Teknillinen massakoulutus

Quercus rubra

Teknillisten korkeakoulujen ja yliopistojen sisäänottomääriä on suurennettu valtavasti 1990-luvulta alkaen, joten yleisen mielikuvan mukaan ala on muuttunut kirjaimellisesti massojen massakoulutuksessa.

Osaako kukaan sanoa, kuinka suuri osa ikäluokasta yhteensä aloittaa Suomessa opintonsa Teknillisessäkorkeakoulussa (Aalto) ja muissa teknillisissä yliopistoissa (TTY, LUT jne...) ?

Entä kuinka suuri osa ikäluokkansa pojista aloittaa teknilliset korkeakoulu-/yliopisto-opinnot ? Arvaan osuuden suuruudeksi 10 - 20 % vai onko jopa enemmän ?

9

520

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • PerusDI

      "Entä kuinka suuri osa ikäluokkansa pojista aloittaa teknilliset orkeakoulu-/yliopisto-opinnot ? Arvaan osuuden suuruudeksi 10 - 20 % vai onko jopa enemmän ? "

      "Nykyisin aloituspaikkoja on yliopistoissa 3 800 ja ammattikorkeakouluissa 7 500. atkossa DI-aloituspaikkoja olisi 3 500 ja ammattikorkeakouluissa nuorisoasteella 7 000 opiskelupaikkaa." (tämä on vuodelta 2008)

      Lähde:
      http://www.tekniikkatalous.fi/tyo/teknillinen koulutus tarvitsee enemman opettajia ja vahemman aloituspaikkoja/a54764

      Voitaneen olettaa siis aloituspaikoiksi 3500 (yo) ja 7000 (AMK).

      Vertailun vuoksi ikäluokat

      1990 - 65 659
      1995 - 63 067
      2000 - 56 742
      2005 - 57 745

      Näin ollen esim. 1990 syntyneistä aloituspaikkoja on laskennallisesti noin 5,3 prosentille ja AMK-paikkoja vastaavasti noin 10,66 prosentille.

      3500 / 65 659 * 100 = 5,33 %
      7000 / 65 659 * 100 = 10,66 %

      • Realiteettiterapiaa

        Mutta ulos tutkintotodistuksen kanssa tulee keskimäärin vain puolet tuosta määrästä. Loppututkinnon suorittaa teknillisellä alalla alasta ja oppilaitoksesta riippuen 35–75 prosenttia koulutukseen valituista. Yliopiston suorittaa loppuun useampi aloittaneista kuin ammattikorkeakoulun, jossa opiskelijahukka on melkoinen.


    • lääkärinoppi poika

      Quercus rubra taitaa olla joku "uniikki lumihiutale" joka meni opiskelemaan jotain pientä humanistialaa jossa aloittaa vuosittain 3 ihmistä. Tuo arvio on aika rankka, kun luultavasti edes puolet ikäluokasta ei mene korkeakouluun opiskelemaan, eikä kaikki mene teknilliselle puolelle. Tuo 5% tuntuu aika isolta luvulta myös, mutta uskottavammalta

      Mutta mitäs siitä, jos kerran tekniikka kiinnostaa ihmisiä, ja kaikille on töitä

    • riinas_

      Minusta tässä keskustelunavauksessa on pientä viisauden siementä. Sisäänottomääriä on lisätty merkittävästi ja mielestäni DI:n tutkinto on osittain myös sitä kautta kärsinyt pientä inflaatiota. Mielestäni tämä kuitenkin johtuu siitä, että Opetusministeriö myöntää yliopistoille perusrahoitusta tuotettujen tutkintojen perusteella. Mitä enemmän tuotettuja tutkintoja, sitä enemmän rahaa yliopisto saa. Eli mitä enemmän otetaan sisään, niin sitä enemmän todennäköisesti tulee ulos. Massakoulutus on siis seuraus, ei niinkään itsessään se alku ja juuri.

      Koulutuksen laatua on vaikea mitata ja siksi mitataan tuotettujen tutkintojen määrää. Minusta tämä on huono suuntaus ja ikävä kyllä opiskelijatkin ovat pikku hiljaa alkaneet kokea, että he ovat vain numeroita yliopiston "taseessa". Opiskelijat suorittavat opintopisteitä saadakseen opintotukea, mutta unohtavat harmillisen usein, että he oikeastaan opiskelevat tullakseen hyväksi tulevassa ammatissaan. Tästä eivät myöskään opettajat muistuta mielestäni tarpeeksi usein. Sen sijaan, että pidettäisiin kirjaa siitä, kuinka monta opiskelijaa valmistuu tässä kuussa tai tänä vuonna, eikö ensisijainen tavoite olisi kuitenkin tuottaa niitä parhaita mahdollisia osaajia yhteiskuntaan?

      • Koulutuksen taso?

        Lisäksi asiassa ollaan menossa entistä pahemmin pieleen, kun yliopistojen rahoituksessa ollaan kriteeriksi ottamassa opiskelijoiden opintojen sujuva eteneminen eli vuosittain kertyvä opintopisteiden määrä. Eteensä katsovat yliopistot ovat jo nyt harventamassa tutkintoihin kuuluvien kurssiensa lukumäärää, korottamassa jäljelle jäävien kurssien opintopistemäärää sekä rukkaamassa kurssien läpäisyrajaa entistä alemmaksi, jotta rahat kilahtaisivat entistä varmemmin yliopiston tilille.

        Näin saadaan sujuvasti tuotetuksi akateemisesti koulutettuja ihmisiä, jotka eivät aivan oikeasti osaa mitään. Tietysti menettelyn täytyy olla oikein ja mietitty, koska valtiovalta ja Opetushallitus etunenässä on sitä niin innolla ajamassa.


    • 8+5

      "Sisäänottomääriä on lisätty merkittävästi ja mielestäni DI:n tutkinto on osittain myös sitä kautta kärsinyt pientä inflaatiota."

      Ei edes ihan pientä. Monilla aloilla harjoittelupaikat ovat kiven alla edes lähes valmistuneille opiskelijoille. Kesäharjoittelupaikan saaminen omalla alalle on lähes lottovoitto ja toisaalta jos käy huono tuuri 3-5 lukuvuoden aikana, niin on huonossa asemassa lopputyötä etsiessä ilman mitään alan työkokemusta. Ja yhä useampi valmistuu kortistoon.

      Itse suoritin DI-opinnot keskimääräistä nopeammin 4 vuodessa (dippatyötä lukuunottamatta) löytämättä yhtään oman alan harjoittelupaikkaa.

      Opiskelun arvostus on selvästi laskenut, vaikka oppilaitokset koittavatkin pitää hyvää imagoa yllä kaikenmaailman tilastoilla.

      • riinas_

        Tosiaan, tämä lienee alakohtaista. Suoritin myös itse kurssini neljässä vuodessa, joista toisen ja kolmannen kesän olin oman alan kesätöissä ja neljäs kesä menikin diplomityötä tehdessä. Maisterin tutkinnon jälkeen aloitin jatko-opinnot yritysyhteistyökumppanin kanssa tuumaillusta aiheesta ja kunhan tämä tästä valmiiksi tulee, niin töistä ei ole pulaa. En myöskään tiedä yhtäkään vuosikurssikaveriani perusopintojen ajalta, joka ei olisi oman alan töissä. Monet tekivät alkuun lyhyitä pätkiä, mutta sekin on suurelta osin korjaantunut. Paikkakunnallani on säännöllisesti oman alani työpaikkoja tarjolla.

        En tarkoita sinua henkilökohtaisesti, vaan puhun nyt yleisesti, mutta onhan se tässä kohtaa muistettava, että nykyään työelämässä painavat muutkin asiat kuin suoritetut kurssit tai niiden arvosanat. Ei se mielestäni tarkoita, etteikö opintoja arvostettaisi. Työelämä on vain muuttunut mielestäni merkittävästi viimeisen vuosikymmenen aikana; työskennellään tiimeissä, täytyy osata kieliä, yritysmaailmakin on muuttunut monikulttuuriseksi, matkustetaan paljon, esimiestoiminta on muuttanut muotoaan monin paikoin, ja lista vain jatkuisi.


    • dsddddddd91

      Teknillisiltä aloilta valmistunee n. 5% ikäluokasta. Se ei 5 miljoonan asukkaan Suomessa ole tosiaankaan liian suuri luku, pieni maa tarvitsee osaajia. Ei voi vain ajatella että työpaikat menevät kiven alle, totta kai myös uusia tekniikan yrityksiä perustetaan enemmän kun on enemmän koulutettuja ihmisiä, jotka siihen pystyvät ja rohkenevat.

      Opiskelu esim. TKK:lla ei todellakaan ole helppoa, on melkoista p*skanpuhumista väittää, että kursseista pääsee helpolla kun jo läpipääsyyn vaaditaan 45% oikein tenteistä. AMK:lla asiat ovat matemaattisesti helpompia mutta käytäntöä on enemmän.

      • Tuo on vähän

        Meillä tarvitaan läpipääsyyn 51-prosenttinen osaaminen hyvin monissa kursseissa.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kotihoito suomussalmella

      Mitämieltä ootte suomussalmen kotihoidosta?
      Suomussalmi
      42
      5807
    2. Australia, Britannia ja Kanada tunnustivat Palestiinan

      Aikooko Petteri Lapanen pysytellä persujen ja uskovaisten panttivankina ja jättää Suomen historian väärälle puolelle?
      Maailman menoa
      79
      5496
    3. Maataloustuet pois

      Jokainen maksakoon harrastuksensa itse. Eihän golfin peluutakaan maksa yhteiskunta.
      Maailman menoa
      247
      5321
    4. Joko alkaa menemään tajuntaan tämä yliluonnollinen yhteys?

      Varmaan pikkuhiljaa. Muista olla kiltisti ❤️
      Ikävä
      49
      4669
    5. Kohtalokas laukaus

      IL 20.9.25 "Ihminen kuoli baarin edustalla Kajaanissa Poliisi ei epäile tapauksessa rikosta." "Kajaanin keskustassa on k
      Kajaani
      27
      4566
    6. Työeläkkeen saamiseksi olisi tehtävä töitä

      Meillä on Suomessa iso joukko ihmisiä, joilla olisi vielä työkykyä jäljellä, mutta joilta puuttuu arjesta mielekäs tekem
      Maailman menoa
      177
      3914
    7. Mitä juuri sinulle kuuluu?

      Tänään? Rehellisesti.
      Ikävä
      134
      3424
    8. Muistattekos kun Sannan aikana suomalaisten varallisuuteen lisättiin viidennes

      Köyhät voittivat eniten mutta rikkaimmat kuitenkin köyhtyi!
      Maailman menoa
      28
      3116
    9. Joulukinkku NYT

      Sian kankuista tulee vielä pula. Nyt on oikea aika hankkia joulukinkku.
      Maailman menoa
      23
      3095
    10. Sählyhallitus 2023-2025, mailat heiluvat, mutta pallo karkaa kulmaan

      Salibandy on organisoitua. Sähly on taas sitä, kun joku tuo mailat ja palloja on ehkä yksi. Sitä tämä hallituskin on: pe
      Maailman menoa
      4
      2491
    Aihe