Arvon AMK-opiskelijat. Te ette ole korkeakoulussa, vaan opistossa ja tulette saamaan tulevaisuudessa mestari nimikkeen, ettekä maisteri (amk)-nimikettä. Tiedän, että työllisyysmahdollisuutenne sekä palkkanne ovat useilla aloilla mitä erinomaisimpia ja kilpailukykyisiä suhteessa YO-tason tutkintoihin, mutta koittakaa nyt ymmärtää se välttämätön ero tieteen huppuosaajien ja ammattiin oppimisen välillä. Tuntekaa realistista ammattiylpeyttä; ei kaikista voi tulla YO-opiskelijoita. Miksi teidän pitäisi saada tieteellinen tutkintonimike. Tiedoksi vielä kaikille, joilla alkoi kiehua, tämä ei ollut varsinainen provokaatio, vaan lähinnä pientä koulutuspoliittista agitointia koskien lähinnä tulevia kunnallisvaaleja; tärkeä aihe nimittäin. Asia ei tietenkään näin mustavalkoinen ole, mutta seison sanojeni takana ainakin 90%. Kiitos ja anteeksi :)
Herätkää!
Mies17
9712964
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 97
Vanhimmat
Miksi tunsit tarpeelliseksi kertoa meille tämän mielipiteesi? Kirjoituksesi perusteella et itse opiskele yliopistossa vaan kuulut ns. akateemiseen baariaan, joka pyrkii vuodesta toiseen epätoivoisesti yliopistoon, sinne koskaan pääsemättä.
Kyllä se AMK on korkeakouluaste, opistoaste on ihan erikseen. Puhut tieteen huippuosaajista ja ammattiin oppimisesta? Tarkoitatko yliopiston teoria- ja amk:n käytönnönosaamis painotusta?
Sen puoleen nimikkeellä ei sinänsä ole mitään väliä, ja kun ne toiselle kielellä kääntää menee molemman samalla nimellä.
Tuo nyt edusti lähinnä tyypillistä "tradenominäkymystä" asiasta. Vanhaa opistoastetta ei enää ole, vaan sen tilalle tulivat nimenomaan AMK:t. AMK on korkeakoulu vain yhdestä ainoasta syystä, nimittäin siitä, että laki sanoo niin. Kyllä haukikin on lintu, jos laissa sanotaan näin, mutta eipä se silti kuivalla maalla elä tai varsinkaan lennä.
Ammattisurkeakoulujen 'tieteellinen' taso on sellaista leikkimistä, ettei siitä oikein vakavasti voi edes puhua. AMK-päättötöiden tasoisia leikkitutkimuksia yliopisto-opiskelijat pakertavat yleensä perusopintojensa harjoitustutkielmina. AMK-tutkintojen kääntymisellä vieraille kielille ei ole mitään tekemistä korkeakoulutuksen kanssa - kunhan nyt vain sattuvat olemaan sitä "Bachelor of Shit molesting"-huttua.
Vaikka ketjun aloittaja totesikin, ettei kyseessä muka ole provo, niin kyllä tämä keskustelu aina muurahaispesään sohaisee, vaikkei provoksi tarkoittaisikaan. Jokainen miettiköön itse mistä tämä johtuu. Minä en ainakaan syyllistäisi siitä AMK-opiskelijoita, vaan poliitikkoja ja muita huijareita, jotka ovat luoneet tämän idioottimaisen systeemin, joka kai sivistyspoliittisesti on lähinnä määriteltävissä suureksi kusetukseksi. Nykyinen jako AMK:in ja yliopistoihin hämärtää työmarkkinoiden toimintaedellytyksiä ja laskee yliopistojen arvostusta. Pahinta on, että jotkut opiskelijaressut oikeasti uskovat sen kaiken koulun propagandan, jonka ainoana tarkoituksena on saada opiskelijat edes jotenkin pysymään koulussa.
Oman ongelmansa muodostavatkin sitten nuorten 'väärin' virittyneet koulutuspreferenssit ja tuhoisa ylioppilaiden ylitarjonta koulutusmarkkinoilla, mutta nämäkin ovat poliitikoiden luomia ongelmia - syyttävä sormi taas demareita kohti.
Kun viimeksi kuulin puhuttavan sivistyspoliittisesta kusetuksesta ammattikorkeakoulujen osalta, tuli se kommentti sentään asiantuntijan suusta. Ja hän väitti sellaista, että vaatimustaso esim. matematiikassa ei tee oikeutta lukiosysteemimme läpikäyneelle. Ei vain tullut kyseenalaistaneeksi lukiota lainkaan!
Opiskelijoita on tosiaankaan turha syyllistää yhtään mistään, kun he ovat kerran pääsykokeen läpäisseet. Myös oppilaitosten puolesta sanoisin, että pidän suurempana saavutuksena ammattikorkeakouluopiskelijoiden pitämistä oppilaitoksessa ja valmistumista kuin tittelinkipeiden yliopisto-opiskelijoiden vastaavaa.
Opinnäytetöiden tieteellisestä tasosta en osaa sanoa mitään muuta kuin sen, että verratessani asiaa diplomityöhön en välttämättä näkisi näissä suuriakaan eroja. Parhaimmillaan sellainenkin on ollut käytännön suunnitteluprojekti, jossa on yhdistynyt moniammatillinen yhteistyö.
mutta sanonpa nyt kuitenkin ohimennen, että mielestäni ammattikorkeakoulujen, erityisesti nimenomaan insinööritutkintojen matematiikka nimenomaan on suosiollisenpi lukion käyneille.
Jatkan vielä tuosta "vaihtoehtoisen" uran polusta. Siis diplomi-insinööri opiskeluaikanaan teki myös ammattikorkeakoululaisen tapaan haalarihommia niin paperitehtaassa kuin hitsarinakin. Diplomityö auttoi sitten siirtymään suoraan suunnittelutehtäviin, niistä vaativampiin projekteihin ja monen mutkan ja elinikäisen oppimisen (myös ulkomailla) kautta vaikkapa myyntitehtäviin. Tämä on aivan normaalia teollisuudessa.
Minä sen sijaan voisin nyt ruveta vaatimaan kollegoiltanikin tieteellisempää lähestysmistapaa omassa ammatissamme (koulun mestaruus ei riitä), johon kaikki siirrymme suoraan yhtä vastuullisiin tehtäviin. Tuotteemme olisi oltava jokseenkin valmis heti ja sitä tulisi kehittää kaiken aikaa. Minulla ei ole kuitenkaan mielenkiintoa tutkia toisten opinnäytetöitä. Epäilen lisäksi, että vastahankaisuus ei johdu niistä - ellei sitten siltä osin, että ovat saaneet tarpeekseen kaikista tieteistä.
Sen lisäksi, kun kaikille ei näköjään riitä esim. harjoittelu- ja opinnäytetyöpaikkoja, voisin ruveta kyllä vaatimaan myös kaikilta diplomi-insinööreiltä tieteellisempää otetta asioihin ja neuvoa heitä pysymään koulussa pois firmoista koko opiskeluaikansa. Siihen vaan eivät rahkeeni riitä!
Faktaa on minulla sen verran, että lukion laajasta matikasta sai kyllä hyvin pisteitä pääsykokeissa. Lisäksi pääsykoelaskut olivat kuulemma "siedettäviä". AMK:n matikka, jota tällä pojalla on ollut opinto-ohjelmassaan vielä tavallista enemmän, on kuitenkin rämmitty läpi lähinnä rimaa hipoen - välillä uusintatenttien kautta. Fysiikan opintojen kohdalla (myös lukion laaja oppimäärä) oli ainakin alku huomattavasti helpompi kuin matematiikassa. Näin siis meidän perheessämme. Jokunen ammattikoulun kautta tullut pitkän linjan opiskelija pärjäsi kuulemma ainakin aluksi huomattavan hyvin matematiikassa, mistä olen pelkästään iloinen.
Yleisesti ottaen on insinööriopiskelijoissa hyvin paljon keskeyttäjiä, ja nimenomaan matematiikan opinnot tökkivät. Jos joku kehtaa väittää, että sieltä pääsee jotenkin ansiotta ja mitään tekemättä tai oppimatta valmistumaan insinööriksi, niin hän on kyllä täysin väärässä. En halua kuitenkaan pelotella ketään jättäytymään pois: matematiikan opinnot ovat kuitenkin vain pieni osa kaikesta muusta opintotarjonnasta. Mutta valitettavasti en pysty myöskään suosittelemaan läheskään kaikille laajan matematiikan valitsemista lukiossa. On liikaa, että matikkaa joutuu (itse hän kylläkin valitsi sen peruskoulumenestyksen perusteella) vastahankaisesti vääntämään ensin kolme ja sitten viisi-kuusi vuotta. Eli ei muuta sanottavaa tosta lukion matikasta kuin että joidenkin kohdalla valtaisa tuntimäärä on mennyt ilmeisesti kankkulan kaivoon! Uskallan tämän sanoa, koska se ei tee minusta huonoa äitiä eikä pojasta huonoa insinööriä.
Oletko aivan oikeasti tutustunut ammattikorkeakoulujen päättötöihin? Tuskin, sillä kommenttisi paljastaa asian!
Kovasti julkisuudessa puidaan mm. väitöskirjojen tasosta sekä plagioinnista. Olen tutustunut graduihin hyvinkin monilta eri tieteenaloilta ja taso ei aina päätä huimaa. Yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa opiskeleminen ei takaa sitä, että ihminen on oikeasti älykäs tai asiansa hallitseva henkilö!!!!
Mutta AMKien päättötöihin verrattuna suorastaan kullanarvoisia. Ja niissäkin esiintyy huikeita tasoeroja. Kovin vakuuttavia esityksiä en ole ammattikorkeakoulujen nähnyt tuottavan, eikä tietenkään ole tarkoituskaan, kun eivät tiedekorkeakouluja ole.
Väitöskirjojen tasosta olen kyllä ihan samaa mieltä, se on laskusuunnassa. Viimeisestä kommentistasi olen niin ikään ihan samaa mieltä - yliopistoista valmistuu paljon täysin tumpeloa porukkaa.
Hohhoijjaa!
Kunhan sinäkin kasvat niin isoksi että pääset ihan siihen oikeaan "aikuisten" maailmaan niin huomaat että työelämässä ei loppujen lopuksi ole merkitystä sillä, oletko valmistunut opistosta, ammattikorkeakoulusta vai yliopistosta.
Ajattele nyt...mikähän se mahtaa olla Soneran Koposen koulutus? Merkonomihan tuo, ja silti huippuvirassa ja arvostettu mies. Ja samanlaisia esimerkkejä löytyy vaikka kuinka paljon. Ja on niitä toiseenkiin suuntaan, koulunkäyntiavustajina ja siivoojina on yllättävän paljon yliopistotutkinnon suorittaneita. Menestyminen johtuu hyvin paljon omista henkilökohtaisista ominaisuuksistasi ja kunnianhimostasi sekä valmiuksistasi tehdä vaikeitakin ratkaisuja työelämässä.
Opiskeluaika on mukava vaihe elämässä. Mutta ymmärrä nyt hyvä ihminen, ei se titteli sinusta tai jostain muusta ihmisesta sen kummempaa tee!
Meni vähän tuo pointti ohi...
moni amk-tutkinto on laajuudeltaan maisteritutkinnon veroinen (osa mm. kätilö(amk) on jopa laajempi kuin maisteritutkinto...). miksi niitä ei siis pitäisi arvostaa yhtä paljon?
ei oikein ymmärrä miksei ammattiin johtavia korkeakouluopintoja pitäisi laskea korkeakouluopinnoiksi...
Enpä nyt lähtisi kuitenkaan rinnastamaan amk-tutkintoja yo-tutkintoihin vain niiden laajuutensa takia. Se työmäärä, mitä näihin opintoviikkoihin pitää tehdä on kuitenkin melko paljon vaativampi yo:ssa kuin amk:ssa. Ja amk:ssahan suuri osa näistä opintoviikoista koostuu myös työharjoittelusta, jonka moni saa korvattua esim. kesätyöstään, joka edes jollakin tapaa liippaa opiskeltavaa alaa.
Kyllä, oikeassa olet, meillä on tosi paljon työharjoittelua. Kätilön opintojen laajuus on 180ov ja niistä harjottelua on 90ov. Olen aloittanut opinnot 2001, eli nyt saattaa olla jo muuttunut. Mutta se että saisimme hyväksi luettua harjoittelua EI TOSIAAN PIDÄ PAIKKAANSA! Olen itse aikaisemmalta ammatiltani lähihoitaja ja ollut useita vuosia töissä hoitoalalla ennen kuin lähdin opiskelemaan. Kuitenkaan en saanut hyväksiluettua edes vuodeosastoharjoittelua, vaikka olin ollut kyseisellä osastolla töissä yli puoli vuotta!! Ja emme saa myöskään suorittaa harjoitteluita kesällä (poikkeuksia on esim.äitiysloma) koska harjoittelupaikatkin haluavat välillä olla ilman opiskelijoita. Toki meistä monet ovat kesätöissä hoitoalalla, mutta niistä ei saada hyväksilukuja! Ja harjoittelusta ei saada palkkaa.
Joo ehkä hoitoalalla on eri juttu näistä korvaavuuksista. Mutta esim. tekniikan tai kaupan alalla nämä korvaavuudet ovat aika huvittavia. Esim. tekniikan alalla ei tarvitse tehdä "perinteisiä" inssin hommia, että saa työharjoittelun korvattua. Siihen riittää esim. kesätyöskentely jossakin tehtaassa tms. Korjaatko jos olen väärässä!
en tiiä tekniikasta sun muusta, mut ei pidä yleistää koska hoitoalaakin opiskellaan AMK:ssa! Meille kyllä kuulus maksaakin kun olemme usein ihan työvoimana harjoittelussa.
Voisit vastata kysymykseeni. Vai perustuuko mielipiteesi olettamukseen ja sinulle syötettyyn käsitykseen?
Et ole tainnut oppia vielä akateemistä ajattelutapaa ja kriittisyyttä! HYVÄ HYVÄ, istu luennoilla ja sitten parut lehdissä akateemista työttymyyttäsi!!! Nimittäin mielipiteesi paljastavat sinusta ja kyvyistäsi enemmän kuin luuletkaan...
Kyllä ne lääketieteen opiskelijatkin hääräävät kentällä ja saavat niistä opintoviikkoja. Vai olisiko hyvä, että tulevat lääkärit istuisivat koko opiskeluajan luentosalissa ja sitten lisensiaatiksi valmistuttuaan alkaisivat harjoitella!!! Hei haloo ihmiset!!!
tuo tarkotettu mulle vai Siirille? Joo, mun mielestä lääkiksen opiskelijat on ihan kivaa jengiä ja hyvähän se on et ne pääsee tai joutuu olemaan niin paljo harjotteluissa. Siinähän sen käytännön työn oppii. Tosin on sielläkin joukossa niitä joilla on vähän kusi noussu päähän ja tärkeemmät on vaatteet ku aatteet...mut niin kai niitä on joka ryhmässä.
No korjataan nyt tässä sen verran, että en ole todellakaan tarkoittanut väheksyä käytännön harjoittelun merkitystä opiskelussa! Lähinnä nyt puhuin siitä työstä, joka hyväksytään käytännön harjoitteluksi.
Ja nyt kun puhutaan lääketieteen lisensiaateista, niin unohdetaan, että tässä on jo kyse aika laajasta tutkinnosta, johon sisältyy myös erittäin paljon teoreettista opiskelua.
Olen päässyt seuraamaan hyvin läheltä amk-opiskelua avopuolisoni ja ystävieni kautta. Ja ainakin heidän kohdalla tämä harjoittelu on saatu korvattua esim. kaupan alalla työskentelemällä Prisman kassalla. Ja tämä työ ei ainakaan mun mielestä korkeakouluopintoja vaadi.
Mulla ei ole tapana perustaa mun argumentteja luulopuheille. Ja kyllä väittäisin, että olen oppinut akateemista kriittisyyttä jo aika paljon...Kysehän on nyt nimenomaan amk:n joidenkin koulutusalojen kritisoinnista.;)
Lääketieteen lisensiaatti tietää paljon asioista, mutta se, että vastavalmistuneet olisivat kaikkitietäviä on suuri KUPLA. Todellinen opiskelu alkaa yliopistopenkin jälkeen. Se vaan on fakta! Silloin mitataan kenestä tulee taitava lääkäri ja kenestä tulee ns. arvauskeskuksen lääkäri.
juuri tällaisten mies17 ja jba tyyppien kaltaisten kapeakatseisten vanhempien kultapoika-idioottien takia ei meikäläinen kestäis yliopistossa päivääkään :D
onnee vaan teille ja nauttikaahan nyt siitä yliopistostanne. kyllä ne isukinkin rahat joskus loppuu!
Ammattikorkeakoulu ON eriasia kuin ammattiOPISTO!!
Kukaan ei varmasti ole verrannut ammattikorkeakoulua ammattiopistoon, vaan entisiin opistotasoisiin tutkintoihin, joiden tilalle amk:t tulivat. Tutkinto siis tavallaan hyppäsi yhden pykälän koulutusjärjestelmässä ylöspäin. Mutta miten tämä muutti entisten opistoasteisen tutkintojen sisältöä? Väittäisin, että jopa huonompaan suuntaan. Luin jokin aika sitten lehdestä uutisen, jossa kerrottiin esim. amk-sairaanhoitajien olevan huonompitasoisia kuin opistotasoiset kollegansa.
Monet AMK-sairaanhoitajat eivät osaa mitään, ja ovat pahimmassa tapauksessa vain tiellä. Vanhat hoitsut sentään ovat luotettavia ja osaavatkin jotakin. Pahinta näissä nuoremmissa on se, etteivät ne kerro tekemisistään ja hoida käskettyjä hommia. Siinä on lääkäri todella ikävässä asemassa, koska on kuitenkin vastuussa potilaan hoidosta, vaikka sairaanhoitaja ei tekisikään mitä käsketään. Vanhemmat sairaanhoitajat sentään tekevät mitä käsketään ja ainakin ilmoittavat, jos jotakin ilmaantuu.
se on kyllä sillä tavalla, että sairaanhoitajat painaavat hikihatussa työtä ja joskus tulee sellasia tilanteita et asia on varmistettava lääkäriltä vaikka itse tietäisi mitä pitäisi tehdä. Varsinkin päivystysaikaan tämä on tosi ärsyttävää kun pitää soitella lekurien hakuihin ja odotella heitä osastolla. Ja yleensä se on niin et lääkärit eivät sano mitä pitäisi tehdä ja potilaat sitte kyselee hoitajilta ja se on tosi hankala tilanne. Yksi käytännön esimerkki on se jos potilaalla on haavanhoidot menossa ja lääkäri näkee haavan kerran ja seuraavana päivänä on taas toinen lääkäri kiertämässä ja antaa uuden ohjeen. Sairaanhoitajilla nimittäin on yleensä paremmat tiedot haavanhoidosta ja he seuraavat paranemista päivittäin ja raportoivat eteenpäin tilannetta ja sitten kun ehdotetaan lääkärille jotain tiettyä hoitokeinoa niin eihän se käy, kun hänen pitää itse päättää mikä olisi hyvä, vaikka se ei toimisi potilaalle ollenkaan!
Niin ja mitä tulee nuorempiin lääkäreihin niin kyllä niistä monet on aika onnettomia. Ei pidä mitään yleistää, mutta kyllä minä ainakin teen hommani! Ja lääkäri ei ole minun työnantajani joten hänen käskyjään ei tarvii aina kuunnella. Minulla on omatkin aivot ja yritän toimia aina potilaan ja omaisenkin parhaaksi.
Taidat sitten olla kaikkien alojen asiantuntija kun tiedät paljon kaupallisen alan koulutuksesta, lääketieteestä, ammattikorkeakoulujen päättötöistä jne. Sun ongelmasi on suuri tietämättömyys. Se paistaa läpi kommenttiesi. Perehtyisit oikeasti asioihin ja palaisit sitten asiaan.
Sairaaloissa on kysymys aikakausien muuttumisista. Aikaisemmin hoitsut passasivat lekureita. Nyt kun aamulla ei ole enää kahvipannu kuumana, ollaan niin nyrpeätä naamaa. Oletko Dr ajatellut, että jos joku ei oikeasti tee mitä pyydetään, pistetään tämä henkilö vastuuseen. Vai onko liikaa vaadittu, että Dr tekee itse asian, jotta se hoituisi. Onko egosi sopivan kokoinen siihen?
Hoitajilla on varmasti monista rutiiniasioista erittäin hyvät tiedot, mutta entä sitten kun sattuu se säännön vahvistava poikkeus? Lääkäri on asiantuntijana silti vastuussa hoidosta, eikä siinä auta mikään selittely, jos hoitaja mokaa. Ihan kiva, että hoitajat ajattelevat omilla aivoillaan, mutta kun se ei lääkärin vastuuta vähennä.
Monet nuoret lääkärit ovat onnettomia, mutta kai se heille on anteeksiannettavaa, kun ei kokemusta kerran niin paljon ole. Minäkin olen nuori lääkäri, enkä pidä itseäni kokeneena. Mutta koska minä kannan vastuun potilaan hoidosta, minun on silti voitava luottaa siihen, että hoitajat tekevät mitä käsketään. On todella inhottava ja epävarma olo, jos ei voi luottaa siihen, että ketju toimii kaikissa osissaan kuten pitää - ja jos ei toimi, siitä kärsii koko työyhteisö.
Haavanhoidosta voi hoitajilla ollakin hyvät tiedot, mutta sen sijaan että pitäisi tiuskia ja kinata lääkäreiden kanssa asiasta, voisitte vaikka välittää tietoa kokemuskesta eteenpäin, jotta hoidoista saadaan tutkimusnäyttöä - kliininen kokemus on todella arvokasta, kun tehdään tiedettä. Eivät lääkärit ja hoitajat ole toistensa vihollisia, vaan toistensa täydentäjiä.
Kylläpä sitä nopeasti lähdetään leimaamaan tietämättömäksi, vaikkei itselläsi selkeästikään ole mitään hajua siitä, mitä näppikseltäsi suollat. Sattumalta minulla on vankka kokemus koulutuspolitiikasta muillakin aloilla kuin omallani, ja olen muutamaan otteeseen toiminut myös opetushallinnon tehtävissä. Tiedän siis kyllä, mitä tiettyjen systeemien taustalla on, ja mitkä ovat järjestelmän sudenkuoppia.
Tiedettä tekevänä ihmisenä tiedän myös, mitä erilaiset opinnäytteet pitävät sisällään, joten turha sinun on kiukutella siitäkään.
Sairaaloissa ei ole koskaan "passattu" lekureita ainakaan viran puolesta! Sairaalalaitoksemme alkuaikoina hoitajina toimivat usein lääkäreiden omat vaimot, jolloin tällainen käytös oli ymmärrettävää - tämä tosin oli 1900-luvun alkupuoliskoa, eikä mitään nykypäivää. En todellakaan käsitä, mistä tuollaisen idioottimaisen mielikuvan olet päähäsi saanut. Eivätkä lääkärit todellakaan ole tunkemassa hoitajien kahvipannulle, vaan kyllä ne osastojen kahvihuoneet yleensä aika hoitajien valtakuntaa ovat.
Ja jos terveydenhuollossa joku mokaa, vastuu asian selvittämisestä on aina viime kädessä lääkärillä, koska lääkäri toimii asiantuntijaorganisaatiossa johtotehtävissä. Ja hoitajille maksetaan palkkaa siitä, että he pitävät sairaalat ja TK:t pyörimässä ja tekevät mitä lääkärit käskevät. Mitä siitäkin tulisi, jos lääkärit tekisivät kaikki hommat itse? Luuletko että asiat tulisivat hoidetuiksi? Koko hoitajien ammattiryhmä olisi tuolloin tarpeeton.
Eli kyse ei todellakaan ole mistään egoasiasta, vaan terveydenhuollon työnjaosta - jos ei lääkäri voi luottaa siihen, että hoitaja hoitaa oman osuutensa, tiimityö lakkaa pelaamasta ja hyvän hoidon perusedellytykset vaarantuvat. Silloin kyseessä on huono hoitaja.
Tasapuolisuuden nimissä mainittakoon, että huono lääkäri kyllä pystyy aiheuttamaan ihan yhtä paljon vahinkoa...
samaa mieltä kanssasi! Ja en minä ainakaan tee mitään tyhmää jos en jotain osaa! Yhteistyöhän se tärkeintä on! Niin ja on olemassa myös nuoria sairaanhoitajia joilla ei ole vielä kokemusta niin paljon. Mut joo nyt toi vauva saa mun huomioni...
valtion virassa. sen verran on pisua päässä. Koska mielipiteesi hoitajien asemasta on niin julkaisukelvoton - et voi olla valtion virassa, sillä olisit saanut jo potkut! Toivottavasti sairastut vakavasti ja joudut makaamaan jollekkin kroonikko-osastolle paskat housussa. Kirjoittele sen jälkeen kommentteja. Olet todennäköisesti sukusi ensimmäinen vesa, joka on oikein kouluun päässyt - pisu sen myötä noussut päähän. Omassa suvussani ovat sekä naiset että miehet kouluttautuneet korkeakoulussa kolmen sukupolven verran. Meillä ei ole tarvetta nostaa itseämme muiden yläpuolelle! Kyllä sinun lapsen jälkeläiset ehkä osaavat jo käyttäytyä!
Alkeellinen ja ruma kirjoitustyylisi viittaa taas vahvasti siihen, että olet sama kurjuudessaan rypevä tyhmä teini, joka rähjäsi useilla eri palstoilla, eikä oikein saanut omia valheitakaan pysymään kasassa.
Enivei, en ole valtion virassa, vaan kuntayhtymän, mihin tosin saattaa tulla lähiaikoina muutos, mikäli saan erään toisen hakemani viran. Kyseinen virka on valtion, eli itke sinä rauhassa. Tiedoksesi sekin, että olen aikaisemmin ollut useammassakin valtion virassa.
Mielipiteeni hoitajien asemasta ei ole julkaisukelvoton, eikä siinä ole mitään erikoista. Hoitajilla on omat tehtävänsä, jotka heidän voidaan odottaa myös hoitavan. Aivan samalla tavalla lääkäreillä, laitoshuoltajilla ja hallintobyrokraateilla on omansa. Oma vuodatuksesi vain paljasti sen, ettet ymmärrä sairaalaorganisaatiosta yhtään mitään, kunhan nyt vain jotakin halusit roiskaista.
Tiedoksesi en ole duunaritaustainen, kuten ehkä itse olet, koska tuota paskaa korkeakoulutuksesta jauhat ja niin valtavasti korostat oman sukusi koulutushistoriaa. Itse asiassa epäilen vahvasti, että olet sosioekonomisesti alhainen taustaltasi, koska vedit eräässä toisessa ketjussa niin suunnaatoman palkokasvin nokkaasi, kun sinua ei valittukaan korkeakouluun. Tämäkin on aivan ymmärrettävää, sillä vaikutat tyhmältä ihmiseltä, jolla ei ole edellytyksiä kouluttautumiseen.
Sinulla nimenomaan näyttäisi olevan tarve nostaa itseäsi oman paskaisen plebeijiasemasi yläpuolelle.
Vituttaako muuten, jos kerron äitini olleen yrittäjä ja isäni upseeri? Vanhemmista taustoista löytyy statusammatteja mainitakseni lääkäreitä, pappeja ja lakimiehiä :)
Nojoo, viimeinen oli irrelevanttia, mutta irrelevanttipa oli myös roiskaisusi. Älä menetä yöuniasi, sukulaisiaan ei voi valita, joten enpä minäkään tuolle mitään voi.
Moukkamaista käytöstä! Ymmärrän hyvin katkeran kirjoittelusi. Valtion ja kunnan palveluksessa kun ei juuri palkaa makseta. Kuulut siis siihen kuuluisaan valkokaulusköyhällistöön.
En edes vaivaudu kommentoimaan idioottimaiseen kirjoitteluusi ja arvailuusi minun sukuni koulutustaustasta. Ei ole tarvetta, sillä tiedämme ketä olemme ja mikä koulutustaustamme on! Kyllä sinä vielä tunkolta itsesi löydät, niin kuin kaikki tuollaisella asenteella varustetut pikkunilviäiset tekevät! Hae virkoja, hae virkoja, mutta yrotä työstää katkeruutesi ja negatiivisuutesi! Mielenterveystomisto pitäisi löytyä jokaiselta paikkakunnalta tai ehkä suvussasi on psykiatri, joka voisi auttaa!!!
Moukkamaista tai ei, se on silti arvokkaampaa kuin sinun katkera mölinäsi. Sinunkin elämäsi paranisi huomattavasti, jos 1) opettelisit lukemaan; 2) opettelisit kirjoittamaan.
Miksi muuten kommentoit trollille heittämääni kommenttia? Oletko kenties itse trolli?
Mutta kertoisitkos nyt jo, että minkä takia niitä merkonomeja koulutetaan? Kiitos.
Työmarkkinoiden tarpeeseen? Kaupan kassalle? Ehkäpä siksi, että kaikilla olisi kivaa?
Olen jo alempana kommentoinut kaupan ja hallinnon alan tutkintojen kehityshistoriaa, enkä näe tarvetta käsitellä aihetta sen enempää. Jos eivät kituaivosi kykene asiaa ymmärtämään, olisi varsinaista helmien roiskimista sioille jatkaa tätä hyödytöntä keskustelua.
Ei voi sanoa muuta, että riivaa ihmistä paha olo kun ei osaa edes itsestään positiivisesti ajatella!
Sinua parempaa esimerkkiä saakin hakea.
... pysynyt kärryillä. Ehkä olen vain tyhmä.
Mutta haluaisin tietää mihin perustuen ensinnäkin aloitit tämän keskustelun? Onko sinulle moni tullut väittämään moista, että amk- ja yliopistotutkinnot ovat täysin rinnastettavissa?
Siis ovathan ne, minun mielestäni, tasoltaan mutta yleensä amk:n käyneet työskentelevät kuitenkin aivan erityyppisissä tehtävissä kuin yliopiston käyneet. Aivan kuten sanoitkin.
No, ehkä on parempi etten sotkeennu tähän enenpää.
Näkökulmani tähän aiheeseen rajoittuu teknisen alan koulutukseen. Olen opiskellut teknillisessä yliopistossa ja vaihtanut ammattikorkeakouluun.
Ensinnäkin opintoviikon eteen tekn.yliopistossa saa tehdä moninkertaisen määrän töitä amk:n opintoviikkoon verrattuna. Joten tutkintoja ei voi minusta rinnastaa millään tavalla. Insinööri saa yliopistossa hyväksi luettua n.60ovtä 160:stä.
Se kuinka syvälle ammattikorkeassa perehdytään opiskeltaviin asioihin ehkä vähän pintaa raapaisee siitä, mihin yliopistossa edetään.
Insinööristä ei tutkijaa saa, diplomi-insinööri taas ei käytännössä tee tiedoillaan mitään jos ei ryhdy tutkijaksi.
Työelämässä DI:n ja insinöörin ero näkyy ehkä vähän palkkauksessa, tietysti alasta riippuen. DI saa keskimäärin vähän enemmän rahaa.
Ei tosin ole ollenkaan harvinaista, että insinöörillä on DI alaisenaan.
Minusta ammattikorkeaa on turha verrata yliopistoon. Ne ovat täysin eritasoisia kouluja.
DI opiskelee jo yhdessä kurssissa ne asiat, kuin mitä esim kaupan alan ammattikorkeakouluopiskelija koko opiskeluaikanaan.
Mutta että kumpi sitten on "parempi" koulutus. Tasoero on valtava, mutta että onko sillä korkeatasoisella koulutuksella tekniikan alalla käytännön hyötyä...enpä usko, että kauheasti. Enemmän vaikuttaa ihmisen muut avut. Sosiaaliset taidot mm.
Ja tuo amk opiskelijoiden inho yliopisto-opiskelijoita kohtaan on jotain mitä en ymmärrä.
Samaa opintotukeahan he saavat. Ei siitä kannata olla katkera, jos ei itse päässyt yliopistoon. Ei se koulutus tee ihmisestä huonompaa. Ja kaikki yo-opiskelijat eivät tule rikkaasta perheestä.
Itse arvostan heitä, jotka jaksavat perehtyä asioihin ja opiskella pitkälle. Minulla ei motivaatio siihen riitä.
Niin, eli millä perusteella täällä oletetaan että kaikki AMK opiskelijat olisivat ensisijaisesti halunneet yliopistoon mutta eivät päässeet?
no ei kaikki amk opiskelijat varmastikkaan yliopistoon haluaisikaan. Mutta luulen, että suurin osa kuitenkin olisi yliopiston valinnut jos siihen olisi ollut mahdollisuus.
Etenkin nämä henkilöt, jotka kokevat tarpeelliseksi korostaa amk-koulutuksen tasoa, ja mollata yliopiston käyneitä, ovat varmasti syystä tai toisesta jääneet yliopistosta rannalle.
...mikä on tämä ihmeellinen kurssi, jonka aikana "DI opiskelee ne asiat, kuin mitä esim kaupan alan ammattikorkeakouluopiskelija koko opiskeluaikanaan."?
Siis millä kurssilla DI opiskelee esim. yritystoimintaa, markkinointia, laskentatoimea, kieliä, erilaisia valinnaisaineita ja suorittaapa vielä yhden 20 ov:n (käytännössä 6 kk) työharjoittelun? Melkoisia yli-ihmisiä nämä DI:t... Käsittääkseni mikään yksi kurssi ei voi olla 120 ov:n mittainen.
mikään 17-vuotias pojan loppi ei ole mikään mies! Ja eikö se nyt mene jo sinne jakeluun ettei opiskelijat ole itse millään tavalla vaikuttaneet siihen millä nimellä tutkintoa kutsutaan valmistumisen jälkeen! Mua ainakin hävettäs olla joku maisteri! Olen todellakin mielummin pelkkä kätilö!! Ja olen hyvin onnellinen opiskelupaikastani ja saan opiskella haaveammattiani ja mua ei paskan vertaa edes kiinnostas olla yliopistossa! Miks ihmeessä te yliopiston puolesta puhujat tuutte tänne vouhkaamaan jostain yliopisto opiskelun hienoudesta? Kyllä sinne jokainen voi hakea jos kiinnostaa, mut entäpä jos me AMK-opiskelijat olemme oikein tyytyväisiä opiskeluumme ja meitä ei paskan vertaa kiinnosta millaista ja miten paljon te joudutte työtä tekemään opintojenne eteen?! Pysykää vaan omalla osastollanne ja jos se opiskelu on niin rankkaa niin miks ootte siellä!? Äly hoi älä jätä!
T:tuleva kätilö ja ylpeä ammatistaan!!
No tulipas sieltä katkeraa tilitystä!:) Hienoa, että olet löytänyt oman alasi ja olet ylpeä siitä. Hieman kyllä vaikuttaa epäilyttävältä tämä oma ammattiylpeytesi, koska toteat olevasi pelkkä kätilö.
Kerropa miksi sua hävettäisi olla maisteri? Mua ei ainakaan hävetä, mutta ehkä en vain ymmärrä hävetä..;)
te yo-puolen ihmiset ootte tyhmiä ku ette osaa lukea! Pelkällä kätilöllä tarkotin just sitä et haluan tutkintonimikkeeni olevan kätilö, en halua sen olevan maisteri-kätilö! Ymmärsitkö? Vai pitääkö rautalangasta vääntää? Minusta maisteri-nimike kuulostaa tosi pöllölle ja en usko et kukaan amk-opiskelijoista sitä haluaa. Miks pitäs olla joku maisteri? Siis eri juttu jos opiskelee maisteriksi, minä opiskelen kätilöksi! Hermot menee ku aina pitää tulla tänne aukomaan ja uhalla jotenkin ärsyttämään. Onko todella niin vaikea uskoa, että kaikki ei halua yliopistoon!? Minä en ole mikään lukutoukka ja minusta on hienoa että saan opiskella haave-ammattiani sopivassa suhteessa teoriaa ja käytäntöä.
Hmm...vai ollaan me tyhmiä, kun ei osata lukea sun tekstejä? Voihan se olla niinkin päin, että sun ulosannissa voisi myös olla selventämisen varaa.
Kyllä ne vaan kovasti yrittää tunkea sitä maisteri-nimikettä sinne teidän jatko-opintoihin.
Ja edelleen totean, että on hienoa, että olet löytänyt haaveammatin. Mun ei ole tosiaankaan vaikea ymmärtää, että kaikki ei yliopistoon halua.
Älä yliopistoporukkaa noista "leikkimaisteri"-nimityksistä syytä! Nehän ovat nimenomaan katkerien AMK-pölvästien kehitelmiä! Hyvä että edes joku on nimikkeeseensä tyytyväinen, koska minustakin on täysin naurettavaa yrittää tehdä maisteri sellaisesta tutkinnosta, joka ei todellakaan ole sitä.
Ja minä en edelleenkään suostu mieltämään sairaanhoitajia korkeakoulutetuiksi.
No katoppas ku JBA on taas lähteny...mikä teitä vetää tänne amk-puolelle? Mulle on kuule ihan sama et mikä mun koulun nimi on, olkoot vaikka keskikoulu, mut mulle on tärkeetä se mikä musta tulee ja että saan töitä. Onko se jotenkin kauhea asia jos koulumme nimi on ammattikorkeakoulu? Siis miten se vaukuttaa teidän elämäänne? Tätä mä en tajua... Niin ja se ei edelleenkään ole opiskelijoiden keksintö se maisteri juttu...ja olen edelleenkin myös sitä mieltä että amk-opiskelijat eivät ole nimestä kovinkaan innoissaan. Ei siitä kyllä koulussa oo mitään puhetta ollukaan. Tästäkin asiasta on noussu iso haloo vaan sen vuoksi että yliopisto-opiskelijat jotenkin pelkäävät omasta puolestaan... outoa..
Mieheni opiskelee lääketieteellisessä ja minulla ei tosiaan ole mitään yo-opiskelijoita vastaan, mut en ymmärrä miksi teidän pitää tulla aina mollaamaan meitä? Miksi me emme saisi opiskella vapaasti sitä mitä halutaan. Sairaanhoitajan ja kätilön työ on hyvinkin vastuullista ja minusta me saamme siihen hyvän koulutuksen kun miettii kokonaisuutta. On paljon ihan jonnin joutavaa löpinää, mut se on itestä kiinni miten opiskelee. Vastuu joka tapauksessa on suuri. Palkka on kyllä onneton ja sen soisi nousevan. Niin ja missähän vaiheessa minä olen syyttänyt yo-porukkaa maisteri-nimikkeestä? Minusta se tosiaan on ihan naurettava juttu ja en todellakaan itse käyttäisi nimikettä jos se tulisi valmistuessani käyttöön!!!
vielä tradenomiopiskelusta, että se on kyllä menny multa vähän ohi suun...nimittäin kaikki tradenomit jotka minä tiedän niin ovat kaupan kassalla tai muuten vaan jotain myyjiä eri liikkeissä...et sen työn varmaan osais tehä ihan ilman koulutustakin :) No yksi on pankissa...en tiedä edes mitä siellä tekee, mut pääsi sinne siksi kun äitinsä on pankin pitkäaikainen työntekijä. Mut samapa tuo mulle. Kaupallinen puoli on mun mielestä sellanen et sitä kannattaa opiskella yliopistossa tai ei sit ollenkaan...sori vaan tradet.
Älä nyt vedä hernettä nenääsi. En todellakaan tullut tänne "mollaamaan AMK-opiskelijoita", kuten väität. Itse asiassa olen kanssasi ihan samaa mieltä tuosta maisteriasiasta, ja arvostan todella sitä, että sinulla on oikea asenne tuon koulun suhteen. Kun nyt vielä miehesi on lääkiksessä, niin sinulla varmasti on näkökulmaa asiaan ja ymmärtänet varsin hyvin, miksi yliopisto-opiskelijoita vituttaa tuo poliitikoiden puuhastelema "AMK-maisteri"-touhu.
Ja hyvät sairaanhoitajat ja kätilöt ovat kyllä edelleenkin hyviä, kunhan koulunsa hoitaa kunnolla.
Joo en vetäny hernettä nenään ja olen seurannut sinun kirjoituksiasi pidemmän aikaa ja kanssasi samaa mieltä monestakin asiasta. Joo, kyllä meillä kotona on useampikin keskustelu käyty amk-yo pohjalta... ;)
Ja mieheni ei hirveesti arvosta tätä amk-touhua, mut kätilöksi kun ei muuallakaan voi opiskella. Mutta se ei kyllä mua haittaa... Mut nyt heräs vauva joten moi!
Jos viitsisit harjoitta akateemista kirjoittelua tutustuisit faktoihin ennen kuin kirjoitat lorujasi. Ammattikorkeakoulututkinto lasketaan korkeakoulututkinnoksi halusit tai et. Jos haluat muuttaa asiaa ala politikoksi tai perusta järjestö joka ajaa lain muuttamista. FAKTAT OVAT FAKTOJA!
Kuten jo aiemmin totesin, se, että laki sanoo AMK-tutkinnon olevan korkeakoulututkinto, ei tee siitä sellaista. Kyllä haukikin on lintu, jos se lailla säädetään sellaiseksi. Vaan eipä silti osaa lentää. AMK-tutkinto on opistotutkinto, sanoi laki mitä sanoi. Se ei ole rinnastettavissa korkeakoulututkintoon, koska AMK-opiskelija ei opi samoja asioita kuin korkeakouluopiskelija. That's it, ei siinä mitään selittämistä ole. Laki on laki ja faktat ovat faktoja.
Tietysti tästäkin joku katkera tradenomi vetää herneen nenäänsä...
Olet säälittävä ihminen. Yritä niellä pettymyksesi, vaikka raadoit korkeakoulussa kymmenen vuotta ja vielä puuttuu gradu. Ajat muuttuvat JBA. Et voi sille mitään, että korkeakoulutusta saa myös ammattikorkeakouluista! Siinä asiassa olet aivan oikeassa, että korkeakouluopiskelija ei opi samanlaisia asioita kuin ammattikorkeakouluopiskelija. Tavoitteet ovat erilaisia! Kohtaat vielä päivän, jolloin esimiehenäsi on muodollisesti alemman koulutuksen saanut henkilö. Kehotankin sinua jo nyt valmistautumaan henkisesti siihen!
Voisit muutes valaista myös toimittajia tästä faktasta...Muutama päivä sitten oli uutisissa juttu siitä, mihin korkeakouluihin oli helpoin päästä ja mihin vaikein jne. Ja kas kas, sielläpä puhuttiin vain yliopistoista, tkk:sta ja kauppakorkeesta. Mihin jäivät ammattikorkeat? Taitaa se kuitenkin olla niin, että ihmisten mielissä korkeakoulut mielletään edelleen yliopistotasoisiksi - sanoi laki sitten tähän mitä hyvänsä.
Korkeakouluja on Suomessa kuin sieniä sateella. Perinteisiä yliopistoja mm. Porissa jne. Kuka muistaa esim. Tampereen yliopiston historiaa vaikka lääketieteen koulutuksen osalta??? Ovatko Tampereen lääkiksestä valmistuneet huonompia kuin Helsingistä valmistuneet???
Ammattikorkeakoulujen valintakoejärjestelmä on edelleenkin erilainen. Vie aikaa ennen kuin ammattikorkeakoulut mielletään korkeakouluiksi (vrt. Tampereen lääkis aikoinaan).
Kuten olet varmasti joskus opiskellut muutosvastarintaa esiintyy aina. Korkeasti koulutettujen osalla pitäisi tosin kaikkien oppikirjojen mukaan esiintyä muutosvastarintaa vähiten!?
Kuka se säälittävä ihminen on? Ettei vain olisi katkera oikeasta korkeakoulusta rannalle jäänyt? Voi olla yleistävää sanoa näin, mutta kokemuksen pohjalta tiedän, että suurin itsekorostuksen tarve yleensä on näillä epäonnistujilla; ne, jotka ammattikorkeakouluihin oikeasti haluavat, mieltävät ne myös omiksi kouluikseen, eivätkä leiki korkeakouluopiskelijoita.
Se, että opisto-opetusta yllättäen aletaan kutsua korkeakoulutukseksi on edelleen lainsäädäntöpoliittista kikkailua, eikä sille voi mitään liioin sinä kuin minäkään. Tavoitteet ovat, kuten toteat, erilaisia, ja vaatimustaso AMKeissa alempi, siitä ei pääse ohi vaikka miten selittäisi.
Minä muuten olen valmistunut lääketieteelliseltä alalta, joten mitään gradua en ole puurtanut, syvärit sen sijaan kyllä. Em. syystä johtuu myös, etten tule koskaan sellaista päivää näkemään, että esimiehenäni on muodollisesti alemman koulutuksen saanut - en koskaan.
Ei ihmisiä voi huijata, vaikka laki mitä sanoisi. Korkeakoulut ovat korkeakouluja, opistot opistoja, olivat nimet sitten mitä tahansa.
Huvittaa lukea näitä kun syksyllä on alkamassa "tusina tradenomi" opinnot. Ei se mua haittaa vaikka AMK:ta ei korkeakouluksia mielletäkään. Tuskin sinne kukaan hakee vain sen takia että voisi sanoa opiskelevansa korkeakoulussa. Ja varmasti on yliopisto-opinnot vaativampia. Tosin ei voida väittää että yliopistossakaan kaikki olisivat sieltä "kirkkaammasta" päästä. On noitakin nähty joilla ei ole käytännöstä mitään tietoa, teoriaa vain.
Ammattikorkea perustettiin juuri siksi, että tarvittiin korkeatasoista, mutta käytännönläheisempää ja tulevien työnantajien tarpeista lähtevää koulutusta.
Jos siis tarkoituksena on yliopistossa kouluttaa opiskelijoita teoreettiseen tieteen tekemiseen ja ammattikorkeassa taas käytännön asiantuntijatehtäviin, niin jo lähtökohtaisesti ei samoja asioita samasta näkökulmasta voi opettaa.
Sinun näkemyksesi asiasta ei kävele lain yli. Yliopistokin on opisto, jos siitä pudottaa yli- etuliitteen pois. Asioita voidaan määrättömästi väännellä eri suuntiin - ja samalla menettää uskottavuutensa.
Korkeakoulututkinto on arkipäiväistymässä ja menettämässä statusarvoaan nyt, kun valtaosaa ikäluokasta tungetaan korkeakouluputkeen.
En näe ammattikorkeakoulua huonona asiana. Se vastaa työmarkkinnoiden tarpeisiin. Muutamia ylilyöntejä asiassa on mielestäni tehty, mutta järjestelmä on vasta hakemassa muotoaan.
Vaimo on koulutukseltaan FM ja minä insinööri AMK. Tapasimme jo opiskeluaikoina. Olemme vertailleet kokemuksiamme ja en näe, että yliopisto olisi sellainen norsunluutorni, että sieltä olisi varaa katsella alaviistoon mihinkään. Työläismaisterin arki julkisen sektorin matalapalkka-alalla on aivan liian monella edessä.
Fiksut pärjäävät ja hiljainen tieto tekee asiantuntijan, oli kyse sitten tieteen tekemisestä tutkijankammiossa tai käytännön teknisen ongelman ratkaisusta.
Olisi hyvä, jos hedelmättömän räksytyksen sijasta saataisiin keskustelua mahdolisesta synergiasta ja sen kanavoimisesta.
Itse olisin valmis mielummin suorittamaan nimenomaan ammattikorkeassa jatkotutkinnon. Sillä saisi kyllä olla jokin muu nmi kuin maisteri AMK. Mikä olisi oikea nimike, en tiedä. Mutta mikä tahansa se olisikin, se kuulostaisi uudelta vain ensimmäisen sukupolven suussa.
Haluaisin suorittaa jatkotutkintoni ammattikorkeassa siksi, että jatkotutkinnon pohjana on nimenomaan minun tutkintoni, en siksi, etten arvostaisi yliopistoa. Vesi ja öljy eivät sekoitu, sanotaan.
Kiitos paljon hyvin jäsennellystä ja fiksusta kommentista. Onnea työuralle!
ja opistoissa opiskellaan toisen asteen tasoista koulutusta.
Vaan korkeakoulututkinnosta tekee korkeakoulututkinnon se, että sinä niin päätät? No, muistahan ilmoittaa peruskoululaisille, että voivat mennä suoraan ammattikorkeaan, kun se ei kerta ole korkeakoulu vaan opistotutkinto, joka tarkoittaa toisen asteen tutkintoa nykyään.
Helpottaa muutenkin hieman jos ei vertaa lintua kalaan, eikä lentokoneita sukellusveneisiin. Kyllä se Ladakin on auto vaikka Bemarimiehet muuta väittäisivät.
Opistoja ei enää ole, koska vanha opistotaso oli se, joka muutettiin ammattikorkeakoulujärjestelmäksi. Opisto on siis enää koulujen nimissä historiallinen jäänne, sekä vapaassa sivistystyössä esiintyvä nimi.
Opistotutkinto ei ole sama asia kuin toisen asteen tutkinto, vaikka eräiden toisen asteen oppilaitoksen nimi saattaakin olla x-opisto. Vanhaa opistotasoa ei enää ole, vaan se korvattiin AMK-tutkinnoilla. Vanhoja opistotutkintoja ovat mm. insinööri ja sairaanhoitaja, jotka nykyisin ovat AMK-tutkintoja. Samoja opistotasoisia tutkintoja ne edelleen ovat, vaikka niitä nykyään AMK-tutkinnoiksi sanotaan. Yhtään sen korkeatasoisempia eivät silti ole.
Miksi sitten koulutetaan vielä merkonomeja???
miksi sitten edelleen koulutetaan merkonomeja? Voi sentään kun herra viranhaltija on sitten besserwisseriä niin besserwisseriä!
Vanhaa opistotasoa ei ole, mutta kovasti se sinun mielessä näyttää olevan? Uusi opistotaso on juuri toisen asteen koulutusta. Eikä vanha opistoasteen tutkintokaan ole amk tasoinen. Siinä kun nimike muuttui, muuttui koulutusohjelman rakennekin.
Ei sen puoleen, viestin aloitukseen sen verran, että en minäkään amk ja yo tutkintoja vertaisi toisiinsa, mutta ei siihen ole tarvettakaan.
Kyllä se nyt niin taitaa olla, että tämä herra viranhaltija on oikeassa. Opistotasoa ei tosiaankaan enää ole, vaan toisen asteen tutkinnot, joiden jälkeen siirrytään korkeakouluun. Siis esim. kauppaopistoa vastaa lukio tms. Käypä vilkaisemassa Suomen korkeakoulujärjestelmää vaikka opetushallituksen nettisivuilta.
Tämä opisto-loppuliite ei tarkoita opistotasoa, vrt. esim. yliopisto.
Nyk.merkonomi=ent.merkantti
Tradenomi=ent.merkonomi.
Nykyinen merkonomi on kolmevuotinen koulutus. Merkantti oli kaksivuotinen ja merkonomi siihen vuoden jatkoa. Merkanttia vastaavaa ei ole enää käytössä.
Mukava lukea, että joku vielä arvostaa ontologisia pyrkimyksiä tässä foorumissa.
Hyvää jatkoa myös Teille!
Selitäpäs sitten tämä...
Koulun nimi on toisille (virallisissa papereissa yms.) sosiaali- ja terveysalan opisto. Sieltä valmistuu lähihoitajia (siis 2. asteen koulutus) Samassa rakennuksessa toimii amk-puoli, jolloin toisille paikasta puhutaan nimellä (paikkakunnan nimi-AMK, sosiaali- ja terveysalan yksikkö (sieltä valmistuu siis sairaanhoitajat, terveydenhoitajat ja sosionomit). Tällä nimimuutoksella on siis erotettu amk-puoli ja opistotason puoli. Ja tämä nimi muutos on tehty viime vuosien aikana juuri sinunlaisille, jotka eivät halua uskoa sitä, että myös sairaanhoitajat ovat korkeakoulutettuja!
Niin tästä teorian ja käytännön hallitsemisesta..
Eihän sitä käytännön taitoa tule amk opiskelijoillekkaan kuin työkokemuksen kautta.
Että sikäli minusta turhaa puhua, että yliopiston käyneet osaavat asiat vain teoriassa.
Ja tieteen huippuosaajaksi en vielä DItä sanoisi. Tekniikan tohtori alkaa jo tietää asioista jotain oikeasti.
Ja tuota en myöskään ymmärrä, että joku väittää amkta ja yliopistoa saman tasoisiksi, koska sehän ei pidä paikkaansa.
Eiköhän se työelämä opeta pertti perusinsinööriä sekä danny diplomi-insinööriä! Sitten erotetaan jyvät akanoista!
Ensin alkuun sellainen nimimerkkiin liittyvä huomio, että en ole sama henkilö kuin edellä kirjoittava "..." Käytän kuitenkin tätä nimimerkkiä, koska olen sitä käyttänyt jo pitkään ja mm. tänne kirjoittavalle JBA:lle olen ajoittain vastaillut.
Ja sitten itse asiaan. Tässäkin keskustelussa moni viittaa opintojen "tasoon" tai tasoeroihin jne. kuitenkaan sen tarkemmin aina määrittelemättä mitä ko. käsitteellä haluaa tarkoittaa, aina se ei myöskään asiayhteydestä selviä. Nyt pitäisi mielestäni muistaa, että sanan "taso" voi tässä yhteydessä käsittää viittavaan koulutustasoon (toinen aste, kolmas aste) tai toisaalta koulutuksen/opintojen tasoon laatumielessä.
No sitten kun kesksutellaan asiasta tuossa jälkimmäisessä mielessä, siis puhutaan laadusta, pitäisi sitten löytyä jonkinlaisia mittareita joilla vertailla tuota "tasoa" tai laatua - jokainen asiaa hieman enemmän miettivä ymmärtänee pikaisesti miten hankalaa tämä on. Voidaan myös kysyä mitä järkeä siinä edes on, kun kerran kyseessä jo määritelmällisestkin on erilainen koulutus ja ko. koulutuksilla eri tavoitteet, siis amk:n ja yliopiston ollessa kyseessä.
Eli miksi näitä halutaan vertailla ja rinnastaa? Rinnastuvatko amk ja yo-tutkinnot muka työelämässä jotenkin automaattisesti? Nähdäkseni se on näin vain hyvin harvalla alalla, lähinnä kaupallisella ja teknisillä aloilla - toisin sanoen suurimmat kinat käydään tradenomi/ekonomi ja insinööri/di -linjoilla. Luultavasti kaikkein eniten tuolla trade/ekonomilinjalla.
Siihen liittyen sitten linkki:
http://www.uwasa.fi/~ts/opas/jott/jottuw15.html
Sitten heitän tähän mutulla sellaisen väitteen, että kyllä Suomen amk:t päihittävät "tasollaan" (siinä laatumielessä) monet ulkomaiset yliopistot ja korkeakoulut, joissa myös sitä ihan oikeata tiedettäkin tehdään.
Suomalaisesta yliopistosta/korkeakoulusta yleensä sanoisin, että mikä tahansa niistä pärjää myös tieteenalasta riippumatta hyvin. Tai sanotaanpa niin, että koulutus joka on mahdollista Suomalaisessa yliopistossa saada (riippuu sitten opiskelijasta ymmärtääkö sitä kunnolla hyödyntää vai ei) on suomessa läpi yliopistojärjestelmän erittäin korkealaatuista. Näkisin että sama koskee ammattikorkeakouluja. Jenkeissä ja Briteissä jne. on ne muutamat huippuyliopistot/korkeakoulut, mutta Suomessa taso on tasaisempaa ja takaa tällä tavalla väkilukuun suhteutettuna korkeamman sivistyksen tason. Näin siis väitän mutuilemalla.
Kiitos mielenkiintoisesta linkistä!
Kysyisin - koska olen itse peruskoulun opettaja - että mitä näille ammattikorkeakoululaisille sitten voisi sanoa, kun heitä ei voi uhkailla lähettää "alemmalle" asteelle esim. ammattikouluun (monet ovat jo käyneet sen), jos he marmattavat liiallisesta teoreettisesta aineksesta ja ajattelusta? Omasta taustastani johtuen minä kovastikin arvostan niitä pedagogisia ratkaisuja, joita ammattikorkeakoulussa joudutaan miettimään varmaan osittain aivan samoin kuin peruskoulussakin, jotta ketään ei tarvitse ohjata ulos. Pedagogisessa mielessä olen toisinaan ollut enemmänkin kuin tyytyväinen oppilaitoksen tasoon.
Eräs onnistuneimmista asioista on - huomioonottaen hyvin heterogeeninen oppilasaines - että opinnoissa on toteutunut joustavuus, valinnaisuus ja yksilöllinen eriyttäminen. Poika olisi aivan varmasti valinnut linkissä mainitun filosofian kurssin. Juuri sellaista ei varsinaisesti ole ollut tarjolla, mutta kylläkin paljon muuta, esim. vieraita kieliä, joita on valinnaisina aineina saatettu opettaa hyvinkin kielitiedepainotteisesti. Koska hän on kiinnostunut kielistä, niin myös vieraalla kielellä opiskelu ulkomailla yhden lukuvuoden ajan antoi hänelle kaiken muun kokemuksen lisäksi myös onnistumisen kokemuksia vastapainoksi vaikkapa matematiikan kehnommin menneille opinnoille.
Enempää ei voisi toivoa, enkä minä aiemmissa kommenteissanikaan ainakaan pelkästään ammattikorkean matematiikkaa arvostellut. Täytyyhän sitä toki insinööriopintoihin sisältyä. Tarkoitin vain, että asiasta olisi käytävä keskustelua, koska se on muodostunut niin laajaksi ongelmaksi keskeyttämisten muodossa. Poika ei ole oppinut rakastamaan matematiikkaa yli kaiken näistä kokonaisuudestaan onnistuneista opinnoistaan huolimatta. Sen sijaan hän on saanut käyttää mm. verbaalisia kykyjään luovan kirjoittamisen muodossa ja rakastaisi varmaan tehdä juuri monia linkissä tavoiteltuja asioita.
Ihan ensin pitäisi mielestäni saada yhteiskunnan ja koko koulutusjärjestelmän asenteet kuntoon juuri matemaattis-luonnontieteellisissä aineissa, joiden puolesta niin kovasti on rummutettu saamatta kuitenkaan laajemmalti sen enempää aikaiseksi. Koululaitoksessa on tyypillistä osoitella syyttävällä sormella alemmalle asteelle, ja taisin itsekin siihen sortua lukion osalta. Tiedän kuitenkin varsin hyvin itse opetuksen pätkätyöläisenä, että näin ei saa eikä kannata tehdä. On vain tehtävä paras mahdollinen kulloisessakin tilanteessa, ja tarvittaessa tarkistettava tavoitteita ja toimenpiteitä yksilöllisempään suuntaan.
Olen itse kielenopettaja ja olettaisin, että monenlaisia eriyttämis- ja tukitoimenpiteitä tarvitaan myös myös insinöörien kielenopetuksen osalta. Ammattikorkeissa ei taida olla erillistä erityisopetusta, mutta periaatteessa samat oppimisvaikeudet vaivaavat sielläkin. Joskus esim. kielelliset vaikeudet tulevat ilmi vasta lukiossa (!), eikä niitä siinä vaiheessa välttämättä juuri korjailla. On todella upeata, että vaikkapa ammattikoulun käynyt vähemmän kielellisesti suuntautunut oppilas läpäisee ammattikorkeakoulun ruotsin oppimäärän kunnialla! Ammattikoulussahan ruotsia on minimaalisesti lukioon verrattuna, ja peruskoulu on voinut mennä osittain murkkuillessa. Välttämättä ei siis tarvita edes oppimisvaikeutta siihen, että pohja on heikko, mutta insinööriksi mielisi silti valmistua.
Sitten tuohon mainitsemaasi kinaan insinöörien ja diplomi-insinöörien välillä. Minä en ole koskaan tavannut aikuisia työssä olevia insinöörejä kinastelemassa näistä asioista. Sen sijaan olen kuullut opistoinsinöörien edustajan ihmettelevän ääneen, että kuinka ne AMK-insinöörit voivat muka olla niin paljon parempia eli jonkinlaiseksi uhakakuvaksi heidät mielletään. Jotkut tahot haluaisivat teknikkokoulutuksen takaisin. Kaiken huippu on, että työpaikkailmoituksia on pilvin pimein LVI-teknikoille, kun ei ole enää vuosikausiin koulutettu LVI-alalle perinteisessä mielessä insinöörejäkään. Se on aika turhauttavaa siinä vaiheessa, kun nuori opiskelija nuolee näppejään harjoittelu- ja työpaikan puutteessa - tosin ei hänkään tiedä mitä LVI tarkoittaa ja mistä siis jää paitsi.
Aivan oman messunsa aihe olisi sitten insinöörien koulutusmäärä, joka lienee todellakin politiikkaa, mutta joka omalta osaltaan ei tällä hetkellä ole omiaan ainakaan helpottamaan nuorten insinöörien ja insinööriopiskelijoiden asemaa. Edes AY:n puolella ei onneksi ratkaisua etsitä siitä, että aloittaneet jäisivät valmistumatta. Se olisi kaikinpuolista tuhlausta. Eri juttu on sitten, että mitä töitä he tekevät ja mihin liittoon kuuluvat. Eiköhän tässäkin tavoitteena ole elinikäinen oppiminen ja työuralla tehtävien vaihtelu, kuten tähänkin asti on useimmilla ollut. Nykyisinhän monet vaihtavat paitsi tehtäviä myös työpaikkaa entistä useammin. Esimerkiksi minulle tämä ei ole henkilökohtaisesti mikään uutinen - ei oman työni eikä opintojeni puolesta, vaikka ne opinnot jo aika vanhat ovatkin.
Tässäpä mietteitäni AMK-insinöörien koulutuksesta. Kyseessä ei ole varsinainen nuorisoaste enää ainakaan meidän perheessämme, mutta olen mielenkiinnolla seurannut aihetta jo ammattini puolesta alusta alkaen. Siitä on jo aika monta vuotta... Uskoisin, että niin opiskelijoilla kuin oppilaitoksillakin paineet ovat kovat aika monesta suunnasta. Tuskin he kaipaavat enää ulkopuolelta asiantuntematonta arvostelua. Varsinkin ikätovereiden osalta tämä tuntuu joskus käsittämättömältä. Älkää pelätkö, että nämä masterit ainakaan nopeudessa teitä voittaisivat: täytyyhän jatkotutkintoa suorittamaan päästäkseen olla valmistumisen jälkeen kolme vuotta töissä ja sitten opiskella vielä pari vuotta.
PS Jos poika olisi ollut toisenkin vuoden ulkomailla, hän olisi nyt BSc. Kyllä kymmenessä vuodessa pitäisi tulla MSc tai vastaava. Tai uudellenkouluttautukoon minun puolestani vaikka MA:ksi. Mulla oli itselläni yliopistossa muutama BA opettajana, ja menivät aivan täydestä, kun ei asiasta älytty siihen aikaan pitää meteliä.
Herättyäni olen edelleen samaa mieltä, mutta lisäisin jotain.
Kun poika kerran oli hakenut paikkaa diplomi-insinööri-isänsä firmasta, niin isä sanoi minulle, että se olisi vanhemman teknikon paikka. Ei poika sitä paikkaa kyllä saanutkaan. Arvostan tätä, koska olen itse vanhempi HuK, joka olen taas ilman työtä huomisesta lähtien.
Kaikesta huolimatta kannustan kaikkia hakemaan ennakkoluulottomasti paikkaa kuin paikkaa. Ja elämään täysillä tätä päivää - ei kuitenkaan kuin viimeistä päivää.
Miksi sinä tuollaista amk-opiskelijoille huutelet??? Mekö olemme sen takana, että ammattikorkeakoulusta tuli ammattikorkeakoulu? Hain amk:un siksi, että en lukion jälkeen kauppikseenkaan viitsisi mennä, kun tradenomin paperit ovat kuitenkin hieman arvostetummat kuin merkonomin. Molemmilla todistuksilla voi silti päästä samaan hommaan, tiedän... Se on ihmisestä hyvin pitkälti kiinni... Mutta päätös hakea amk:un johtuu siitä, että olen siellä 3,5vuotta, joten ehdin siinä ajassa oppimaan enemmän, kuin kauppiksessa 2 vuoden aikana... Älä viitsi tulla tällaista tänne valittamaan ja jauhamaan...
Yliopistokin on korkeakoulu, koska joku on silleen joskus päättänyt...
Puuttumatta ollenkaan tähän yliopisto-amk -tappeluun, ajattelin kysyä, että harkitsitko ollenkaan kauppakorkeakoulua? Kyllähän kauppatieteiden maisterin paperit on kuitenkin tradenomin papereita arvostetummat (kun siis itsekin sen arvostuksen mainitsit). Ja kauppakorkeassa ehtisi oppia vielä enemmän.
Kyllä sekin käväisi mielessä, mutta yliopistossa opiskeluaikaa on niin helppo venyttää, että saattaisin kuluttaa aikaani sitten (laiskuuden vuoksi) kyseisessä paikassa turhauttavan kauan. Miksi päädyin kuitenkin pääasiallisesti ammattikorkeakouluun? Se on käytännönläheisempää opiskelua, mikä sopii minulle paremmin. Yliopisto-amk -tappelu on mielestäni täysin käsittämätöntä. Miksi ei vaan voitaisi kaikki olla siellä opiskelupaikassa, mihin parhaiten sovimme. Toisille sopii paremmin yliopisto ja toisille ammattikorkeakoulu ja toiset haluavat ammattikouluun tai kauppikseen... =)
Parahin Mies17, opiskelemme korkeakoulussa, jossa suoritamme alemman korkeakoulututkinnon. Maisteri (amk) -titteliä ei meille ole koskaan tyrkytetty, vaan se on amk:n jatkotutkinnon suorittaneiden titteli. Opisto on kuollut ja kuopattu. Tutkintonimikkeeni on, ja tulee olemaan, insinööri (amk), eikä siitä koskaan tulle mitään mestaria. Mistä sellaista olet saanut päähäsi?
AMK ja YO ovat luonteeltaan erilaisia, eikä ko. laitoksista valmistuneet pääsääntöisesti kilpaile samoista työpaikoista. AMK on työelämäpainotteinen, kun taas YO:ssa tehdään tiedettä. Niillä on selkeä ero, ja on turhaa, ja suorastaan sivistymätöntä, väittää amk-tutkinnon vastaavan YO-tutkintoja. Onko sitä edes kukaan koskaan vakavissaan väittänyt?
Mainittakoon, että jotain "tavismaistereita" ei voi vielä sanoa tieteen hu(i)ppuosajaksi, tosin ei ehkä amk:sta valmistuneitakaan. Ex-luokanvalvojani (maisteri koulutukseltaan) mielestä on olemassa ns. turhia tohtoreita, jotka eivät oikeastaan ole antaneet juuri mitään tieteelle. Olen samaa mieltä.
Mainittakoon, että koulutuspoliittiset linjaukset eivät pääsääntöisesti kuulu kunnanvaltuustoille, vaan eduskuntaan.
Opiston nimi on vaihdettu. Se on nykyään AMK.
Samaa paskaa uudessa paketissa.
Ennen merkonomiksi porskutteli kahdessa vuodessa lukion jälkeen, kun tradenomin tutkintoon menee kolme vuotta. Onko tahtia vain hidastettu? Hei haloo ihmiset yläpään käyttö kommentteja mietittäessä ei ole kielletty. Jos viitsisitte tutustua ammattikorkeakoulujen lehtoreiden koulutustaustaan, niin on varmasti kohentunut viime vuosina??? Lisäksi voin vain todeta, että sukulaiseni isä toimi vuosikausia kauppakorkean lehtorina. Lisensiaattityö valmistui kymmenessä vuodessa ja väitöskirjaan meni toinen mokoma. Taitava supliikkimies, mutta ei älyn jättiläinen! Että silleen!
Tässä sun kirjoituksessa paistaa ihan selvästi kateus. Miksi ihmeessä mennä yliopistoon ja lukea itsensä turraksi asti, kun voi saada työelämäläheisempääkin koulutusta. Ei tarkoita sitä, että kaikkien yliopisto opiskelijoiden tarvitsis paljon lukea, mutta pärjää huomattavasti paremmin. Sä ilmeisesti olet kateellinen siitä, jos vaikka joku ammattikorkeakoulun opiskelija saisikin paremman työnimikkeen kun SINÄ ikuinen yliopiston opiskelija. Hihii!
Itse olen lähtenyt kymmenen vuoden tauon jälkeen uudelleen koulunpenkille ja valitsin amk:n ehdottomaksi ykköseksi. En viitsinyt edes hakea yliopistoon, koska se on niin teoriapainoitteista. Ei sillä etteikö amk:ssakin ole teoriaa, mut kohtuuden rajoissa. Siinäpä vänkäät vastaan, mutta hienoa on saada tutkinto amk:sta...ja jos voimia riittää niin kyllä ehdottomasti haen v.2005 alkavaan uuteen opiskelumuotoon...eli amk:sta voi saada maisterin tutkintoa vastaavan tutkinnon. On se hienoa! Lukeamallahan saa vaikka millaisen tittelin...ahkeruus palkitaan...oli se sit yliopisto tai amk -tutkinto... Joidenkin mielestä ammatti pitää ehdottomasti olla yliopisto tason, mutta mitä väliä sillä on kun työtä haetaa...jos osaat vaan kaiken teoriassa ja käytännössä oot täys käsi. Käytännön immeiset hakee yleisesti amk:hon ja muut lukuimmeiset varmaankin yliopistoon. Tämä on vaan mun logiikkaa...ja mun mielipiteeni. Eli äläpä sä olleskaan aliarvioi ammattikorkeakoulua....nosta se ihan samalle viivalla kun se sun yliopistos....vaikka ei amk:sta vielä tohtoreita tehdä...eikä tarvikaan.
mikäs se sellainen uusi koulutusmuoto on, josta AMK-maisteriksi valmistuu? En ole kuullutkaan, mutta täytyy varmaan käydä sekin etten jää mistään paitsi.
Minä aloin AMK:n jälkeen lukemaan vielä toista tutkintoa yliopistossa, kun jotenkin olo tuntui vähän vajaalta pelkällä tradenomipohjalla. Nyt olen taas valmistumassa ja aloittelen tohtoriopintoja. Eiköhän nekin mene tuossa työn ohessa kuten muutkin opinnot tähänkin saakka
Tuo tuollainen itsekehuskelu ei kuulu sivistyneeseen ilmapiiriin. Yksikään tohtoristuttavani ei kehuskele arvoilaan.
Miksi en saisi mielestäsi kommentoida tähän viestiketjuun kertomalla omasta opiskeluhistoriastani? Miksi se on mielestäsi itsekehuskelua?
mielestäni ammattikorkeassa voi oppia huppuosaajaksi omalla alallaan, jos vain haluaa. toisaalta luulen, että mikään koulu ei valmista "suoraan" huppuosaajia. ammattikorkeasta ei kyllä tutkijaksi valmistuta vaan sieltä valmistutaan "töitä" tekemään (tutkijan ammattia väheksymättä :). JA nimenomaan siihen hommaan mikä itseä kiinnostaa. Eriasia on sitten sattuuko alalla olemaan työpaikkoja juuri sillä hetkellä.
Ainakin meillä tietotekniikassa opettajat ovat muutamia poikkeuksia korkeasti koulutettuja ja osaavat asiansa.. Jokin opettaja meidän koulussa sanoi, että ammattikorkeakoulusysteemi on vielä lapsenkengissä. oma mielipide on sama: kurssipalautetta ei usein ole. opettajat valittaa oppilailleen kuinka kiireisiä ovat, viestintä ei toimi, sähköposteihin ei vastata. Vakiintuneita käytäntöjä ei ole ja tutkintoon kuuluvat/vaihtoehtoiset opintojaksot ja niiden sisältö muuttuvat yhtenään. Mutta jos oppia haluaa niin oppii, tietoa voi kaivaa, asioita voi harrastaa ja tässä auttavat ammattikorkeat, jotka ovat pullollaan kymmenien tuhansien eurojen arvosta tähän tarkoitettua tekniikkaa. ;)
vaikka hänellä olisi useampikin akateeminen loppututkinto. Useimmiten riittää, että ihminen saa työpaikan ja paikan yhteiskunnassa. Luulen, että monelle akateeminen loppututkinto on status, ilman sitä ei oikein ole mitään. Varsinainen päämäärä, tavoite kuitenkin on hukassa. Joillekkin se taas on selkeä välietappi, kohden varsinaista päämäärää, sellaiseen työpaikkaan, asemaan mikä on selkeänä tavoitteena.
Ei tarvitse esille tuoda "välttämätöntä eroa tieteen huippuosaamisen ja ammattiin oppimisen välillä"
Uskon, että ihmiset, jotka valinnan noiden kahden välillä tekevät, tietävät "sen eron".
Tieteen huippuosaajia tarvitaan, niin myös ammattilaisia.
No niin, olipa koulutus tai tutkinnon "arvo" mikä tahansa, ei hyvät hommat ole taattuja.. Kyllä se itsestä lähtee, toki perusteet oltava hanskassa! Mielestäni minulla menee ainakin hyvin, vaikka AMK-opintoni ovat vielä hieman kesken - on jopa varaa valita kahdesta eri työpaikasta:)
....niin, ja palkka maksetaan osaamiseni mukaan, ei koulutukseni mukaan.....
17-vuotias pojan nulikka ei oo vielä mies eikä mikään puhumaan näistä systeemeistä.
MIkä siinä on, että se AMK on niin vaikea hyväksyä saman tason kouluksi kuin yliopisto?Itse valitsin AMKn vaikka olisi ollut todella hyvät mahdollisuudet päästä sinne Suureen Yliopisto Taivaaseen, jota lukion opettajatkin minulle tuputtivat yhtenään.
Voisikohan asia mitenkään olla näin:MOlemmat ko. koulut OVAT korkeakouluja, mutta niissä opetetaan eri asioita, eri tavalla. Joten ne myös sopivat erilaisille ihmisille.
Mitä se ylipäänsä haittaa teitä yliopisto-opiskelijoita vaikka me AMKitkin saamme korkeakoulu tutkinnon? Ihmisestä ei tee akateeminen koulutus parempaa, eikä se tee kaikkia edes onnelliseksi:)
Olipas naiivi kommentti. Buahaha!
asiat samalla tavalla, keep on going
Noilla kouluilla on toki eroja, mutta niin ei olisi pakko olla. Tilanne vain taitaa olla nykyään se, että yliopistoon pyrkivillä ylioppilailla taitaa olla keskimäärin isompi keskiarvo kuin ammattikorkeakouluun pyrkivillä ja ilmeisesti opettajienkin taso taitaa olla hieman alempi ammattikorkeakouluissa. Erot johtuvat varmaankin juuri siitä, että ihmisillä on mielikuva, että yliopistoista saa laadukkaampaa koulutusta. Siksi niin opettajat kuin oppilaatkin hakeutuvat mielellään yliopistoon..
Mikäli ammattikorkeakoulujen imagoa haluttaisiin nostaa, pitäisi opettajiksi palkata ehkäpä osaavampaa henkilöstöä ja pääsykokeiden rajoja nostaa kunnolla.
Harvoisssa ammattikorkeakouluissa on nykyään tieteen tekemiseen kykeneviä opettajia, mutta poikkeuksiakin toki on. Esimerkiksi erään ammattikorkeakoulun opettajan matemaattisia päätelmiä on julkaissut omissa esitelmissään mies nimeltä Ron Rivest jos nimi kertoo jotain (RSA:sta se R)..
En kyllä itse näe järkeä koulutusjärjestelmässä, jossa on kaksi korkeakouluputkea. Ihan hyvin yliopistoja ja ammattikorkeakouluja voitaisiin yhdistää, opiskelijamääriä pienentää nykyisestä ja aloitta tason nostaminen (jota muuten kaipaa myös ammattikoulutuskin). Monista niistäkin ihmisistä, jotka eivät pääsisi tulevaisuudessa korkeakouluun, tulisi varmasti rautaisia ammattilaisia ihan toisen asteen pohjalta.
Miksi kaikista ihmisistä pitäisi tulla korkeastikoulutettuja?
PS. Minulla ei ole amk-tutkintoa tai yo-tutkintoa, ihan opistopohjalta tässä kirjoitellaan. Mutta ihmetyttää silti nykyisten korkeakoulujen ja etenkin niissä opiskelevien taso..