Tätini vanhemmat ovat solmineet avioliiton 1920-luvulla. Hänen isänsä oli saanut perintönä maatilan,johon hänen puolisonsa oli tullut miniäksi.Isä oli kuollut jo 1950-luvulla tekemättä testamenttia. Leski oli jatkanut tilanpitoa. Siirtyikö 1920-luvulla solmitussa avioliitolla maaomaisuus naimaosana lainkaan leskelle vai menikö se suoraan perinnönjättäjän (=isän )rintaperillisille.
vanha avioliitto
Tytär
3785
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Vaimothan saivat lähteä talosta maantielle miehen sen isännän kuoleman jälkeen. Kova oli kohtalo, mutta niin se vain oli. Olin tyttönen, kun kuulin ihmeteltävän kotikylässäni, että ison talon emäntä ja kunnan hotteisiin vain joutu.
Nyt on sentään nyt ja vaimokin huomioidaan ja hänen työnsä tulos tuottaa asumisoikeuden.
Samaa asiaa on asiantuntevasti selostettu seuraavassa keskustelussa joka kannattaa katsoa
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=123&conference=4500000000000082&posting=22000000003832206
Tosin tapauksessasi on jonkinverran eroja tuolla selitettyyn. Perintökaari on ollut toki sama kuin silloin eli leski ei ole perinyt mutta avioliittolaki ehti muuttua vuonna 1930. Avioliittolain voimaanpanolaissa tosin todettiin että ennen ko. lain voimaantuloa solmittuihin avioliitoissa puolisoiden oikeussuhteisiin sovelletaan vanhaa lakia muutamin poikkeuksin joilla ei ilmeisesti tässä tapauksessa ole mitään merkitystä. Joten linkissä mainitussa keskustelussa esitetyt perustelut pitäisi olla sinunkin kysymykseen ihan oikeita eli leski ei saanut mitään vaan kaikki meni lapselle niikuin nimimerkki muistikuva muistelikin.
Ensinnäkin kiitos vastaajille.
Esitetty kysymys vanhan avioliittolain soveltamisesta ei ole pelkkää perintöoikeuden historiaa vaan siihen liittyy vahva sidos tähän päivään: nyt jo iäkäs tätini on avioitunut aikanaan miehen kanssa, jolla on poika aikaisemmasta avioliitosta. Tädilläni ei ole rintaperillistä. Nyt puoliso kuoli. Puolisoilla ei ollut testamenttia eikä avioehtosopimusta. Tätini isältä ei myöskään jäänyt testamenttia. Paljon myöhemmin kuolleelta tätini äidiltä jäi sensijaan testamentti, jossa oli suljettu aviopuolison avio-oikeus perintönä saatuun omaisuuteen.
Tätini ja hänen puolisoltaan tämän pojalle tulevan omaisuuden osituksen lopputulokseen vuonna 2004 vaikuttaa varsin ratkaisevasti saiko tätini äiti edes jonkin osan alussa mainitusta maatilasta omaan omistukseensa eli mikä osa tätini omaisuudesta on ositustilanteessa avio-oikeudesta vapaata omaisuutta.