Molemminpuolisuus on kuin lottovoitto

Yksi.nainen

Deittailu ei ole helppoa. Kyllä täältä löytyy aina jotain, viestejä vaihdellaan, tavataankin, mutta ei sen enempää. Ei kemiaa eikä fysiikkaa puolin eikä toisin. Hyvin yleistä, mutta miksi? Ei yhtään tai yksi oikein.

Joskus käy vähän paremmin. Löytyy joku mielenkiintoisempi, syttyy jopa tunteita, ei ehkä suuria mutta edes keskikokoisia, mutta ne eivät kohtaa. Ei ihan helppo saavutus, osuu aina joskus jonkun kohdalle. Kolme ja lisänumero oikein.

Jos käy oikein hyvä tuuri, löytyy molemminpuolisia kemioita ja kolahtaa kunnolla. Se on yhtä vaikeaa ja harvinaista kuin voittaa loton pääpotti. Jos jollekin on käynyt niin, on syytä olla onnellinen ja tyytyväinen. Se on poikkeuksellista.


Sitä vain en tajua, että ihmisillähän pitäisi olla taipumusta tuntea vetovoimaa toisiinsa ja tunteet eivät ole omassa hallinnassa. Mikä tästä sitten oikein tekee niin vaikeaa?

Ovatko ihmiset liian hätäisiä? Jos ne tunteet löytyvät vasta muutaman kerran jälkeen? Mutta ei malteta kokeilla, vaan heti-mulle-kaikki-tai-ei-mitään. Vain 10 % kokee äkkirakastumisen. Monet siis kulkevat onnensa ohi, ehkä useammankin.

26

538

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Ehkäpä nettideittailussa on liian helppo siirtyä seuraavaan, jos ei heti kolahda. Tunteiden hillinnässä puolestaan auttaa se, että treffikumppani on jo valmiiksi profiilissa pilkottu numeroiksi ja ominaisuuksiensa summaksi. Ei tule sellaista oloa, että lähtisi aidosti tutustumaan ihmiseen vaan tunnettujen ominaisuuksien joukkoon.

      • 11+11

        Mun mielestä se menee niin että jos ei heti kolahda, niin miten ihmeessä kolahtaisi muutaman tapaamisen jälkeen. Jos on pliisua niin on, ei siinä kiinnosta enää tavata.

        Eräs henkilö kolahti kerralla ja ilmeisesti tunne oli molemmin puolinen sillä vähän yli 2 vuotta olemme seurustelleet ja vasta muutettiin yhteen.


      • Jepjep
        11+11 kirjoitti:

        Mun mielestä se menee niin että jos ei heti kolahda, niin miten ihmeessä kolahtaisi muutaman tapaamisen jälkeen. Jos on pliisua niin on, ei siinä kiinnosta enää tavata.

        Eräs henkilö kolahti kerralla ja ilmeisesti tunne oli molemmin puolinen sillä vähän yli 2 vuotta olemme seurustelleet ja vasta muutettiin yhteen.

        Ymmärrän jos on ihan eri maailmasta ja siinä mielessä ei kolahda yhtään, jolloin ei tavata uudestaa. Pitääkö kaikilla kuitenkaan kolahtaa kuin sata salamaa, että voi nähdä uudestaan? Hienoahan se on oikeasti jos löytyy niin hyvin osuva vastakappale, että jo ensimmäisen tapaamisen perusteella tiedät miten tässä tulee käymään. Monesti se ensimmäinen kerta ei edes kerro kunnon totuutta millainen henkilö on kyseessä; joku saattaa korostaa jotain asioita ja joku muu saattaa ujostella ja ei saa omaa persoonaansa esiin heti.

        Eikö kuitenkin juuri kaverisuhteista muodostuvia suhteita hehkuteta vähän väliä, kun ne on niin paljon parempia? Minä tietysti miehenä näkisin toisenkin kerran jos ajatukset ovat edes suunnilleen samalla aallonpituudella ja toinen ei aiheuta mitään oksennusreaktiota. Olisi hienoa jos muutkin malttaisivat edes hetken. Ei ne naistenkaan miesjonot sieltä ihan heti katoa jos nyt välissä käy vaikka toisen kerran ulkona jonkun kanssa. ;)


      • ....................

        Harvahan elävässä elämässä suhtautuu tuttavuuksiin yhtä kriittisesti arvioiden kuin keskivertonettideittailija. Usein kaikki lähtee yhteisestä hauskanpidosta, joskus varmaan keskimäärin harvemmin ystävyydestä poikii jotain enemmän. Joka tapauksessa vikojen löytämistä helpompaa asiaa ei tässä elämässä olekaan, joten useimman lähtökohta on täysin väärä. Itselle riittää, että viihtyy toisen kanssa ensimmäisiksi treffeiksi, siitä sitten kehittyy jotain tai ei. Sitä en edes minä etukäteen tiedä. Jos jatkuvasti käy epämiellyttävien ihmisten kanssa treffeillä, silloin on puolestaan omassa hakumenetelmässä jotain pahasti vialla.


      • 10+6
        11+11 kirjoitti:

        Mun mielestä se menee niin että jos ei heti kolahda, niin miten ihmeessä kolahtaisi muutaman tapaamisen jälkeen. Jos on pliisua niin on, ei siinä kiinnosta enää tavata.

        Eräs henkilö kolahti kerralla ja ilmeisesti tunne oli molemmin puolinen sillä vähän yli 2 vuotta olemme seurustelleet ja vasta muutettiin yhteen.

        Se ei todellakaan mene niin, että pitäisi heti kolahtaa. Niin tapahtuu aniharvoin. Jos vain sitä odottelee, niin saa mahdollisesti odotella kauankin ja samalla hylätä monia potentiaalisia ihmisiä matkan varrella, jos ei ole kykenevä tutustumaan ihmisiin kunnolla. Kyllä iso osa suhteista syntyy lähtien liikkeelle vasta pidemmän tutustumisen myötä. Pitää vain löytää niitä ihmisiä, jotka eivät ole hätähousuja. Valitettavasti sellaisia vain on täällä netissä ehkä hieman liikaa. Kun oikein vartavasten parinmuodostusmielessä tavataan niin on kai jo etukäteenkin selvää, että myös liialliset odotukset ovat omiaan vaikuttamaan siihen kolahduksen mahdollisuuteen.

        Onnea teille, jos kolahti kerralla. Toki sellaistakin voi käydä kun oikein sattuu kohdalle.


    • Se ei aina mene niin

      Mun kohdalla eräs henkilö kolahti vasta parin vuoden seurustelun jälkeen kunnolla ja siitä kehittyi lopuksi 12 -vuotta kestänyt suhde.

      • niinpä!!!

        vilpittömät onnittelut teille


    • Yksi.nainen

      Paljon on ihan yhdentekeviä, mutta on myös niitä, jotka on "ihan ok, tässä on kyllä jotain" ja suuri sellaiseen pitää tutustua tapaamalla useammin. Ja sen tuloksena syntyy jotain enemmän. Kaikki ihmiset ei toimi samalla tavalla, että äkkikolahtaisi. Varsinkin jos on profillin ja viestittelyn perusteella kovat odotukset ja oikein odottaa sitä kolahdusta, sitä ei ehkä tapahdukaan. Pitäisi lähteä liikkeelle ilman ennakko-odotuksia.
      Minulla ei ole koskaan kukaan kolahtanut äkkikolahduksella, vaan ne on olleet hitaampia prosesseja, myös live-elämässä.

    • Ja monesti...

      Siinä kun sovitaan että tavataan uudestaan, ja vielä kolmannenkin kerran jälkeen, että tavataan uudestaan, niin toinen osapuoli etsii sivustolta samaan aikaan seuraavaa profiilia ja treffikumppania.. Sitä en ole itse ymmärtänyt, mitä ihminen sellaisesta saa??

      • tuota on liikkeellä!

        en minäkään tollaista ymmärrä alkuunkan, toisekseen, nämä treffipastat on kuin valintamyymälöiden tiskit venäjällä ennen glasnostia, jono kiertää korttelin ympäri , vaikka tiskt huutaa tyhjyyttään ja mustanpörssin kauppa kukoistaa, mut rahalla et saa aitoa rakkautta, painotan...aitoa...jotain muuta kyllä saat.


      • jtretgqaedv

        Tuo on typerää. Toisaalta sitten on niitäkin, jotka lupailevat toista tapaamista ja jatkavat yhteydenpitoakin normaalisti ilman, että tapaamiset koskaan realisoituvat. Itsekästä toimintaa tuollainenkin, eikä valitettavasti kannata jäädä odottelemaan ihmeitä. Itsellä taisi jo toki vuosia sitten olla aika satumainen tuuri, kun kolmista ensimmäisestä nettitreffeistä kaksi johti johonkin vakavampaan, vaikkei ehkä ensimmäinen todellisuudessa ollut aivan sitä mitä toinen antoi ymmärtää. Sittemmin vuosien tauon jälkeen on kyllä se paljon raadollisempi puolikin nettitreffeistä realisoitunut.


      • Kerran oli tuuria
        jtretgqaedv kirjoitti:

        Tuo on typerää. Toisaalta sitten on niitäkin, jotka lupailevat toista tapaamista ja jatkavat yhteydenpitoakin normaalisti ilman, että tapaamiset koskaan realisoituvat. Itsekästä toimintaa tuollainenkin, eikä valitettavasti kannata jäädä odottelemaan ihmeitä. Itsellä taisi jo toki vuosia sitten olla aika satumainen tuuri, kun kolmista ensimmäisestä nettitreffeistä kaksi johti johonkin vakavampaan, vaikkei ehkä ensimmäinen todellisuudessa ollut aivan sitä mitä toinen antoi ymmärtää. Sittemmin vuosien tauon jälkeen on kyllä se paljon raadollisempi puolikin nettitreffeistä realisoitunut.

        Oma hyvä tuurini nettitreffeillä taisi kasautua ensimmäiseen naiseen kenen kanssa tapasin. Jos oikein muistan, hän oli toinen kenelle lähetin viestin ja ensimmäinen kuka vastasi. Kaikista parasta tässä vielä oli ettei minulla ollut minkäänlaista tarkoitusta tavata kun lähetin ensimmäisen viestin hänelle, kehuin vain profiilia. Siitä se kuitenkin lähti kun tultiin juttuun. Jokunen kerta kerettiin tavata ennen kuin hänellä kolahti ja yhdessä oltiin vajaa vuosi kunnes pistettiin poikki. Sen jälkeen on ollut vain näitä ketä on nähty vain kerran tai jos on nähty useamman kerran niin aivan puhtaasti kaveripohjalla. Jonkunlainen kulttuurishokki tullut ensimmäisen jälkeen kun mistään ei tunnu tulevan mitään ja vastauksiakaan ei saa kaikilta.


      • keräkaali

        Tätä samaa minäkin ihmettelen. Olen tavannut erästä miestä kaksi kertaa ja todella mukavaa oli. Ei seksiä mutta miellyttävää keskustelua ja toiseen tutustumista. harmittaa vain kun mies samaan aikaa jatkuvasti on palstalla ja varmasti kirjoittelee muidenkin kanssa. Kahden tapaamisen jälkeen on vain kovin vaikea kysyä tästä toiselta. Pitää vain katsella hetken aikaa tilannetta.


    • apuva, apuvaaaaaaaaa

      ei se kuule , niin helppoa ole livenäkään tutustua vaikka kuinka omaat puheenlahjoja, ihmisen epävarmuus/epäluuloisuus ei ole hyväksi koskaan, terveen järjen käyttö sitävastoin on sallittu, vaikka sen käyttö useinkin unohtuu sillä hetkellä kun ihastut/rakastut ja tuntuu että jalat menee alta vaikka yrität pitää jalat maassa vaikka pää on pilvissä.
      Miehenä olen kokenut tuollaista vain 3 kertaa eläissäni ja juuri nyt tuo kummajainen iski taas, vaikka sanotan, että salama ei iske kahta kertaa samaan puuhun...että pitikin vielä tässä iässä tuokin kokea, kummallakin samat tunteet leiskuu laidasta toiseen, ensi silmäyksestä asti nainen on kuin puulla päähän lyöty, tosin, nainen ei silloin tajunnut mistä tässä oikeasti on kyse, koska "isku" tuli kuin puun takaa, nyt hänellä on paniikki päällä kun elämäntilanne muuttui kertaheitolla aivan odottamatta...huh..huh, tätä onnea ja autuutta....uusiks meni kummankin korttipakka. Nyt vain hiljaa kuulostellaan ja katsellaan kun savu on vähän hälvennyt...josko sieltä tuhkasta löytyisi se hiomaton timantti, vaiko, pelkkä rakkautemme raunio...elämä antaa ja ottaaa... tähän meidän on tyytyminen, halusimme tai ei. Virta tuo...virta vie, niin kuin laineet elämän...

    • taotao 27

      deittailuhan on helppoa,mutta siinä ei opi tuntemaan ihmistä
      helppo kirjoittaa ja kehua kun ei nää toisen silmiä,mutta jos katse osuu se harvoin valehtelee

      • .................

        Tiedä nyt, etteikö niin harvoin. Pikaihastusten ja särkyneiden sydänten klubin jäsenmäärä on rajattoman suuri.


    • Yksi.nainen

      Usein käy kuitenkin niin, että toinen tykästyy mutta minä en, tai minä kiinnostun, mutta toinen ei. Kaikkein useimmin ei kumpikaan. Missä silloin mahtaa olla vika? Väärissä ihmisissä?

      Jos sitten sattuu kohdalle sellainen tapaus, että kumpikin tykkää, niin se on lottovoitto. Maailma on ihan liian täynnä yksipuolisia tunteita. Vai kuinka paljon niitä lopulta mahtaa olla? Jos ne eivät aina olekaan ihan niin yksipuolisia, mutta emme vain saa koskaan tietää toisen osapuolen tunteista? Meillähän on sellainen taipumus, että jos itse ihastumme, emme usko että se toinenkin olisi.

      • jaa-a

        Oma saldoni tältä vuodelta kiinnostavampien miesten kanssa:

        - yhteen olisin halunnut tutustua lisää että tietäisin kiinnostuisinko, mutta mies aloitti ihmeellisen veivaamisen että välillä unelmoi tapaamisesta ja sitten häipyi yhteyksistä ja pakoili koko asiaa kunnes katosi kokonaan

        - mies olisi ollut kiinnostunut, minä en viehättynyt hänen olemuksestaan ja persoonanakaan ei kiinnostanut tarpeeksi

        - minä olisin kiinnostunut miehestä, mutta tämä ei halunnut suhdetta (ja seksitouhut nyt lopahtavat aina ennemmin tai myöhemmin)

        - kumpikaan ei taaskaan kiinnostunut kummastakaan vaikka tavattiin yli vuoden tauon jälkeen uudestaan

        Enimmäkseen treffeillä on ollut tuota viimeistä kohtaa eli kumpaakaan ei kiinnosta. Tai jos miestä kiinnostaa vain seksi, niin eihän sellaista voi oikein kauhean merkittäväksi asiaksi noteerata.

        Ehkä se on vaan onnesta kiinni että osuu kohdalle se jonka kanssa kaikki käy yksiin ja napsahtaa kunnolla. Jotkut etsivät etsimistään ja tapaavat läjäpäin ihmisiä ja siltikään ei tunnu miltään. Ei se voi aina nirppanokkaisuudestakaan olla kiinni. Jos ei tunnu niin ei tunnu ja piste.


      • näitä riittää

        näin se menee, valitettavan usein


    • fdsfsdfsd

      Mulla tais osua kolmas tapaamani arpa.

      Ei siis täysin turhaa touhua.

      • turhaan,aivan turh..

        kerro mitä voitit , kun arvonta on suoritettu. Usein ne tapamiset ei johda mihinkään ja tälläiset suhteet on melkein yhtä pitkiä kuin tähdenlento.
        Siten on vielä nämä ...en tiiä...pelurit...ottaisko vai jätäiskö....ota näistä sitten selvä mitä ne oikastaan ovat vailla.


    • släde

      mä en usko enää nettideitteihin, olen mieluummin yksin kuin pörröön läppärillä etsimässä sopivaa... kun kaikki ns. itseään tavalliseksi kutsuvat etsivät aina vaan ihmeellisempää... Mukavaa syksyä!

    • näin

      On kyllä ku etsis neulaa heinäsuovasta. Yhteydenottoja tulee ja jos ei aio tätä nettitreffailua työkseen tehdä, niin ei ees kaikkiin jouda vastata tai edes antaa mahdollisuutta kaikille kivan oloisille... Kiinnostut jostain, niin se ei tiedäkkään mitä haluaa, asut liaan lähellä, asut liian kaukana, ei vastata viesteihin enää, pommitetaan liikaa viesteillä, pitäisi treffata kaikki ja pörrätä ees sun taas deiteille... hohhoi. Usko tähän hommaan lopahti. Tähdenlento kuvaa hyvin noita orastaneita juttuja... Ajan hukkaa.

    • näkemiin nyt

      Jos se eka treffikaveri natsaa ja aletaan tapailemaan, kuten minulle kävi.
      Olimme yhdessä, mutta sitten tuli väliin jotain, mikä ei johtunut meistä
      kummastakaan suoranaisesti ja ollaan nyt vain hyviä ystäviä.

      Sitten tämä olikin vaikeaa, koska tästä ekasta tuli tahtomattani vertailukohde muille.
      Tämä on hullua, mutta näin se oli ja siksipä poistin joksikinaikaa profiilin,
      tai voi olla ettei ole kanttia palata enää.

    • robbe.s

      Semmosen jutun olen havainnut että jos kirjoittelu sujuu ja tyyppi tuntuu olevan kiinnostava, niin joka kerta on käynyt niin että kemiat ei livenä natsaa. Ja jos joku tuntuu ihan paavolta kirjoittaessa niin livenä on usein heti fyysistä värinää. Todella paskamainen probleema.

      • 14 + 12

        Mulle on käynyt yleensä samalla lailla, mutta viikko sitten tapasin yhden jonka kanssa oli kiva kirjoittaa ja sitten mä tunsin myös vetovoimaa. Se ei sit ollut molemminpuolista :/ ihme homma. Kyllä mä kirjoittamisesta tykkään ei silti, mutta välillä mietin kuinka kauan täällä pitää verkkoja viritellä ennenkun nappaa ja kunnolla.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tyttäreni kuoli lihavuusleikkaukseen.

      Miettikää kuiten 2 kertaa, ennenkuin menette lihavuusleikkaukseen.
      Terveys
      262
      5582
    2. Pilasit mun

      Elämän. Sitäkö halusit?
      Ikävä
      128
      2366
    3. Suomessa on valittava 2 lucia neitoa...

      Maahanmuuttajille oma lucia neito ja Suomalaisille oma SUOMALAINEN Lucia neito....sama juttu on tehtävä miss Suomi kisoi
      Maailman menoa
      258
      2109
    4. Viiimeinen viesti

      Sinulle neiti ristiriita vai mikä nimesi sitten ikinä onkaan. Mulle alkaa riittää tää sekoilu. Oot leikkiny mun tunteill
      Suhteet
      64
      1874
    5. Mikä olisi sinun ja kaivattusi

      Tarinan kertovan elokuvan nimi?
      Ikävä
      180
      1700
    6. Analyysiä: Kiuru-keissi oli ja meni - demarit hävisi tässäkin

      Tapauksen tultua julki alkoi demarit ja muu vasemmisto selittään, että tämä oli poliittista väkivaltaa, siis ennen kuin
      Maailman menoa
      191
      1571
    7. Lasse Peltonen on kunnanjohtaja

      18/21 ääntä 1 Stoor ja 2 Vauhkonen
      Sysmä
      55
      1453
    8. Syntymäpäivä

      Milloin on kaipaamasi henkilön syntymäpäivä!? Hänellä miehellä on tammikuussa.
      Ikävä
      64
      1395
    9. Olet tärkeä

      mutta tunnen jotain enemmän ja syvempää. Jos voisinkin kertoa sinulle... Olen lähinnä epätoivoinen ja surullinen.
      Ikävä
      75
      1331
    10. Onko kaivattusi täysin vietävissä ja

      vedätettävissä?
      Ikävä
      119
      1201
    Aihe