Millä opilla

saisi ryhmän vastaavan patalaiskan lastentarhanopettajan kiinnostumaan omasta työstään? Ei hajuakaan loruista, lauluista, liikunnasta, askarteluista ym. ja suoraan sanottuna lasten perushoitokaan ei juuri kiinnosta. Ryhmän lapset ovat aivan ihania ja vaikka me alemmin koulutetut teemme parhaamme ja tuomme ideamme käyttöön, niin ne ei oikein sitten kelpaa. Suunnittelu- ja valmisteluaikaa hänelle on varattu viikkoa kohti viitisen tuntia, mutta ei hän jostain käsittämättömästä syystä saa mitään aikaseksi. Niin kai se on, että hullu paljon töitä tekee, viisas pääsee vähemmällä. Mutta jos hommat jatkuu näin, niin pian me muut ollaan niitä entisiä päiväkodin työntekijöitä. Ei jakseta.