Täysin puhumaton 2v7kk poika!

Meillä poika oli lähes puhumaton 2,5 vuotiaana (ei yhtään oikeaa sanaa, mutta jotain äänteitä kyllä).

Muutama kuukausi myöhemmin puhui jo ikätasoisesti.

Meidän nuorin poika osasi joitakin sanoja 4,5 vuotiaana,mutta...En halua säikytellä vaan kertoa totuuden.Lastensuojelu otti asian puheeksi ja kerroin varanneeni ajan puheterapeutille ja hommanneeni tarhapaikan valmiiksi,jossa myös oli lapsia jotka eivät puhuneet mitään.Heille siellä opetettiin tukiviittomilla ja kuvien avulla puhumaan,saamaan aikaan sanoja.Mutta meille kävi niin että ls päätti ottaa lapset huostaan ja yksi syy oli tämä.Muut olivat lasten mummon tekemiä sairaita ilmoituksia milloin mistäkin.Kateellinen kun oli mummo,kun en kertonut hänelle uutta osoitettani,ettei hän olisi ollut jatkuvasti häiriköimässä elämäämme kuten edellisessä osoitteessa.Kyllä sinun lapsesi oppii puhumaan,hän varmasti ottaa kiinni muut ennen koulun alkua.Poikamme puhuu jo ihan hyvin,täytti kesällä 6v.Koulun alkua on siirretty vuodella ettei tule kiusatuksi.Kielijänne oli pojalla myös kireä syntymästä asti ja sitä sairaalassa miettivätkin että katkaistaanko se vai ei.Voimia ja hyvää syksyä.

Eikö puheterapeutilla käynneille ole jatkoa? Meidän poika ei puhunut 2,5v iässä. Veimme puheterapeutille ja säännöllinen puheterapia käynnistettiin ennen kolmen vuoden ikää. Puheen kuntouttaminen vei todella aikaa. Ymmärtämisessä ei ollut koskaan vikaa, välillä ymmärsi liiankin hyvin. :)

Ihanahan se olisi lukea tarinoita kuinka lapsi ikään kuin herää puhumaan yhtäkkiä ja kohta puhuukin jo ikätasoisesti ja sitten uskoa, että näin käy omankin lapsen kohdalla. Aina ei kuitenkaan käy näin. Sitä varten on ammatti-ihmiset. He arvioivat ja antavat tukea. Noudata heiltä saatuja ohjeita. Mukavahan se on vaihtaa ajatuksia myös samassa tilanteessa olleiden vanhempien kanssa.

Gwinevere, missä päin asutte? Meillä poika 2v10kk ja kesällä vasta alkoi tulla sanoja, lauseita ei vieläkään. Minäkin kaipailen vertaistukea... Myös sähköpostia voin mielelläni vaihtaa.

Tyttäremme ei puhunut vieläkun ikää oli 2v8kk ja silloin pyysin lähetteen keskus sairaalaan. Sen jälkeen tehtiin kaikki mahdolliset testit ja kokeet ja mitään ns. vikaa ei löytynyt.Nyt tyttö on koulussa 2 luokalla ,ikää on kohta 10v. Vieläkään hän ei puhu ,hänellä on käytössä tukiviittomat ,kommunikaatiokansio, vähän kuvia käytössä. Meiltä vanhemmilta asia on vaatinut todella paljon aktiivisuutta että tyttö on saanut kaiken mahdollisen tuen ja kannustuksen jotta pystyisi tulevaisuudessa itsenäiseen elämään puhuu sitten tai ei. Mutta toivoa emme silti vielä ole menettäneet etteikö hän vielä puhuisi joskus.;)

Viivästyminen voi olla hyvälaatuistakin. Mieheni poika (olemme siis uusioperhe) puhui liki kolmivuotiaana vain pari sanaa: auto, koija (koira).

Olin ihmeissäni, koska omat lapseni siinä vaiheessä jo kertoivat pikku tarinoita, osasivat loruja ulkoa, käyttää käsitteitä ylhäällä, alhaalla, sivulla jne.

Joka tapauksessa puhe lähtikin yhtäkkiä kehittymään vauhdilla,.... luin ja juttelin paljon enemmän kuin oma äitinsä, kun lapsi oli meillä. Hän on nyt käynyt peruskoulun kohtalaisella menestyksellä. Lukioon ei päässyt, mutta on ammattikoulussa.

Ehkä yleensä puheen viivästyminen viittaa, että mitään neroa ei ole tulossa, mutta ihan tavallinen poika voi vielä sukeutua. Älä vielä hermostu!

No ei se puheen viivästyminen kyllä tarkota sitä että ei ole neroa tulossa. Tähän ehkä jo kliseeksi muodostuneena esimerkkinä voisin mainita Albert Einsteinin, joka oppi puhumaan kolmevuotiaana. Ja vaikkei mitään aivan Einsteinin kaltaista neroa omasta lapsesta sukeutuisikaan, niin ihan yhtä älykäs kuin ikätoverinsa. Puheen kehityksessä lapset ovat vain todella yksilöllisiä, kuten kaikessa muussakin kehityksessä. Älkää siis tarkkailko liikaa taulukkoja, jotka kertovat mitä lapsen kuuluisi kulloinkin osata tai oppia. Ne stressaavat vain vanhempia eivätkä voi toimia kunnollisena ohjenuorana kuin osalle lapsista. Kunhan puhutte ja luette lapselle paljon, kannustatte kun lapsi pyrkii luomaan kontaktia tai kommunikoimaan, oli se sitten käsillä osoittamalla tms. ja kaikin keinoin pyritte ymmärtämään lastanne. Asenne: "En ymmärrä, koitas nyt vaan sanoa äidille mitä haluat." ei kanna pitkälle eikä johda hyviin tuloksiin.

Tämän kaiken varmaan jo tiedättekin, mutta tuskimpa kirjoitukseni ainakaan ketään haittaa. Ja pointtini oli, että älykkyydestä puheen hitaampi kehitys ei kerro mitään.

Lapseni alkoi puhua 4-vuotiaana tiiviin kuntoutuksen myötä. Tukiviittomat, kuvat, puheterapia ja puhehäiriöisille räätälöity nk intergroitu ryhmä. Kotona paljon huomiota vuorovaikutukseen ja liikunnallinen aktivointi. Osana ongelmaa dyspraksia. Hyvällä kuntoutuksella ja meidän vanhempien suurella panoksella lapsen jatko on ollut hyvä -kiitos varhaisen kuntoutuksen.
Ei ole syytä jäädä odottelemaan. Kysyisin,onko lapsella muita erityispiirteitä. Eikö tilanne ahdista häntä, miten motoriikka toimii ja onko hänellä päivähoidossa tukitoimia. Haluaako lapsi kuunnella lukemista, miten hän keskittyy asioihin.
Täysi ääntelemättömyys kiinnitti heti puheterapeutin huomion ja lapsi pääsi nopeutetusti tutkimuksiin lastenneurologille. Puheenkehityksen nk herkkyyskautta on ikäkausi 3-5-vuoteen, jolloin saadaan paljon aikaan lapsen kehityksessä.
Hae neuvoja ammattilaisilta, liity paikalliseen dysfasiayhdistykseen saadaksesi vertaistukea.
Kuntoutusta ei saa vaatimatta, eikä tule hyväksyä viivyttelyä.

meiläkään poika ei puhu mitään pärisee vai se syntynyt maalikuussa 2012

Sukulaispoikamme ei vielä 2-vuotiaana puhunut ja tuolloin paljastui, että hän oli autistinen. Hän "pärisi" myös, mutta oli 1-vuotiaasta eteenpäin kasvoiltaan täysin ilmeetön. Siihen asti hän oli ollut ihan tavallisen oloinen ja nauravakin vauva.

Koska lapsesi on selkeästi sosiaalinen ja pusuttelee ja halailee, ei ainakaan niin vaikeasta neurologisesta sairaudesta, kuin autismista voi olla viitteitä.

Meidän perheessä esikoinen on jo 4v 4kk - eikä puhu. Hän käyttää kyllä vokaaliääntelyä, josta tuttu ihminen voi tunnistaa joitakin sanoja. Mutta oikeiden, yksiselitteisten sanojen tuottamista olemme saaneet odotella. Parin kuukauden kuluttua olemme menossa lastenneurologin suosituksesta sairaalaan kahden viikon hoitojaksolle, josko siitä olisi apua...

Tukiviittomista on ollut puhetta sekä puheterapeutilla että lastenneurologilla. Meidän mielestämme ne kuitenkin tuntuvat turhilta, koska lapsemme aivan selvästi ymmärtää niin paljon meidän puhettamme. Viittomiin tukeutuminen tuntuu meistä pakittamiselta.

Toinen lapsemme, 3v 3kk on kutakuinkin samassa tilassa. Tunnistettavia sanoja kuitenkaan ei ole senkään vertaa kuin esikoisella.

Kolmas lapsemme, 1v 7kk tuo pirteän poikkeuksen sarjaan. Hänellä jo jokeltelu oli paljon isompia sisaruksiaan aktiivisempaa. Hänkään ei kuitenkaan vielä puhu.

Odottelemme suurella jännityksellä, kuka näistä kolmesta alkaa puhua kunnolla ensimmäisenä.

Viittomien idea on se, että niistä tulee lapselle keino ilmaista itseään ennenkuin sanat tulevat. Vanhemmat opettelevat viittomat ensin ja käyttävät niitä, lapsi oppii mallista. Sanat tulevat kyllä sitten kun on niiden aika ja viittomat jäävät luonnostaan pois. Ottakaa vaan viittomat käyttöön vaikka epäilyttääkin. Niistä on oikeasti apua.

Kovasti olemme odotelleet tukiviittoma opetukseen pääsyä, mutta kauan tuntuu kestävän. Kyllä helpottaisi arkea kun poika pystyisi paremmin kommunikoimaan, ei tulis niin paljoo itkupotkuraivareita :) Nyt on onneksi alkanut osoittaa mielenkiintoa puhumista kohtaan ja ääntely on selvästi monipuolistunut. Huomenna on kielijänteen katkaisu edessä. Saas nähdä onko sillä vaikutusta puheen kehitykseen.

Minun poika iski jo 2v ensimmäisen naisen :D noei vitsi vitsi. Ei oo lapsia. Itekkin olin nuorena huono puhuja ja sössöttäjä. Muistuu vieläkin mieleen kun moni huomautti siitä. Ei se loppuun kivalle tunnu.. Katsokee vaikka jotain meneviä musiikki videoita jos se poikas oppii siitä puhumaan.