Olin masentunut muutaman vuoden ja siihen kuului rankkaa uupumusta.
Sain kuitenkin n. vuosi sitten ssri-lääkityksen (sepram). Se auttoi ahdistukseen, masennukseen ja häpeäntunteisiin. Minulla oli myös seroquel ja opamox väliaikaisena lääkityksenä. Nykyään menee vain sepram 30 mg. Joskus voin unohtaa ottaa ne aamuisin. Näin käy esim. viikonloppuisin.
Kuitenkin, nykyään tuntuu siltä, ettei millään ole mitään kummosempaa väliä, ei negatiivisesti, tätä on vähän vaikea selittää, tuntuu et kaikki menee ns. ''chillaten''. Oon nykyään tosi huoleton kaiken suhteen. Esim. nukkumisen ja kouluunheräämisen suhteen. Haluan mennä kouluun ja koiran täytyy tietysti päästä lenkille. Usein aamuisin on vain niin, etten edes ymmärrä herätyskellon soivan. Joskus havahdun siihen, mutta tuntuu kuin olisi huumattu enkä haluaisi liikkua sängystä mihinkään. Nukahdan miltei heti uudestaan. Saatan herätä kunnolla vasta klo 12 (koiran kyllä pissatan pihalla aikaisemmin). Silloin silmät seisoo päässä, siis katse on ihan lasittunu, eikä päässä liiku mitään. Myöhemmin on todella huono omatunto, kun ei taaskaan päässyt ylös.
Kun sitten herään ja pääsen ylös ajoissa, väsyn todella nopeasti monesti jo iltapäivällä, saatan nukkua parikin tuntia, ja vaikka menisin illalla suht. ajoissa nukkumaan, en välttämättä pääse ajoissa ylös (puol 7).
Huolestuttaa tulevaisuus, työt, se miten koirani voi kärsiä aamu-unisuuteni takia. Tuntuu, että väsymys tuhoaa koko elämän, vaikka muuten kaikki onki auht hyvin! Liikun paljon, syön terveellisesti, en käytä liika päihteitä... Mistä tää voi johtua.. lääkkeistä? masennus muuttanu muotoaan? Lääkärillä käyn, mutta mitään ratkaisevaa ei ole tullut esiin :(
On niin helppoa sanoa, et ota ittees niskast kii,oon yrittäny skarppaa.. mut aina tulee tollast taantumista... nukun puolpäivää :(
Sain kuitenkin n. vuosi sitten ssri-lääkityksen (sepram). Se auttoi ahdistukseen, masennukseen ja häpeäntunteisiin. Minulla oli myös seroquel ja opamox väliaikaisena lääkityksenä. Nykyään menee vain sepram 30 mg. Joskus voin unohtaa ottaa ne aamuisin. Näin käy esim. viikonloppuisin.
Kuitenkin, nykyään tuntuu siltä, ettei millään ole mitään kummosempaa väliä, ei negatiivisesti, tätä on vähän vaikea selittää, tuntuu et kaikki menee ns. ''chillaten''. Oon nykyään tosi huoleton kaiken suhteen. Esim. nukkumisen ja kouluunheräämisen suhteen. Haluan mennä kouluun ja koiran täytyy tietysti päästä lenkille. Usein aamuisin on vain niin, etten edes ymmärrä herätyskellon soivan. Joskus havahdun siihen, mutta tuntuu kuin olisi huumattu enkä haluaisi liikkua sängystä mihinkään. Nukahdan miltei heti uudestaan. Saatan herätä kunnolla vasta klo 12 (koiran kyllä pissatan pihalla aikaisemmin). Silloin silmät seisoo päässä, siis katse on ihan lasittunu, eikä päässä liiku mitään. Myöhemmin on todella huono omatunto, kun ei taaskaan päässyt ylös.
Kun sitten herään ja pääsen ylös ajoissa, väsyn todella nopeasti monesti jo iltapäivällä, saatan nukkua parikin tuntia, ja vaikka menisin illalla suht. ajoissa nukkumaan, en välttämättä pääse ajoissa ylös (puol 7).
Huolestuttaa tulevaisuus, työt, se miten koirani voi kärsiä aamu-unisuuteni takia. Tuntuu, että väsymys tuhoaa koko elämän, vaikka muuten kaikki onki auht hyvin! Liikun paljon, syön terveellisesti, en käytä liika päihteitä... Mistä tää voi johtua.. lääkkeistä? masennus muuttanu muotoaan? Lääkärillä käyn, mutta mitään ratkaisevaa ei ole tullut esiin :(
On niin helppoa sanoa, et ota ittees niskast kii,oon yrittäny skarppaa.. mut aina tulee tollast taantumista... nukun puolpäivää :(
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tee itsellesi tarpeeksi pieniä tavoitteita ja täytä ne.
Pikkuhiljaa nosta tavoitteiden tasoa.
Ahkeruus kovankin onnen voittaa.
Lue kirja Stefan Borg; "Irti unilääkkeistä".