Teknillinen massakoulutus

Quercus rubra

Teknillisten korkeakoulujen ja yliopistojen sisäänottomääriä on suurennettu valtavasti 1990-luvulta alkaen, joten yleisen mielikuvan mukaan ala on muuttunut kirjaimellisesti massojen massakoulutuksessa.

Osaako kukaan sanoa, kuinka suuri osa ikäluokasta yhteensä aloittaa Suomessa opintonsa Teknillisessäkorkeakoulussa (Aalto) ja muissa teknillisissä yliopistoissa (TTY, LUT jne...) ?

Entä kuinka suuri osa ikäluokkansa pojista aloittaa teknilliset korkeakoulu-/yliopisto-opinnot ? Arvaan osuuden suuruudeksi 10 - 20 % vai onko jopa enemmän ?

9

462

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • PerusDI

      "Entä kuinka suuri osa ikäluokkansa pojista aloittaa teknilliset orkeakoulu-/yliopisto-opinnot ? Arvaan osuuden suuruudeksi 10 - 20 % vai onko jopa enemmän ? "

      "Nykyisin aloituspaikkoja on yliopistoissa 3 800 ja ammattikorkeakouluissa 7 500. atkossa DI-aloituspaikkoja olisi 3 500 ja ammattikorkeakouluissa nuorisoasteella 7 000 opiskelupaikkaa." (tämä on vuodelta 2008)

      Lähde:
      http://www.tekniikkatalous.fi/tyo/teknillinen koulutus tarvitsee enemman opettajia ja vahemman aloituspaikkoja/a54764

      Voitaneen olettaa siis aloituspaikoiksi 3500 (yo) ja 7000 (AMK).

      Vertailun vuoksi ikäluokat

      1990 - 65 659
      1995 - 63 067
      2000 - 56 742
      2005 - 57 745

      Näin ollen esim. 1990 syntyneistä aloituspaikkoja on laskennallisesti noin 5,3 prosentille ja AMK-paikkoja vastaavasti noin 10,66 prosentille.

      3500 / 65 659 * 100 = 5,33 %
      7000 / 65 659 * 100 = 10,66 %

      • Realiteettiterapiaa

        Mutta ulos tutkintotodistuksen kanssa tulee keskimäärin vain puolet tuosta määrästä. Loppututkinnon suorittaa teknillisellä alalla alasta ja oppilaitoksesta riippuen 35–75 prosenttia koulutukseen valituista. Yliopiston suorittaa loppuun useampi aloittaneista kuin ammattikorkeakoulun, jossa opiskelijahukka on melkoinen.


    • lääkärinoppi poika

      Quercus rubra taitaa olla joku "uniikki lumihiutale" joka meni opiskelemaan jotain pientä humanistialaa jossa aloittaa vuosittain 3 ihmistä. Tuo arvio on aika rankka, kun luultavasti edes puolet ikäluokasta ei mene korkeakouluun opiskelemaan, eikä kaikki mene teknilliselle puolelle. Tuo 5% tuntuu aika isolta luvulta myös, mutta uskottavammalta

      Mutta mitäs siitä, jos kerran tekniikka kiinnostaa ihmisiä, ja kaikille on töitä

    • riinas_

      Minusta tässä keskustelunavauksessa on pientä viisauden siementä. Sisäänottomääriä on lisätty merkittävästi ja mielestäni DI:n tutkinto on osittain myös sitä kautta kärsinyt pientä inflaatiota. Mielestäni tämä kuitenkin johtuu siitä, että Opetusministeriö myöntää yliopistoille perusrahoitusta tuotettujen tutkintojen perusteella. Mitä enemmän tuotettuja tutkintoja, sitä enemmän rahaa yliopisto saa. Eli mitä enemmän otetaan sisään, niin sitä enemmän todennäköisesti tulee ulos. Massakoulutus on siis seuraus, ei niinkään itsessään se alku ja juuri.

      Koulutuksen laatua on vaikea mitata ja siksi mitataan tuotettujen tutkintojen määrää. Minusta tämä on huono suuntaus ja ikävä kyllä opiskelijatkin ovat pikku hiljaa alkaneet kokea, että he ovat vain numeroita yliopiston "taseessa". Opiskelijat suorittavat opintopisteitä saadakseen opintotukea, mutta unohtavat harmillisen usein, että he oikeastaan opiskelevat tullakseen hyväksi tulevassa ammatissaan. Tästä eivät myöskään opettajat muistuta mielestäni tarpeeksi usein. Sen sijaan, että pidettäisiin kirjaa siitä, kuinka monta opiskelijaa valmistuu tässä kuussa tai tänä vuonna, eikö ensisijainen tavoite olisi kuitenkin tuottaa niitä parhaita mahdollisia osaajia yhteiskuntaan?

      • Koulutuksen taso?

        Lisäksi asiassa ollaan menossa entistä pahemmin pieleen, kun yliopistojen rahoituksessa ollaan kriteeriksi ottamassa opiskelijoiden opintojen sujuva eteneminen eli vuosittain kertyvä opintopisteiden määrä. Eteensä katsovat yliopistot ovat jo nyt harventamassa tutkintoihin kuuluvien kurssiensa lukumäärää, korottamassa jäljelle jäävien kurssien opintopistemäärää sekä rukkaamassa kurssien läpäisyrajaa entistä alemmaksi, jotta rahat kilahtaisivat entistä varmemmin yliopiston tilille.

        Näin saadaan sujuvasti tuotetuksi akateemisesti koulutettuja ihmisiä, jotka eivät aivan oikeasti osaa mitään. Tietysti menettelyn täytyy olla oikein ja mietitty, koska valtiovalta ja Opetushallitus etunenässä on sitä niin innolla ajamassa.


    • 8+5

      "Sisäänottomääriä on lisätty merkittävästi ja mielestäni DI:n tutkinto on osittain myös sitä kautta kärsinyt pientä inflaatiota."

      Ei edes ihan pientä. Monilla aloilla harjoittelupaikat ovat kiven alla edes lähes valmistuneille opiskelijoille. Kesäharjoittelupaikan saaminen omalla alalle on lähes lottovoitto ja toisaalta jos käy huono tuuri 3-5 lukuvuoden aikana, niin on huonossa asemassa lopputyötä etsiessä ilman mitään alan työkokemusta. Ja yhä useampi valmistuu kortistoon.

      Itse suoritin DI-opinnot keskimääräistä nopeammin 4 vuodessa (dippatyötä lukuunottamatta) löytämättä yhtään oman alan harjoittelupaikkaa.

      Opiskelun arvostus on selvästi laskenut, vaikka oppilaitokset koittavatkin pitää hyvää imagoa yllä kaikenmaailman tilastoilla.

      • riinas_

        Tosiaan, tämä lienee alakohtaista. Suoritin myös itse kurssini neljässä vuodessa, joista toisen ja kolmannen kesän olin oman alan kesätöissä ja neljäs kesä menikin diplomityötä tehdessä. Maisterin tutkinnon jälkeen aloitin jatko-opinnot yritysyhteistyökumppanin kanssa tuumaillusta aiheesta ja kunhan tämä tästä valmiiksi tulee, niin töistä ei ole pulaa. En myöskään tiedä yhtäkään vuosikurssikaveriani perusopintojen ajalta, joka ei olisi oman alan töissä. Monet tekivät alkuun lyhyitä pätkiä, mutta sekin on suurelta osin korjaantunut. Paikkakunnallani on säännöllisesti oman alani työpaikkoja tarjolla.

        En tarkoita sinua henkilökohtaisesti, vaan puhun nyt yleisesti, mutta onhan se tässä kohtaa muistettava, että nykyään työelämässä painavat muutkin asiat kuin suoritetut kurssit tai niiden arvosanat. Ei se mielestäni tarkoita, etteikö opintoja arvostettaisi. Työelämä on vain muuttunut mielestäni merkittävästi viimeisen vuosikymmenen aikana; työskennellään tiimeissä, täytyy osata kieliä, yritysmaailmakin on muuttunut monikulttuuriseksi, matkustetaan paljon, esimiestoiminta on muuttanut muotoaan monin paikoin, ja lista vain jatkuisi.


    • dsddddddd91

      Teknillisiltä aloilta valmistunee n. 5% ikäluokasta. Se ei 5 miljoonan asukkaan Suomessa ole tosiaankaan liian suuri luku, pieni maa tarvitsee osaajia. Ei voi vain ajatella että työpaikat menevät kiven alle, totta kai myös uusia tekniikan yrityksiä perustetaan enemmän kun on enemmän koulutettuja ihmisiä, jotka siihen pystyvät ja rohkenevat.

      Opiskelu esim. TKK:lla ei todellakaan ole helppoa, on melkoista p*skanpuhumista väittää, että kursseista pääsee helpolla kun jo läpipääsyyn vaaditaan 45% oikein tenteistä. AMK:lla asiat ovat matemaattisesti helpompia mutta käytäntöä on enemmän.

      • Tuo on vähän

        Meillä tarvitaan läpipääsyyn 51-prosenttinen osaaminen hyvin monissa kursseissa.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tyttäreni kuoli lihavuusleikkaukseen.

      Miettikää kuiten 2 kertaa, ennenkuin menette lihavuusleikkaukseen.
      Terveys
      319
      7544
    2. Viiimeinen viesti

      Sinulle neiti ristiriita vai mikä nimesi sitten ikinä onkaan. Mulle alkaa riittää tää sekoilu. Oot leikkiny mun tunteill
      Suhteet
      66
      2176
    3. Mikä olisi sinun ja kaivattusi

      Tarinan kertovan elokuvan nimi?
      Ikävä
      177
      1843
    4. epäonnen perjantain rikos yritys

      onpa epäselvä kuva, tuolla laadullako keskustaa tarkkaillaan lego hahmotkin selvempiä
      Kajaani
      16
      1382
    5. Onko kaivattusi täysin vietävissä ja

      vedätettävissä?
      Ikävä
      112
      1287
    6. Yllätyspaukku! Vappu Pimiä rikkoi vaikean rajapyykin yllättävässä bisneksessä: "Nyt hymyilyttää...!"

      Wau, onnea, Vappu Pimiä, upea suoritus! PS. Pimiä tänään televisiossa, ohjelmatietojen mukaan hän on Puoli seiskassa vie
      Suomalaiset julkkikset
      9
      1251
    7. Suomessa ei ole järkeä tarjota terveyspalveluita joka kolkassa

      - Suomen väestötiheys 1.1.2022 oli 18,3 asukasta maaneliökilometriä kohden. - Uudenmaan maakunnassa asuu keskimäärin 18
      Maailman menoa
      170
      1221
    8. RÖTÖSHERRAT KIIKKIIN PUOLANGALLA.

      Puolankalaisilla tehtävä ryhmäkanne itsensä yleintäneistä rötöstelijöista, sekä maksattaa kunnan maksama tyhmän koplan j
      Puolanka
      55
      1171
    9. Kirjoitin sinulle koska

      tunnen sinua kohtaan niin paljon. Sydäntäni särkee, kun kätken ihastumisen, kaipauksen, sinua kohtaan tuntemani lämmön j
      Ikävä
      41
      1081
    10. Martina pääsee upeisiin häihin

      Miltäs se tuntuu kateellisista. Anni Uusivirta on Martinan kavereita.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      290
      1019
    Aihe