IT-koulutus ihan helppoa

Luominen ja käyttö,

olet tavallaan oikeassa, mutta on hyvä syy siihen, että kommentoin juuri IT-alaa noin kuin avauksessani kommentoin. Syy on se, että IT-alan tyypit hyvin usein kuvittelevat olevansa jo pelkän insinööri-tutkintonsa perusteella jotain superneroja:

He muka osaavat ratkaista ongelman kuin ongelman, sillä osaavathan he ohjelmoida, jolloin heidän ei muuta tarvitse kuin kirjoittaa ongelman ratkaiseva ohjelma. Tokihan he tällaisen ohjelman osaavat kirjoittaa, sillä osaavathan he ohjelmoida. He kuvittelevat, että kyky ohjelmoida tiettyjä juttuja on muka todiste jostain ylivertaisesta loogisesta päättelykyvystä.

Enpä ole kuullut, että esimerkiksi sairaanhoitajat ajattelisivat koulutuksensa perusteella olevansa jotain kaikki ongelmat ratkovia superneroja. Kauppakorkean käyneet ovat ylpeää juppiväkeä, mutta ei heilläkään ihan tuollaista ajattelua juuri esiinny. Insinöörien sisälläkin tuollainen ajattelu tuntuu liittyvän nimenomaan IT-alaan.

Enemmän kuin IT kirjoitti:

Luominen ja käyttö,

olet tavallaan oikeassa, mutta on hyvä syy siihen, että kommentoin juuri IT-alaa noin kuin avauksessani kommentoin. Syy on se, että IT-alan tyypit hyvin usein kuvittelevat olevansa jo pelkän insinööri-tutkintonsa perusteella jotain superneroja:

He muka osaavat ratkaista ongelman kuin ongelman, sillä osaavathan he ohjelmoida, jolloin heidän ei muuta tarvitse kuin kirjoittaa ongelman ratkaiseva ohjelma. Tokihan he tällaisen ohjelman osaavat kirjoittaa, sillä osaavathan he ohjelmoida. He kuvittelevat, että kyky ohjelmoida tiettyjä juttuja on muka todiste jostain ylivertaisesta loogisesta päättelykyvystä.

Enpä ole kuullut, että esimerkiksi sairaanhoitajat ajattelisivat koulutuksensa perusteella olevansa jotain kaikki ongelmat ratkovia superneroja. Kauppakorkean käyneet ovat ylpeää juppiväkeä, mutta ei heilläkään ihan tuollaista ajattelua juuri esiinny. Insinöörien sisälläkin tuollainen ajattelu tuntuu liittyvän nimenomaan IT-alaan.

Lue lisää

Kyllä tätä kuvailemaasi "kusipäisyyttä" esiintyy joka ammattikunnassa, eikä edes pelkästään korkeaa koulutusta vaativien ammattikuntien joukossa.

Esimerkiksi monet duunarit väittävät, että vain he pystyvät mihinkään fyysisempään työhön, koska koulutetut eivät osaa muuta kuin käännellä kirjojen sivuja. Esimerkiksi eräs putkimies kehui, että "tuskin insinööri osaisi vetää putkia omakotitaloon". Eli kuvitellaan putkimiehen, raksamiehen, hitsaajan tai muiden fyysisten töiden tekemisen jotenkin mystisesti opettavan tekemään kaikkia fyysisiä töitä. Tuskimpa moni talomaalarikaan osaa putkitöitä, mutta jostakin syystä kyseinen putkimies otti esimerkiksi juuri insinöörin. Toisaalta luullaan, että kouluttautuminen täysin estää tekemästä mitään fyysistä hommaa.

Sitten esimerkiksi lääkärit luulevat osaavansa johtaa suuria organisaatioita ihan vain koska ovat koulutettuja lääkäreitä. Esimerkiksi sairaalajan johtaminen on mielestäni paljon lähempänä yrityksen johtamista kuin vaikka terveyskeskuslääkärin tai kirurgin työtä. Silti lääkärit niitä sairaaloita johtavat ja monet paljon soveltuvamman pohjakoulutuksen omaavat ovat pelkästään neuvomassa heitä. Eräskin kyseisiä "neuvonantajan" hommia tekevä ekonomi purki minulle tuntojaan ja valitti kuinka mahdotonta on neuvoa omasta mielestään kaikkivoipaa lääkäriä sairaalan johtamisessa, kun kyseinen lääkäri ei millään tavalla tunnista omia heikkouksiaan ja ymmärrä, että hänellä on ympärillään paljon ihmisiä jotka tietävät organisaation johtamisesta jo koulutuksensa ja kokemuksensa puolesta paljon enemmän kuin kuin kyseinen lääkäri.

Eli kyllä niitä kusipäisiä ihmisiä löytyy ihan joka muodossa ja joka alalta. Tosin kyllähän niitä joillekin aloille pesiytyy enemmän. Ei kannata vetää koko alaa koskevia johtopäätöksiä vain parin tapauksen perusteella.

Mathdude,

juttusi - sinänsä asiaa - osuisivat avaukseeni paremmin, jos IT-koulutus tähtäisi siihen, että sen läpikäyneistä tulee esisijaisesti algoritmiikan/koneoppimisen/... tutkijoita. Todellisuudessa koulutus myös yliopistotasolla tuntuu kurssien enemmistön perusteella tähtäävän lähinnä siihen, että opiskelijoista ensisijassa tuleekin helpompien juttujen tekijöitä yrityksiin esim. perusohjelmoinnin tai tietokantojen käytön saralle. Tällaisessa työssä ei tarvitse ratkoa mitään kovin monimutkaisia pähkinöitä, vaikka toki nidenkin kunnolliseen sujumiseen tietty rutinoituminen tarvitaan. Nimittäin, kurssit eivät yleensä sisällä loogisesti kovinkaan monimutkaisia asioita, vaan kursseista selviää keskivertoälylläkin hyväänkin arvosanaan asti ihan lukemalla. On siellä yleensä toki jokunen kurssi algoritmiikastakin.. (Niissä voi olla vähän monimutkaisempia kokonaisuuksia ja niiden ominaisuuksien todistamista mukana.)... ja tällaisten kurssien hyvin läpäisseiden joukosta voidaan katsoa löytyvän ne, jotka sitä algoritmitutkimustakin pystyisivät tekemään.

Olen kuitenkin huomannut, että keskiverto IT-opiskelija vähän kammoksuu tällaisia matematiikkaa... (Olipa matematiikka sitten diskreettiä tai vaikka todennäköisyyksien kanssa tilastollisesti pelaavaa.)... ja todistuksia sisältäviä kursseja, jolloin moni heistä jättää tällaiset kurssit käymättä tai selviää niistä vain vaivoin. Tämä ei ole kuitenkaan mikään ongelma, sillä harvanpa heistä tarvitsee tulevassa työssään vaivata päätään tällaisilla asioilla.

Pähkinänkuoressa:

Kuvaamasi monimutkaiset jutut tulevat myöhemmin työssä eteen vain pienelle osalle IT-opiskelijoista, joista tulee tutkijoita tai jotka edes myöhemmin joutuvat käyttämään tällaisia monimutkaisempia juttuja. Pelkkä käyttäjäkin voi käyttää näitä monimutkaisempia juttuja ikäänkuin mustalaatikkona ymmärtämättä miksi esim. pseudokoodina annettu algoritmi toimii kuten toimii, ja vasta oikeastaan tutkijan on syvällisesti ymmärrettävä tällaisten monimutkaisempien algoritmien toiminta ja oikeastaan kehitettävä niitä edelleen.

Tästä syystä yliopistotasoinenkin IT-koulutus voi koostua ja koostuukin enimmäkseen kursseista, joiden sisältö on melkolailla helppoa asiaa eikä IT-opiskeljijoiden valtaosa myöhemminkään törmää työssään sen vaikeampiin asioihin. Kuitenkin tämä lopulta melkoisen helppojen asioiden kanssa puuhaileva IT-opiskelijoiden enemmistö on jo taipuvainen pitämään itseään ylivertaisina järjenjättiläisinä, ja tämä ajattelu alkaa jo ihan sieltä AMK-tasolta alkaen.

Sinänsä minä kyllä tiedän millaisia juttuja mathdude ajaa takaa. Itse luin pääaineenani matematiikkaa, ja jonkun verran olen perehtynyt myös tuohon monimutkaisempaan algoritmiikkaan, vaikka toki oma perehtyneisyyteni on melko pintapuolinen. Jokatapauksessa silti tiedän jo noista asioista paljon enemmän kuin valtava enemmistö IT-opiskeljoista tulee koulutuksessaan ja työssään koskaan tietämään.

Enemmän kuin IT kirjoitti:

Mathdude,

juttusi - sinänsä asiaa - osuisivat avaukseeni paremmin, jos IT-koulutus tähtäisi siihen, että sen läpikäyneistä tulee esisijaisesti algoritmiikan/koneoppimisen/... tutkijoita. Todellisuudessa koulutus myös yliopistotasolla tuntuu kurssien enemmistön perusteella tähtäävän lähinnä siihen, että opiskelijoista ensisijassa tuleekin helpompien juttujen tekijöitä yrityksiin esim. perusohjelmoinnin tai tietokantojen käytön saralle. Tällaisessa työssä ei tarvitse ratkoa mitään kovin monimutkaisia pähkinöitä, vaikka toki nidenkin kunnolliseen sujumiseen tietty rutinoituminen tarvitaan. Nimittäin, kurssit eivät yleensä sisällä loogisesti kovinkaan monimutkaisia asioita, vaan kursseista selviää keskivertoälylläkin hyväänkin arvosanaan asti ihan lukemalla. On siellä yleensä toki jokunen kurssi algoritmiikastakin.. (Niissä voi olla vähän monimutkaisempia kokonaisuuksia ja niiden ominaisuuksien todistamista mukana.)... ja tällaisten kurssien hyvin läpäisseiden joukosta voidaan katsoa löytyvän ne, jotka sitä algoritmitutkimustakin pystyisivät tekemään.

Olen kuitenkin huomannut, että keskiverto IT-opiskelija vähän kammoksuu tällaisia matematiikkaa... (Olipa matematiikka sitten diskreettiä tai vaikka todennäköisyyksien kanssa tilastollisesti pelaavaa.)... ja todistuksia sisältäviä kursseja, jolloin moni heistä jättää tällaiset kurssit käymättä tai selviää niistä vain vaivoin. Tämä ei ole kuitenkaan mikään ongelma, sillä harvanpa heistä tarvitsee tulevassa työssään vaivata päätään tällaisilla asioilla.

Pähkinänkuoressa:

Kuvaamasi monimutkaiset jutut tulevat myöhemmin työssä eteen vain pienelle osalle IT-opiskelijoista, joista tulee tutkijoita tai jotka edes myöhemmin joutuvat käyttämään tällaisia monimutkaisempia juttuja. Pelkkä käyttäjäkin voi käyttää näitä monimutkaisempia juttuja ikäänkuin mustalaatikkona ymmärtämättä miksi esim. pseudokoodina annettu algoritmi toimii kuten toimii, ja vasta oikeastaan tutkijan on syvällisesti ymmärrettävä tällaisten monimutkaisempien algoritmien toiminta ja oikeastaan kehitettävä niitä edelleen.

Tästä syystä yliopistotasoinenkin IT-koulutus voi koostua ja koostuukin enimmäkseen kursseista, joiden sisältö on melkolailla helppoa asiaa eikä IT-opiskeljijoiden valtaosa myöhemminkään törmää työssään sen vaikeampiin asioihin. Kuitenkin tämä lopulta melkoisen helppojen asioiden kanssa puuhaileva IT-opiskelijoiden enemmistö on jo taipuvainen pitämään itseään ylivertaisina järjenjättiläisinä, ja tämä ajattelu alkaa jo ihan sieltä AMK-tasolta alkaen.

Sinänsä minä kyllä tiedän millaisia juttuja mathdude ajaa takaa. Itse luin pääaineenani matematiikkaa, ja jonkun verran olen perehtynyt myös tuohon monimutkaisempaan algoritmiikkaan, vaikka toki oma perehtyneisyyteni on melko pintapuolinen. Jokatapauksessa silti tiedän jo noista asioista paljon enemmän kuin valtava enemmistö IT-opiskeljoista tulee koulutuksessaan ja työssään koskaan tietämään.

Lue lisää

"juttusi - sinänsä asiaa - osuisivat avaukseeni paremmin, jos IT-koulutus tähtäisi siihen, että sen läpikäyneistä tulee esisijaisesti algoritmiikan/koneoppimisen/... tutkijoita."

Totta. Ajattelin tietotekniikan soveltamista tieteen kannalta, kun löysin viestin tältä keskustelualueelta. Ohjelmoinnista löytyy niin helppoja kuin hyvinkin haastavia töitä.

" Esimerkiksi luin muutama kuukaisi sitten, että vielä ei ole kehitetty algoritmia, joka pystyisi keksimään šakin säännöt valmiita pelejä tutkimalla. Tai vaikkapa heikko Goldbachin hypoteesi on periaatteessa mahdollista todistaa koneen avulla, mutta vielä pitäisi keksiä menetelmä, jolla laskettavien vaihtoehtojen määrä tippuisi dramaattisesti."

Ehkäpä älykkyyttä onkin keksiä uusi shakki, eikä vanhaan loogisia johtopäätöksiä.

IT-alan ihmisten suurin ongelma on nähdä kaikki vain algoritmeina ja unohtaa reaalimaailma. En tiedä onko tämä koulutuksen tuote (olen eri alan insinööri) vai ajautuuko alalle vain liian teoreettisia ihmisiä.

Todellisuudessa maailma on kuitenkin raja-arvojen, toleranssien ja kaoottisuuden hallitsema. Tasaista pintaa tai tarkkaa arvoa ei ole olemassa eikä varmaa tapahtumaa. Tämän kun ymmärtää, että maailma ei toimi niin kuin tietokone-ohjelma, on jo älyllisesti pitkällä. Tiettyyn rajaan asti, mallit toki toimivat, mutta uuden keksiminen on usein juuri tällä rajapinnalla keikkumista. Vaativin rajapinta lienee ihmisen ja (tieto)koneen välillä.

Kärjistäen edellisen voisi sanoa, että jos sen voi ratkaista tietokoneella (pelkällä logiikalla), se ei ole enää ongelma.

Normi-insinööri,

ei niissä keskiverroissa IT-insinöörin töissä juurikaan tarvita luovuutta tai uuden oppimista. Toki siinä sitä luovuutta tarvitaan jonkinverran, mutta luova keksiminen (esim. ohjelmoidessa) on yleensä melkoisen helppoa, eli IT-insinöörin työssä eteen tulevat ohjelmointiongelmat eivät ole ylitsepääsemättömän vaikeita juuri kenellekään normaalijärjellä varustetulle. Sitäpaitsi tällainen taito ON opittavissa, ja juuri sitä tarkoitan kun puhun siitä, että kunnolliseen ohjelmointiosaamiseen tarvitaan ohjelmointiin rutinoitumista, jota juuri kellään ei ole koulunpenkiltä tullessaan. (Ellei hän harrastuksenaan/sivutyönään ole jo vähän opiskelujensa aikanakin tällaisia hommia tehnyt.)

On toisaalta niissä kursseissakin yleensä tehtäviä, jotka sitä uuden keksimisen kykyä mittaavat. Toki kurssitehtävän ratkoja ei ole keksimässä mitään täysin uutta ...(Tehtävän antaja tietää jo vastauksen.)... mutta kyky ratkoa tehtäviä selvästi jo kertoo jonkinlaisesta ongelmanratkaisukyvystä.

Tästä tulikin mieleeni se, että moni IT-puolen opiskelija ei edes kykene kurssitehtäviä ja tenttitehtäviä kovin hyvin ratkomaan, vaan suurimmalla osalla heistä kurssin aikana ja tentissä ratkominen jää melko kehnoksi jopa siinä määrin, että kurssin arvosanaksi tulee hylätty. (Minä taas vedin kursseista yleensä parhaat arvosanat.) Toki on totta, että läheskään kaikki eivät parhaaseen arvosanaan aina pyrikään, mutta IT-puolella(kin) laajasti esiintyvä kehno kurssisuoriutuminen... (=Juuri kukaan ei ratkaise vähänkään vaikeampia demotehtäviä, kursseista monilla hylättyjä tai heikkoja arvosanoja)... viittaa siihen, että kyllä ne IT-kurssienkin asiat ovat monille IT-opiskelijoille jo kohtalaisen vaikeita.

Enemmän kuin IT kirjoitti:

Normi-insinööri,

ei niissä keskiverroissa IT-insinöörin töissä juurikaan tarvita luovuutta tai uuden oppimista. Toki siinä sitä luovuutta tarvitaan jonkinverran, mutta luova keksiminen (esim. ohjelmoidessa) on yleensä melkoisen helppoa, eli IT-insinöörin työssä eteen tulevat ohjelmointiongelmat eivät ole ylitsepääsemättömän vaikeita juuri kenellekään normaalijärjellä varustetulle. Sitäpaitsi tällainen taito ON opittavissa, ja juuri sitä tarkoitan kun puhun siitä, että kunnolliseen ohjelmointiosaamiseen tarvitaan ohjelmointiin rutinoitumista, jota juuri kellään ei ole koulunpenkiltä tullessaan. (Ellei hän harrastuksenaan/sivutyönään ole jo vähän opiskelujensa aikanakin tällaisia hommia tehnyt.)

On toisaalta niissä kursseissakin yleensä tehtäviä, jotka sitä uuden keksimisen kykyä mittaavat. Toki kurssitehtävän ratkoja ei ole keksimässä mitään täysin uutta ...(Tehtävän antaja tietää jo vastauksen.)... mutta kyky ratkoa tehtäviä selvästi jo kertoo jonkinlaisesta ongelmanratkaisukyvystä.

Tästä tulikin mieleeni se, että moni IT-puolen opiskelija ei edes kykene kurssitehtäviä ja tenttitehtäviä kovin hyvin ratkomaan, vaan suurimmalla osalla heistä kurssin aikana ja tentissä ratkominen jää melko kehnoksi jopa siinä määrin, että kurssin arvosanaksi tulee hylätty. (Minä taas vedin kursseista yleensä parhaat arvosanat.) Toki on totta, että läheskään kaikki eivät parhaaseen arvosanaan aina pyrikään, mutta IT-puolella(kin) laajasti esiintyvä kehno kurssisuoriutuminen... (=Juuri kukaan ei ratkaise vähänkään vaikeampia demotehtäviä, kursseista monilla hylättyjä tai heikkoja arvosanoja)... viittaa siihen, että kyllä ne IT-kurssienkin asiat ovat monille IT-opiskelijoille jo kohtalaisen vaikeita.

Lue lisää

"Avaaja itse on parhain arvosanoin käynyt lukuisia IT-kursseja esim. ohjelmoinnista, algoritmeista ja tietokannoista, joten tiedän siis mistä puhun."
...
"...Minä taas vedin kursseista yleensä parhaat arvosanat. "

Jotenkin tulee tästä mieleen, että motiivisi on lähinnä oman egosi kohottaminen. Etkö saa tarpeeksi arvostusta sille, kun pitää täältä hakea? Eikö rajaton älykkyytesi näykään muille?

Ei insinööritieteissä ole mitään ihmeellistä. Kyse on lähes pääsoin siitä, onko opiskelija motivoitunut ja jaksaako perehtyä riittävästi asian taustoihin. Rakettitiede ei ole oikeasti mitään rakettitiedettä, vaan suhteellisen simppeliä osaamista, mutta yksityiskohtia ja tiedettävää on määrällisesti paljon.

Kunhan hieman tuosta kasvat, niin huomaat, ettei elämässä ole oleellista älykkyys vaan viisaus. Se taas ei ole loogista päättelykykyä tai kurssiarvosanoja, vaan hankkimiensa tietojen ja taitojen oikeaa soveltamista ja ihmissuhdetaitoja, joihin kuuluu mm. toisten arvostus heidän älyllisestä kapasiteetistaan riippumatta.

No toivottavasti pääset edes sisään :-D