. Ja pahottelen myos naitten aa ja oo pisteiden puuttumista, kirjoitan englanninkielisella nappaimistolla.

    Kuulostaa hyvältä, näin varmasti moni järkevä äiti ajattelee. Minua henkilökohtaisesti risoo se, että pelotellaan pulloruokinnan haitoilla aina kun halutaan ylistää imettämistä. En ole tähän päivään mennessä itse asiassa törmännyt yhteenkään korvikemainokseen, saati kampanjaan. Jokaisen korviketetran kyljessäkin lukee, että äidinmaito on imeväisen parasta ravintoa. Sen sijaan joka tuutista tungetaan näitä vastaavia päätelmiä eri tutkimustuloksista, jotka poikkeuksetta haukkuvat pulloruokinnan maanrakoon.

    Olen iloinen, jos et osaltasi halua syyllistää ketään ei-imettävää. Tuolla vauvat 0-12kk-keskustelussa on kuitenkin heitetty mielipiteitä kuten "kannattaa potea huonommuutta" ja "minusta on suoranainen heikkous naisena jos ei halua lastansa imettää". Jotenkin nämä tuntuvat... syyllistäviltä?

    Toisaalta olen iloinen siitä, että tämäkin keskustelu on käynnistynyt. On ihan oikeutettua kysellä kohtalotovereiden perään jos tuntuu siltä että on yksin imettämättömyyden kanssa, koska vaiktuttaisi siltä, että paine imettää tulee paitsi maailmanlaajuisista kampanjoista (WHO) myös lähimmästä lähipiiristä, muilta äideiltä, tutuilta ja vähemmän tutuilta.

    Äänestä

  • osittaisimettaja kirjoitti:

    Aikoinaan kun imettaminen oli yleisempaa ja etenkin kun se oli ainoa vaihtoehto, kun imetyksessa tuli ongelmia, lahipiirista loytyi aiteja ja sukulaisia jotka osasivat neuvoa. Nykyisin monilla aideilla ei ole lahipiirissa patevaa neuvojaa ja terveyskeskuksen ja synnytyssairaalan henkilokunta on usein valitettavan huonosti perilla imetyksen lainalaisuuksista ja siita miten ongelmia pystyy ratkaisemaan ilman etta imetysta tarvitsee lopettaa tai siirtya lisaruokintaan. Tuki on tarpeen koska imetys saattaa usein kaatua motivaation puutteesen jos imetyksen hyvat puolet eivat ole tiedossa, siihen etta imetyksessa esiintyvia ongelmia, esim vauvan vaara imuote, ei saada ajoissa korjattua, jolloin vauvan saama maitomaara jaa pieneksi ja aidin maidon maara vahenee, tai tiedon puutteen vuoksi, esim. aiti epailee etta vauva ei saa tarpeeksi maitoa, vaikka kyse olisi vain ns. tihean imukauden aiheuttamasta imetysmaratoneista. Niin kuin kaikessa vauvanhoidossa, ongelmia ja kysymyksia tulee myos imettamisessa ja mielestani on saali jos tuen puutten vuoksi aidit jattavat imettamatta tai lopettavat imettamisen turhan aikaisin, koska kun ongelmat on ratkaistu imettaminen on mielestani antanut itselleni sellaisia aitiyden kokemuksia joita ehka en olisi mkokenut ilman imettamista. Toisaalta, olen myoskin varma etta poikani saa imettamista sellaista turvallisuuden tunnetta jota en ehka olisi osannut valittaa pulloruokinnalla.

    Alunperin oma paatokseni imettaa johtui niista monista eduista jotka seka lapselle etta aidille koituvat imettamisesta seka siita etta lisamaidot ovat korvike, vaikka olisivat kuinka kehittyneita eivat ne kuitenkaan vastaa aita tavaraa. Tama ei tarkoita sita etteivatko lisamadolla ruokitut lapset olisi hyvin hoidettua. Olen vaan tullut siihen tulokseen etta imettaminen on parasta mita mina voin tarjota minun lapselleni - muiden tilanne saattaa olla erilainen. Paatokseni osittaisimettaa (seka imettaa etta tarjota lisaksi korviketta) oli se etta en tyossa kayvana pystynyt pumppaamaan tarpeeksi. Nain siis meilla, jokaisen perheen tilanne on omanlaisensa ja kukin tekee omat ratkaisunsa oman tilanteensa mukaan, mutta mielestani tukea tulisi olla saatavilla niille jotka tukea haluavat imettamiseensa tai jotka epailevat omaa kykaan imettaa tai kaipaavat lisamotivaatiota imettamiseen silloin kun se joskus on hankalaa tai raskasta.

    En usko etta imettavat aidit haluavat syyllistaa niita jotka todella eivat pysty imettamaan, mutta ei varmaan ole haitallista antaa ajattelemisen aihetta niille jotka korvikevalmistajien mainoskampanjoiden vuoksi jaavat siihen luuloon etta korvikkeet ja pulloruokinta vastaavat taysin aidinmaitoa ja imettamista.

    Mutta loppujen lopuksi emmeko me kaikki halua parasta perheillemme ja lapsillemme.

    Kesaterveisin, Jaana

    P.S. Tulipa pitka kirjoitus, sori. Ja pahottelen myos naitten aa ja oo pisteiden puuttumista, kirjoitan englanninkielisella nappaimistolla.

    Kirjoituksesi noudattaa tyypillistä linjaa. Ensin ollaan besserwisseriä ja sitten kehutaan itseä ja sitten vähän vaatimattomana nollataan tilanne.

    Voisin sanoa, että kaikki suomalaiset naiset joutuvat jossakin vaiheessa elämää kuulemaan rintaruokinnan edut - se vaan on fakta!

    Minusta on ihan sama miten vauva tulee syötettyä, kunhan vain tulee syötettyä. Myös muun perheen (äiti mukaanlukien) mielenterveyden tulee saada säilyä!

    Äänestä

  • vieras kirjoitti:

    Kuulostaa hyvältä, näin varmasti moni järkevä äiti ajattelee. Minua henkilökohtaisesti risoo se, että pelotellaan pulloruokinnan haitoilla aina kun halutaan ylistää imettämistä. En ole tähän päivään mennessä itse asiassa törmännyt yhteenkään korvikemainokseen, saati kampanjaan. Jokaisen korviketetran kyljessäkin lukee, että äidinmaito on imeväisen parasta ravintoa. Sen sijaan joka tuutista tungetaan näitä vastaavia päätelmiä eri tutkimustuloksista, jotka poikkeuksetta haukkuvat pulloruokinnan maanrakoon.

    Olen iloinen, jos et osaltasi halua syyllistää ketään ei-imettävää. Tuolla vauvat 0-12kk-keskustelussa on kuitenkin heitetty mielipiteitä kuten "kannattaa potea huonommuutta" ja "minusta on suoranainen heikkous naisena jos ei halua lastansa imettää". Jotenkin nämä tuntuvat... syyllistäviltä?

    Toisaalta olen iloinen siitä, että tämäkin keskustelu on käynnistynyt. On ihan oikeutettua kysellä kohtalotovereiden perään jos tuntuu siltä että on yksin imettämättömyyden kanssa, koska vaiktuttaisi siltä, että paine imettää tulee paitsi maailmanlaajuisista kampanjoista (WHO) myös lähimmästä lähipiiristä, muilta äideiltä, tutuilta ja vähemmän tutuilta.

    Suomessa ei saa mainostaa äidinmaidonkorviketta. Tämä on valtiovallan päätös. Tämä päätös osaltaan tukee sitä turhaa syyllistämistä, joka kohdistuu korvikemaitoa lapselleen antavaan äitiin.
    Sitten täällä palstoilla kirjoittelevat ne heikkoitsetuntoiset naiset, jotka väsyneinä ja itkua tihruttavina ovat ruokkineet lapsensa rinnalla. Nämä naiset eivät useinkaan muista lapsensa ensimmäisistä kuukausista mitään!

    Äänestä

  • Rouva kirjoitti:

    Kirjoituksesi noudattaa tyypillistä linjaa. Ensin ollaan besserwisseriä ja sitten kehutaan itseä ja sitten vähän vaatimattomana nollataan tilanne.

    Voisin sanoa, että kaikki suomalaiset naiset joutuvat jossakin vaiheessa elämää kuulemaan rintaruokinnan edut - se vaan on fakta!

    Minusta on ihan sama miten vauva tulee syötettyä, kunhan vain tulee syötettyä. Myös muun perheen (äiti mukaanlukien) mielenterveyden tulee saada säilyä!

    kesanjaksoa sinullekin.

    Äänestä

Meidän likassa ei ole pienintäkään vikaa, vaikka ei ole koskaan tissiä saanut.
Sitä paitsi pulloruokinta tasaa rasitusta alkuaikana, kun isäkin voi yöllä laittaa aterian.

Kaikkea sitä vouhotetaankin. En jaksanut lukea listaa loppuun, mutta varmaan siinä oli vielä että tissiruokinnalla estetään lapsen hiv-tartuntakin myöhemmällä ajalla.

Ajatelkaa ny vähä.

Äänestä
  • intoilijoiden,kiihkoilijoiden ja fanaatikkojen provosoida ja provosoitua,tietenkin ne lapset kasvaa korvikkeillakin ja sairastaa äidinmaidolla ja kaikkea siltä välilltä -eikö kaikille voitaisi suoda lastenkasvatusvapaus kuten sanan- ja uskonvapaus????????????

    Äänestä

  • justin kirjoitti:

    intoilijoiden,kiihkoilijoiden ja fanaatikkojen provosoida ja provosoitua,tietenkin ne lapset kasvaa korvikkeillakin ja sairastaa äidinmaidolla ja kaikkea siltä välilltä -eikö kaikille voitaisi suoda lastenkasvatusvapaus kuten sanan- ja uskonvapaus????????????

    okei siis mä ymmärrän et ei pystytä imettää ku ei tuu maitoa ja jos menee ihan helevetin vaikeaksi ja hermoja raastavaksi koko touhu niin et ei pysty enää muuta ajatellakkaa mutta MÄ EN TODELLAKAAN YMMÄRRÄ ÄITEJÄ JOTKA JO SUUNNILLEEN VALMIIKSI PÄÄTTÄÄ ETTÄ MÄ EN IMETÄ!(tyyliin kokeilin kerran ja tuntu niin iljettävältä,että hyi hyi ja mun tissitki menee pilalle).ja kun näitä tapauksia on ihan perkuleesti.Voidaanko olettaa että kyseiset itsekeskeiset äidit muutoinkaan pistää lastansa etusijalle vai tuleeko äiskän napa aina ensin??????omahyväisyys voi joskus mennä äärettömyyksiin.mutta en yleistä,mietteitä nämä vain,ihan omiani...

    Äänestä

jjuu

Äänestä

...ajattelin minäkin sanoa mielipiteeni.

Ensinnäkin, jos joku päättää raskausaikana ettei ikinä imetä, kannattaisi kuitenkin kokeilla. Eihän sitä voi koskaan tietää miltä se alkaa tuntumaan. Ja saisipahan vauva ainakin ne ensimmäiset ternimaitopisarat jotka kuulemma ovat tärkeitä.

Toiseksi, se maito alkaa tulemaan sieltä, odota rauhassa. Ei lapsi ensimmäisinä päivinä siihen kuole vaikkei sitä hirveästi tulisikaan. Älä sorru heti pulloruokaan. Tämä siis JOS haluat imettää täysillä. Tarjoa lapselle aina ruokaa kun hän sitä on vailla. Ja jos annat pulloruokaa niin vasta imetyksen päälle.

Kolmanneksi, lue kirja ÄIDIKSI ENSI KERTAA, kirjoittanut Gro Nylander, vaikka olisit jo kolmannen kerran äiti. Erittäin hyvä kirja jossa on myös alkuvaiheen imetyksestä.

Neljänneksi, jos syystä tai toisesta ei imetys onnistu, pyydä apua. Myös meiltä muilta äideiltä, parhaat neuvot itse ainakin olen saanut toisilta äideiltä. Niin, ja minun mielestäni ei kannattaisi tehdä niinkuin neuvotaan että eka päivänä vain muutama minuutti annetaan imeä, sillä eihän maito nouse jos vain niin vähän lapsi imee.

Viidenneksi (onpas tylsää tämä ensimmäiseksi jne.), hae tukea, jos sinusta tuntuu että maito meinaa jossain vaiheessa loppua. Ei se todennäköisimmin ihan noin vain lopu.

Ja jos et pysty imettämään tai se jostain syystä ei onnistu niin et TODELLAKAAN ole sen huonompi äiti. Pulloruualla kasvaa samallalailla ja etunsa on siinäkin. Eipähän tarvitse kuunnella kun naapurin muorit sanoo että "anna sille pulloruokaa, ei sulla riitä maito". Nimimerkillä kokemusta on.

Ja se että minun mielestäni rintaruokinnasta ei pitäisi tulla pakonomaista eikä tahdonvastaista. Jos se täytyy tehdä pakolla niin siitä tulee vain väsyneeksi ja kiukkuseksi itsekin ja lapsi vaistoaa sen. Imetyksessä täytyy kuitenkin ajatella kahden ihmisen hyvinvointia, tottakai äidinmaito olisi lapselle hyväksi mutta jos sillä menetetään äidin järki niin se on taas niin huonoksi lapselle että on 1 000 000 kertaa parempi antaa pulloruokaa ja unohtaa stressi.

Niin ja pulloruokinnassa on se parempaa että tietääpähän paljonko lapsi syö ja että varmasti saa ravintoa.

Äh, en varmaan muistanu kirjottaa juuri siitä mistä aioin ja kirjotin sitä mitä en aikonut... anyway...

Minulla itsellä meni perseelleen imetys alussa, sain vauvan vasta melkein vuorokauden ikäisenä rinnalle ja kun kaikki ei synnytyksen jälkeen ollut ok niin meni muutama päivä tunneshokissa ollessa täysin eikä tukikaan niin hyvää ollut. Nyt imetän edelleen, tyttö on kohta 4kk. Taistellut olen, niitä vastaan jotka sanovat että maitoni ei riitä. Ja kipeistä rinnoista ei ole kiva imettää. Ja meinasin luovuttaa 1000 kertaa. Mutta se ei olisi tehnyt minusta sen huonompaa äitiä vaikka olisinkin luovuttanut, olisipahan ainakin lapseni saanut elää tasapainoisemman äidin kanssa.

Kaikella on puolensa, en halua tällä tekstillä loukata ketään, jokainen tekee omat valintansa. Ja jokainen päättää itse omista rinnoistaan ja oman lapsensa kohtalosta. Itselle henkilökohtaisesti imetys on asia jonka haluan tarjota lapselleni ainakin 6kk asti, ehkä jopa 1v asti mutta jos siitä stressi minulle syntyy niin onko siinäkään järkeä.

Nämäkin ovat vain mielipideasioita, minä ainakin annan jokaisen tehdä niinkuin itse haluaa mutta ne jotka haluavat imettää, niin kannustan. Ja ne jotka eivät jostain syystä pysty niin muistakaa se että kukaan muu ei voi antaa lapsellenne sitä rakkautta minkä äiti voi. Rakkaus ja läheisyys lastanne kohtaa on parasta mitä voitte tarjota.

Todennäköisimmin en käy täällä uudestaan lukemassa mahdollisia kommentteja kirjoittamaani tekstiin.

Äiti ja tytär04

Äänestä

Kommentoi aloitusta


!!! kirjoitti:

http://www.lapsiperhe.net/itu/materiaalia/101_hyvaa_puolta.html

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu