Vuonna 2010 peruskunnilla oli velkaa 10,5 miljardia euroa.Vuonna 2000 sitä oli 3,8 miljardia.
Kunnat ovat joutunee turvautumaan velanottoon joka vuosi viimeisen vuosikymmenien aikana.Kuntatalouden tunnusluvut on tavalliselle kuntalaiselle ja jopa luottamushenkilöille vaikia ymmärtää. Ratkaisevassa osassa on kuntien ylimmän johdon, hallita kuntataloutta, yhä kiristyvässä taloudessa. Ainoaksi keinoksi jatkuvan velan hillitsemiseksi olisi aika jarruttaa, hallinnon yhä paisuvia kustannuksia, investointien tarkkaa harkitsemista, palvelujen/palkkojen jäädyttämistä /etuisuuksien purkamista, kaikista hyvien asioiden luopumista siihen asti kunnes talous on saatu tasapainoon, Veroprosentin/piiloverojen nousu taas osoittaa , päättäjien huonoa kykyä hallita kuntataloutta.
Kunnat ovat joutunee turvautumaan velanottoon joka vuosi viimeisen vuosikymmenien aikana.Kuntatalouden tunnusluvut on tavalliselle kuntalaiselle ja jopa luottamushenkilöille vaikia ymmärtää. Ratkaisevassa osassa on kuntien ylimmän johdon, hallita kuntataloutta, yhä kiristyvässä taloudessa. Ainoaksi keinoksi jatkuvan velan hillitsemiseksi olisi aika jarruttaa, hallinnon yhä paisuvia kustannuksia, investointien tarkkaa harkitsemista, palvelujen/palkkojen jäädyttämistä /etuisuuksien purkamista, kaikista hyvien asioiden luopumista siihen asti kunnes talous on saatu tasapainoon, Veroprosentin/piiloverojen nousu taas osoittaa , päättäjien huonoa kykyä hallita kuntataloutta.
Vastaukset 8
Vanhimmat
”Tosiasia on, että kuntien vuosikate ja ylijäämät eivät riitä investointeihin. Kunnat joutuvat jatkuvasti ottamaan lisää velkaa, mikä kertoo talouden kasvavasta epätasapainosta”, sanoo Tampereen yliopiston kunnallistalouden emeritusprofessori Pentti Meklin.
Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta on liki kolminkertaistunut 2000-luvun aikana. Tämän vuoden lopulla lainakanta kohoaa lähes 12 miljardiin euroon. Kuntien yhtiöiden lainat eivät ole summassa mukana.
Meklin varoitteli kuntaväkeä tuloslaskelmien vääristymisestä jo runsas vuosikymmen sitten, kun kuntiin tuotiin liikekirjanpidon käytännöt.
Liikekirjanpidon tuloslaskennan ajattelutapa on toinen kuin kuntien. Yrityksissä liiketoiminnan tulosta lasketaan ensisijaisesti voitonjaon ja verotuksen tarpeita varten.
”Kunnat eivät maksa veroja, eivät tavoittele voittoa eivätkä jaa osinkoja. Kuntatalous on luonteeltaan tasapainotaloutta. Pitkällä aikavälillä kuntien pitäisi pystyä kattamaan vuosittaisella tulorahoituksellaan käyttötalousmenot ja investoinnit. Velkaa voidaan ottaa jonkin verran, mutta kunnat eivät voi perustaa investointejaan kokonaan lainanottoon.”
Kaikki köyhät yhteen nippuun.Nyt tai 2 vuoden kuluttua.
Kuntatalouden velkoihin pitää lisätä liikelaitosten ja yhtiöiden velkaosuudet.
esim. pelkästään TVO:lla on 4,4 miljardia ja Fortumilla 22,6 miljardia velkaa, näistä molemmista valtio, kunnat ja niiden liikelaitokset omistavat yli 70 %.
Julkinen velka on pitkästi toistasataa miljardia.
Raippaverot tulivat 90 luvulla käyttöön, nyt olisi julkisenalan työntekijöille laitettava 5% raippavero jolla työllistetään lisäkäsiä.
Yksityinensektori jatkaa lomautuksia ja "potkuja", eivät eläkeläiset kykyne elättämään noilla keskimäärin toistatonnia kuussa olevilla eläkeansioilla keskimäärin 3000€/kk ansaitsevia duunareita ja vielä suurempi tuloisia tunareita.
Nykyiset ja entiset poliitikko puupäät pääsevät taas vauhtiin kertomalla mitä pitäisi tehdä.
????? MIKSI EIVÄT OLE TEHNEET MITÄÄN ????
!!!!!!! OVAT TOKI TEHNEETKIN, MUTTA PÄIN PERZETTÄ!!!!!
"Kapungintalon logo"
Olet aivan oikeassa. Ongelmana on että Kuntatalouden tunnusluvut on tavalliselle kuntalaiselle ja jopa luottamushenkilöille vaikia ymmärtää. Ratkaisevassa osassa on kuntien virkamiehet joilla olisi aikaa työn ja palkan puolesta kunnolla perehtyä asioihin.
MUTTA EI , VASTUUTA EI LÖYDY VAAN VUODESTA TOISEEN NOSTETAAN ASUMISEEN LIITTYVIÄ KUSTANNUKSIA.
”Kunnat eivät maksa veroja, eivät tavoittele voittoa eivätkä jaa osinkoja. Kuntatalous on luonteeltaan tasapainotaloutta. Pitkällä aikavälillä kuntien pitäisi pystyä kattamaan vuosittaisella tulorahoituksellaan käyttötalousmenot ja investoinnit. Velkaa voidaan ottaa jonkin verran, mutta kunnat eivät voi perustaa investointejaan kokonaan lainanottoon.”
Jälkipolvemme ovat jo nyt kurkkuansa myöten kusessa, vaikka eivät ole vielä mitenkään vaikuttaneet päätöksiin, saati nouseviin kustannuksiin / velkaan...
Persua vai sellaista, joka omaa aiempaakin kokemusta?
Sellainen kokenut jolla on näkemystä, vois olla fiksu valinta.
Katos inflaatiolla tää velkahelvetti hoituu. Setelikoneet painaa nyt molemmin puolin pottia juuri siksi.
Yhteiskunnan arvot
ovat muuttuneet
Suomessa yhteiskunnan tuloja tasaava vaikutus on verotuksen ja tulonsiirtojen osalta heikentynyt.
Suomessa nykyisin yritysjohto ja eliittiin kuuluvat sopivat keskenään palkkatasonsa. Ongelmana on, että he sen enempää kuin poliittinen eliittikään eivät enää kohtaa muita kuin samaan yhteiskuntaluokkaan kuuluvia.
Aate kuin aate tuloerot ovat kasvaneet
Tuloerot ja niihin liittyvät ongelmat ovat lisääntyneet riippumatta siitä, ketkä maata ovat hallinneet. 1990-luvun alun jälkeen valta on vaihdellut poliittisen värikirjon ja eri kokoonpanojen välillä paljon.
– Lopputuloksessa ei näy, ketkä ovat olleet tekemässä päätöksiä.